Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Anna Karhumaan toivomusponnesta koskien Vattuniemen asemakaava-alueen hulevesien käsittelyä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta kiinnittää Vattuniemen keskuksen katusuunnittelussa ja rakennuslupia laadittaessa erityistä huomiota hulevesien imeyttämiseen tonteilla ja katualueilla. Lisäksi halutaan kiinnittää huomiota yleensäkin meren läheisyydessä tehtävien kaavojen hulevesiä koskeviin määräyksiin sekä parantaa kaavoituksella nykyistä tilannetta lisäämällä läpäiseviä kerroksia ja veden imeytymisen mahdollistavaa kasvustoa.

Kaupunki ottaa voimassa olevien ohjeistuksien ja tapauskohtaisen harkinnan kautta huomioon hulevesien hallinnan asemakaavoituksen yhteydessä yleisesti ottaen; katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluvaiheissa yleisillä alueilla sekä rakennuslupavaiheessa tonteilla.

Yleiset alueet

Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaan hulevesien hallinnassa käytettäviä rakenteita ovat kasvillisuus, sadevettä läpäisevät päällysteet, veden imeyttämiseen, johtamiseen, viivyttämiseen ja suodattamiseen käytettävät maastokohdat ja maastoon rakennetut rakenteet sekä tehdasvalmisteiset järjestelmät.

Helsingin kaupungin hulevesiohjelman ja Kaupunkitilaohjeen mukaan hulevesien hallinnan prioriteettijärjestys on seuraava:

Hulevesien imeyttämiseen vaikuttavia seikkoja ovat mm. alueen maaperäolosuhteet, pohjaveden pinnan taso sekä mahdollinen maaperän pilaantuneisuus.

Vattuniemen alueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia, jonka päällä on siltti- ja hiekkakerroksia. Rakennetuilla alueilla, kuten katualueet, on näiden lisäksi vielä täytekerroksia. Lisäksi kaava-alueen lähellä olevien pohjaveden havaintopisteiden perusteella pohjaveden pinta on alueella paikoin lähellä maanpinnan tasoa. Valitettavasti edellä mainitut maaperäolosuhteet ja pohjaveden pinnan taso ovat jokseenkin heikosti soveltuvia suurien vesimäärien imeyttämiseen (prioriteetti 1). Sen sijaan hulevesien viivyttämiseen soveltuvia ratkaisuja voidaan selvittää yleisillä alueilla katu- ja puistosuunnitteluvaiheessa (prioriteetit 2 ja 3).

Katualueelle tutkitaan biosuodatuspainanteita (viivytys & suodatus), joiden kautta vedet ohjataan salaojaan ja siitä edelleen viemäriverkostoon. Tällöin hulevedet ovat puhtaampia, kun ne päätyvät lopulta mereen. Tämä tarkoittaa kaava-alueen kadunvarsiautopaikkojen osalta hieman pienempää määrää, kuin mitä liikennesuunnitelmassa on esitetty, koska hulevesipainanteet sijoittuvat katupoikkileikkauksessa usein kadunvarsiautopaikkojen kanssa samaan tilaan. Lisäksi kaava-alueella ja sen lähiympäristössä selvitetään mahdollisuuksia käyttää pysäköintialueilla vettä läpäiseviä pintarakenteita, kuten avointa asfalttia ja erilaisia kivipintoja, joiden saumoista vesi voi imeytyä katurakenteen kautta salaojiin. Katurakenteen tulee kuitenkin pääsääntöisesti pysyä kuivana, jotta se kestää liikenteen kuormitusta ja jäätymistä, jolloin vältytään routavaurioilta.

Kaava-alueen ja lähialueiden puistojen osalta jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia hulevesien viivytykselle esimerkiksi viivytysaltaan tai hulevesipainanteiden avulla.

Hulevesirakenteiden, kuten biosuodatuspainanteiden ja avoimen asfaltin käytössä on otettava huomioon niiden kunnossapitoon liittyvät ns. tavanomaisia rakenteita korkeammat kustannukset. Erikoisrakenteilla saattaa olla elinkaaren aikana merkittävästi korkeammat kunnossapitokustannukset ns. tavanomaisiin rakenteisiin verrattuna, mikä on hyvä ottaa huomioon kunnossapidon rahoituksessa.

Tontit

Vattuniemen asemakaavassa on tonttien osalta annettu asemakaavamääräys:

”Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ja johtaa maanvaraiselle piha-alueelle. Hulevesien määrää vähennetään minimoimalla läpäisemättömien pintojen määrä.”

Kaava-alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja eri omistajia on useita. Tämän vuoksi keskitetty ratkaisu (esim. pysäköintitalo), joka mahdollistaisi piha-alueiden käyttämisen paremmin hulevesien hallintaan, ei ole Vattuniemen keskuksen kaava-alueella mahdollinen ja pysäköinti on määrätty toteutettavaksi tonteilla pihakannen tai rakennuksen alaisiin pysäköintihalleihin. Piha-alueille on kuitenkin mahdollista suunnitella myös maanvaraisia osia, joilla hulevesiä voidaan viivyttää ja imeyttää.

Yleisesti ottaen haettaessa rakennuslupaa, rakennusvalvonta edellyttää hulevesien hallinnan suunnittelua ensisijaisesti asemakaavamääräysten mukaisesti. Ellei asemakaava määrää asiasta mitään, noudatetaan rakennusjärjestyksen 16 §:ää, joka edellyttää hulevesien ja perustusten kuivatusvesien imeyttämistä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu rakennuksille kosteusvaurion vaaraa. Imeyttäminen tontilla edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa.

Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei voida imeyttää tontilla, on johdettava viivyttämällä tontilta pois. Viivytys on toteutettava ensisijaisesti painanteina, viivytysaltaina tai vastaavina, ja toissijaisesti maanalaisena viivytysratkaisuna. Tontin rajoittuessa mereen tai jokeen puhtaat hulevedet ja perustusten kuivatusvedet voidaan johtaa suoraan niihin.

Lisäksi pihamaata rakennettaessa on käytettävä vettä läpäiseviä pintamateriaaleja, jollei piha- ja oleskelualueiden käyttötarkoituksesta muuta johdu.