Puistosuunnitelma, Haruspuisto, Vuosaari, nro VIO 6364/1

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Haruspuiston puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6364/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Haruspuisto sijaitsee Vuosaaren (54.) kaupunginosassa, osa-alueella Meri-Rastila. Puistosuunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 12570, joka tuli voimaan 3.11.2022. Haruspuisto on asemakaavassa osoitettu puistoksi asemakaavamerkinnällä VP. Suunnittelualue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa VIO 6364/1 (liite 2).

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria, josta koira-aitauksen pinta-ala on 2 300 m².

Meri-Rastila on yksi Helsingin kaupunkiuudistusalueista, ja sinne rakennetaan tulevina vuosina uusia asuntoja noin 4 400 asukkaalle metroaseman läheisyyteen. Kaupunkiuudistusta on valmisteltu kahdella isolla kaavamuutoksella. Muutos tuo rakentamista uusille tonteille viheralueiden reunoille. Samassa yhteydessä parannetaan alueen puistoja, aukioita, liikenneyhteyksiä sekä julkisia että kaupallisia palveluita. Rastilan liikekeskus kehittyy, ja alueelle rakennetaan uusi korttelitalo kokoamaan palvelut yhteen. Puiston muutosten tavoitteena on parantaa Meri-Rastilan viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä luoda Haruspuistosta uudelleen alueen vetovoimakohde ja vehreä sydän.

Haruspuiston kanssa on samaan aikaan suunniteltu ja vuorovaikutettu Meri-Rastilan länsiosan katuja. Haruspuiston uusi koira-aitaus ja osa kaduista hyväksytään maankäyttöjohtajan päätöksillä ja niistä laaditaan erilliset suunnitelmat.

Faunatica oy laati vuonna 2020 Vuosaaren alueelle lahokaviosammalselvityksen. Haruspuistossa on havaittu lahokaviosammalta. Puistossa tehtyjen löydösten ei ole katsottu olevan Vuosaaren mittakaavassa merkittäviä, ja ne sijoittuvat toiminta-alueiden ulkopuolelle metsäisille alueille. Puistosuunnitelma on laadittu yhteistyössä ympäristöpalvelun asiantuntijan kanssa.

Haruspuisto sijaitsee liito-oravan elinalueen ulkopuolella.

Meri-Rastilan julkisten ulkotilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut vahvistaa alueen ominaispiirteitä, kuten monikulttuurisuutta, metsäisyyttä ja meren läheisyyttä. Kaupunkitilan suunnittelua on toteutettu teemojen meri, metsä ja mestat kautta. Metsä on alueen merkittävä vehreä sydän, joka ulottuu osin myös rakennettuun ympäristöön. Haruspuiston metsäiset osat säilytetään pääosin nykyisellään ja toiminnot keskitetään tiiviisti nykyisille, jo avoimille alueille. Mestat-teema ilmentää Meri-Rastilan luonnetta ja postmodernia ennakkoluulottomuutta. Teema näkyy puistossa alueen värien käytössä. Haruspuistoa on suunniteltu vahvasti yhdessä alueen asukkaiden kanssa luoden yhteistyön avulla asukkaille omannäköisiä ja -tuntuisia paikkoja.

Meri ja erityisesti vedenalainen elämä on Haruspuiston toiminnallisen osan suunnittelun kantava teema. Meri on puistoa lähellä ja samalla kuitenkin fyysisesti etäämmällä ja hieman piilossa, mutta visuaalisten vihjeiden kautta puistossa aistittavissa. Teema näkyy leikkivälineissä, materiaaleissa, väreissä ja muodoissa.

Suunnitelma

Haruspuiston suunnittelu perustuu tavoitteeseen luoda laadukkaita ja kestäviä teemaleikkipuistoja, joissa huomioidaan eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset sekä eri-ikäisten lasten tarpeet liikunta- ja leikkitavoissa. Suunnitteluratkaisut lisäävät puiston viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Nykyinen leikkipuistorakennus puretaan. Uudet leikkipuiston sisätilat sijoittuvat puiston länsipuolelle rakentuvaan monitoimitaloon yhdessä koulun ja päiväkodin kanssa. Tämän johdosta puiston toiminnot järjestellään uudelleen. Uuden korttelitalon lähelle, nykyiselle hiekkakentälle, sijoitetaan laajempi leikki- ja oleskelualue. Peli- ja kuntoilutoiminta sijoittuvat puolestaan nykyisen leikkipuistorakennuksen ja leikkipihan kohdalle. Toimintojen sijoittamisessa on hyödynnetty nykyisiä leikkipuiston ja hiekkakentän avoimia alueita, jotta puustoa saadaan säilytettyä mahdollisimman paljon.

Uusi toiminnallinen alue on saanut muotonsa ja värinsä vedenalaisesta maailmasta. Toimintoaluetta rajaa mutkitteleva, matala betonimuuri, joka kiertyy simpukan ääriviivojen tai rantaviivan lailla kohti toimintoalueen keskustaa. Kuparibetoninen muuri on sinertävä ja sen päällä on paikoin puisia istuintasoja. Leikkivälineiden aiheet ja kaarevat muodot tukevat meriteemaa. Puiston keskipisteeksi tulee valaan muotoinen monitoimiteline. Sen lähettyvillä on jousikeinuja, kiipeilytelineitä verkkoineen, maatrampoliineja, tasapainorata ja erilaisia keinuja kaiken ikäisille lapsille. Nämä välineet valitaan niin, että ne myötäilevät meriteemaa ollen esimerkiksi merieläin- tai kalateemaisia. Hiekkalaatikon yhteyteen lisätään vesileikki, joka mahdollistaa oman mielikuvituksellisen rantaleikin. Vedenalaista maailmaa vahvistavat heinien lailla kaartuvat korkeat ja värikkäät ”merileväpylväät” sekä turva-alustan, jota käytetään hyvin harkiten, siniset sävyt ja kuvioinnit. Osa turva-alustasta muotoillaan reunoiltaan aaltoileviksi rajoiksi rantahiekka-alueille.

Toiminnallista aluetta rajataan metsäisistä alueista betonisella muurilla. Tällä tavoitellaan sitä, ettei leikkialuetta tarvitse aidata. Muuri lisää turvallisuutta hidastamalla ja ohjaamalla kulkua. Korotettu muuri toimii myös istuintasona ja parantaa kasvillisuuden menestymistä suojaamalla niitä ja se mahdollistaa kasvualustakerroksen paksuuden lisäämisen.

Haruspuiston keinumaailmasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja, kuten rengaskeinuja, perinteisiä lautakeinuja, linnunpesäkeinu, riippukeinuja sekä puutarhakeinuja. Pienten lasten keinut ovat leikkialueella. Keinujen lisäksi keinumaailmassa on vaijeriliuku sekä suuri kiipeilyleikkiväline, jossa voi myös liukua ja keinua.

Aidattu monitoimikenttä rakennetaan nykyisen leikkipuistorakennuksen paikalle. Sen viereen sijoittuu kuntoilualue, kiipeilyseinä, katukoris ja pingispöytä.

Nykyisen kahluualtaan käyttöä selvitetään jatkosuunnittelussa. Uusi leikkipuiston sisätila sijoittuu jatkossa kauemmaksi korttelitaloon, jolloin valvonta on haasteellista. Vaihtoehtoina voidaan miettiä nykyistä allasta hyödyntäen vesisuihkuja tai pienpeliareenaa.

Puiston keskeisimmälle leikki- ja oleskelualueelle sijoitetaan ilmavia katoksia viihtyisyyttä ja varjoa lisäämään. Katoksiin integroidaan värikalvoja, joiden läpi siivilöityy maahan vedenalaista maailmaa muistuttavia värillisiä heijastuksia. Oleskelualueelle sijoitetaan myös erilaisia istuimia ja pöytäryhmiä. Toiminnallisia alueita kiertävän betonimuurinkin päälle lisätään puisia istuskelutasoja.

Nykyinen asukkaiden pitämä majakkarakennelma, joka on puiston maamerkki, kunnostetaan ja siirretään uuteen paikkaan.

Skeittipaikkaa laajennetaan ja kehitetään monipuolisemmaksi hyödyntämällä nykyisiä rakenteita.Haruspuiston skeittipaikka liitetään osaksi vedenalaista maailmaa: katutaiteilija maalaa skeittialueen pinnan mustekalaksi.

Leikkialueen reunaan lisätään city-wc sekä vesipiste.

Harbonpolun linjausta muutetaan toimintojen uudelleenjärjestämisen takia asemakaavan mukaisesti. Puiston eteläpäässä Harbonpolku kulkee esteettömyyden perustason saavuttamiseksi kallioleikkauksessa. Polun viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta lisätään istutuksilla, kallion pintakäsittelyllä ja mahdollisilla valokuvioilla.

Esteettömyys on huomioitu toiminnallisten alueiden pinnoitteissa. Puistoon on lisätty muutamia esteettömiä leikki- ja kuntoiluvälineitä. Kalusteissa on erilaisia vaihtoehtoja, kuten penkkejä eri istuinkorkeuksilla, käsi- ja/tai selkänojilla sekä pidennetyllä pöytätasolla oleva penkkipöytäryhmä

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Puiston luontoarvoja huomioidaan monella tavalla. Haruspuiston metsäiset alueet säilytetään eikä niihin lisätä toimintoja eikä ohjata kulkua. Toiminnot keskitetään puiston pohjoisosaan nykyisille avoimille kenttä- ja leikkialueille, jolloin olevaa puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Muutamia asukkaille tärkeitä puita siirtoistutetaan suojaisempiin paikkoihin uusien toimintojen tieltä.

Metsiä hoidetaan erillisen luonnon- maisemanhoidon suunnitelman mukaan. Tavoitteena on monimuotoinen, luontaisesti vanheneva, elinvoimainen, viihtyisä ja turvallinen kaupunkimetsä. Hoidon tärkeänä tavoitteena on luontaisen kalliopuuston ja -kasvillisuuden säilyttäminen, vaikka alueen käyttö lisääntyykin.

Puiston avoimet kasvillisuusalueet ovat pääosin pölyttäjille tärkeitä niittyjä, jotka tukevat osaltaan alueellista niittyverkostoa. Toiminnallisten alueiden reunoille istutetaan runsaasti eri puu- ja pensaslajeja. Valinnoissa suositaan pölyttäjille tärkeää kukkivaa lajistoa.

Haruspuistossa on lahokaviosammaleen esiintymiä. Faunatica Oy:n vuonna 2020 laatiman kartoituksen mukaan esiintymiä ei ole toiminnallisten alueiden kohdalla. Puiston nykyiset maapuut säilytetään. Puistoon sijoitetaan kaadettavien puiden runkoja lahopuiksi lisäämään osaltaan monimuotoisuutta ja parantamaan myös lahokaviosammaleen elinolosuhteita.

Puistossa olevat koepuuistutukset siirretään toimintojen ulkopuolelle metsäisille alueille. Alueella olevat haitalliset vieraslajit poistetaan osana puiston kunnostusta.

Haruspuistossa pääosa hulevesistä johdetaan kasvipintaisiin painanteisiin, jotka viivyttävät hulevesiä ja lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta.

Eläimille haitallista valoa vähennetään välttämällä raittien ylivalaisua ja toteuttamalla koira-aitauksen valaistus paino-nappiperiaatteella, jolloin valot ovat päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan.

Nykyistä betonista kahluuallasta ei pureta, ja sen jatkokäyttö mietitään osana rakennussuunnittelua. Skeittipaikalla hyödynnetään olevia rakenteita, jolloin vältetään purkutoimenpiteitä ja kuljetuksia. Uusia kalusteita valittaessa otetaan huomioon kestävän kehityksen mukaiset, uusiutuvat ja kestävät materiaalit.

Uusi puistoraitti täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmapiirustuksesta VIO 6364/1 (liite 2) ja suunnitelmaselostuksesta VIO 6364/1 (liite 1).

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12570 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Puistosuunnittelu on toteutettu yhteistyössä alueen koululaisten ja asukkaiden kanssa.

Alueen koululaisten toiveita Haruspuiston uudistamisesta selvitettiin verkkokyselyllä 24.5.–7.6.2023. Kyselylinkki jaettiin rehtorin kautta Merilahden peruskoulun 1.-9. luokille. Kyselystä tiedotettiin myös nuorisotyössä Rastilan somen kautta. Lapsia ja nuoria pyydettiin kertomaan Haruspuiston nykyisestä käytöstä ja toiveistaan uudesta puistosta. Kyselyyn saatiin 58 vastausta.

Kaikille avoin asukastyöpaja järjestettiin 6.9.2023 Merilahden koululla. Kutsu lähetettiin muun muassa Vuosaari-seuralle, Pro Meri-Rastila -yhdistykselle, Meri-Rastilan somalivanhempien yhdistykselle ja Ankkuri-seurakunnalle. Kutsua pyydettiin välittämään paikallisen stadiluotsin ja yhteisökoordinaattorin, Somaliliiton, African caren, Itä-Helsingin leikkipuisto-ohjaajien ja Merilahden peruskoulun ja päiväkotien toimesta. Lisäksi tilaisuudesta oli lehti-ilmoitus Helsingin uutisissa (itäinen painos) ja tilaisuutta mainostettiin kaupungin somekanavilla sekä Meri-Rastilan alueen ilmoitustauluilla. Tilaisuudesta vietiin mainoksia puistoon rajautuvien talojen ulko-oviin ja ilmoitustauluille. Tilaisuuteen osallistui 22 aikuista ja useita lapsia. Yläkouluikäisiä ei ollut paikalla, mutta muutamalla vanhemmalla oli teini-ikäisiä lapsia, joiden toiveita tuotiin esiin. Työpajassa oli kolme teemapistettä: oleskelu, leikki ja liikunta sekä kuntoilu ja treeni.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä sähköisesti Helsingin kaupungin verkkosivuilla sekä Vuotalon aulassa 29.5.–18.6.2024. Samaan aikaan esillä oli myös Meri-Rastilan katusuunnitelmaluonnoksia.

Puistosuunnitelmaluonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin verkkotilaisuutena Teamsissa 11.6.2024. Tilaisuudessa esiteltiin puisto- ja katusuunnitelmaluonnoksia havainnevideon avulla. Verkkoyleisötilaisuuteen osallistui 18 henkilöä. Tilaisuuden chatin lisäksi palautteita toimitettiin sähköpostitse. Myös chat-keskustelun aiheisiin on vastattu vuorovaikutusmuistiossa.

Puistosuunnitelmaehdotus oli nähtävillä 9.10.–22.10.2024. Kirjallisia mielipiteitä saapui kolme kappaletta. Mielipiteet kohdistuivat yleisesti hankkeen lähtökohtiin, kuten metsäisyyden säilyttämiseen ja luonnonmukaisuuteen, toiminnallisen alueen luonteeseen, pinnoitteisiin, käyttöön ja toimintoihin sekä uuden leikkipuistorakennuksen sijaintiin.

Mielipiteiden käsittely

Mielipiteiden käsittelystä on laadittu erillinen asiakirja (liite 4).

Nähtävilläolon jälkeen suunnitelma tarkistettiin mielipiteet huomioon ottaen vettä läpäisevien pintamateriaalien ja leikkitoimintojen osalta. Valettavaa turva-alustaa on muutettu osittain hiekkatekonurmeksi ja hiekkalaatikon läheisyyteen on lisätty vesileikki. Oleskelualueelle on lisätty kasvillisuutta.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 5,1 miljoonaa euroa eli noin 88 euroa/m² (alv 0%). Luvut eivät sisällä koira-aitauksen kustannuksia.

Haruspuiston kunnossapitoluokkiin ei osoiteta muutoksia. Haruspuiston toiminnalliset alueet kuuluvat luokkiin R2 toimintaviheralue ja R3 käyttöviheralue. Metsäiset alueet ovat kunnossapitoluokaltaan M2 lähimetsä. Puiston itälaidan reitti kuuluu luokkaan R4 suoja- ja vaihettumisviheralue.

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 48 000 euroa eli 0,8 euroa/m² (alv 0%).

Suunnitelma pyritään toteuttamaan vuoden 2025 aikana.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8040101 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus varatuista investointirahoista.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 §, 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 46 §, 43 §, 42 §, 30 §

Kaupunkiympäristölautakunta 03.12.2024 § 675

Detta beslut publicerades 19.12.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.