Valtuustoaloite, Helsinki torjumaan mikromuoveja
Ledamoten Oula Silvennoinens motion om att bekämpa mikroplaster i Helsingfors
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Oula Silvennoinen och 29 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden vidtar åtgärder för att förebygga uppkomsten av mikroplast genom att konsekvent minska mängden plastavfall som hamnar i miljön till följd av stadens egen verksamhet.
Helsingfors stad deltar i flera projekt som har som mål att förebygga och minska användningen av onödig plast, använda behövlig plast förnuftigt och stävja nedskräpningen. Stadsmiljösektorn koordinerar dessutom vissa bestående åtgärder med anknytning till användning av plast samt plastavfall i olika sektorer. Helsingfors undertecknade deklarationen Plastic Declaration 2019 och anslöt sig till WWF:s initiativ Plastic Smart Cities 2024. Med dessa förband Helsingfors sig att utveckla strategier och åtgärdsprogram samt ställa upp tidsbundna mål för att avsevärt minska på plastnedskräpningen.
Helsingfors är med i projektet BALTIPLAST EU Interreg (2023–2025), där en omfattande kartläggning gjordes 2023–2024 om användning av plast och plastavfallsflöden i stadens sektorer (med undantag av byggande av fastigheter och infrastruktur). Utredningens syfte var att särskilt ta reda på i vilka sektorer plast uppstår och om den hamnar i miljön. Utifrån resultaten från en enkätundersökning och intervjuer bedömde stadens sektorer att just ingen plast hamnar i miljön om effekterna från byggandet av fastigheter och infrastruktur inte beaktas.
En färdplan för plast bereds för närvarande för Helsingfors stads sektorer under ledning av projektet BALTIPLAST. Utredningen blir färdig före utgången av 2025 och täcker anskaffningen av plast, användningen samt avfallshanteringen och är ett steg mot en mer hållbar och resurssmart plastanvändning. I färdplanen för plast skapas övergripande principer för hållbar användning av plast och sektorsvisa rekommendationer, som respektive sektor kan ta med i sina miljömål.
Helsingfors stad är också med i projektet PlastLIFE (2023–2029), som Finlands miljöcentral Syke koordinerar. I projektet förverkligas åtgärder i Finlands färdplan för plast på olika sätt. I Helsingfors delprojekt går man på djupet med användningen av plast i stadens byggande av infrastruktur, grönområden och idrottsanläggningar. I projektet har en utredning över plastflöden inom Helsingfors gatu- och parkbyggande gjorts. Utifrån det har bland annat planeringsanvisningarna som styr gatu- och parkbyggandet preciserats så att användningen av fiberduk undviks. En utredning om infrastrukturbyggplatsernas plastavfallsflöden och möjligheterna att återvinna plasten pågår för närvarande i projektet.
Med åtgärderna i projektet PlastLIFE söker staden aktivt sätt att återanvända och återvinna konstgräs som tagits ur bruk. Konstgräsplaner är en betydande källa till mikroplast i stadsmiljön, och EU-länderna godkände 2023 kommissionens förslag om att begränsa mikroplaster. I och med beslutet förbjuds användningen av gummigranulat i nya konstgräsplaner med en övergångstid på åtta år. Staden har redan inlett tester med ersättande material för gummigranulat såsom kross av olivkärnor, trä och majs som fyllnadsmaterial i sina fotbollsplaner.
År 2022 lanserade Helsingfors sitt första åtgärdsprogram för att dämpa nedskräpning. Programmet ska uppdateras 2026 under den nya fullmäktigeperioden. Det första programmet innehåller 17 åtgärder som kan delas in i tre teman: kommunikation, allmänna områden och byggande. Den uppdatering av programmet som ska bli klar 2026 har inletts och man har som avsikt att fästa särskild uppmärksamhet vid sätt att minska på mängden plastavfall i miljön. Åtgärderna 2 och 3, som stämmer överens med fullmäktigemotionen, kan med fördel främjas särskilt i uppdateringen av åtgärdsprogrammet. Samtidigt granskas också olika metoder för att genomföra förslagen i praktiken.
I åtgärdsprogrammet för Östersjön finns även åtgärd 27, Hänsyn till vattenansvar i stadens upphandlingar främjas, där man inför upphandlingskriterier för att främja vattenansvar. Att uppmärksamma vattenansvaret också beträffande mikroplaster är ett mål i kriterierna.
Stadens sektorer ska införliva tillvägagångssätt och praxis som i dessa projekt och åtgärdsprogram konstaterats fungera väl i sin verksamhet. I synnerhet inom byggandet av fastigheter och infrastruktur har nedskräpning konstaterats vara ett problem, och staden strävar efter att fortgående förbättra sin praxis. Uppsamlingen och hanteringen av plastavfall på byggplatser bör särskilt uppmärksammas, eftersom mängden av plast är stor och produkterna används utomhus. Byggplatsernas avfall bör sorteras och mikroplastmaterialen granskas. Förpackningar för byggmaterial, plastband samt avfall från installerings- och grävarbeten hamnar i miljön från byggplatser. Det är viktigt att hindrandet av avfallsspridning är en bestående del i introduktionsmaterialet och uppföljningen på byggplatsen.
Andra sätt som används för att hantera nedskräpningen är det underhåll av gator och grönområden som staden beställer, avfallshantering och att Stara plockar skräp. Miljötillsynen övervakar nedskräpningen.
Trots att själva Helsingfors stad är en liten evenemangsarrangör ordnas Finlands största utomhusevenemang i Helsingfors. Evenemangen är betydande källor till plastavfall. Under festivaler används stora mängder muggar och matförpackningar för engångsbruk, av vilka en del oundvikligen hamnar i miljön och vattendragen. Frivilliga åtgärder för att minska användningen av plastprodukter för engångsbruk har inte varit framgångsrika. En effektiv metod för att förebygga plastavfall är att förbjuda användningen av plastprodukter för engångsbruk vid evenemang. Här kunde Helsingfors vara en föregångare till exempel genom att stegvis förbjuda användning av engångsprodukter fram till 2028. Ett motsvarande förbud har med framgång införts i Tallinn 2023.
Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 05.05.2025 § 282
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
28.04.2025 Pöydälle
16.01.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 30.01.2025 § 13
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
Valtuutettu Oula Silvennoinen ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan (Liite 1) konkreettisia keinoja, joilla Helsingin kaupunki pystyisi torjumaan mikromuovin syntyä ja muovijätteen vuotamista ympäristöön. Lisääntyvän muoviroskan haaste on kaupunkiympäristön toimialalla tunnistettu ja erityisesti huolta herättää mikromuovin päätyminen vesistöihin ja maaperään. Vesistöistä mikromuovin poistaminen on käytännössä mahdotonta ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet muovijätteen estämiseksi toteutetaankin jo suunnittelu- ja tuotantovaiheessa, sekä kaupungin osalta erityisesti hankintojen vastuullisuusvaatimuksilla.
Helsingin kaupunki on osallisena useassa hankkeessa, jotka tähtäävät ennaltaehkäisevästi turhan muovin vähentämiseen, tarpeellisen käytön järkevöittämiseen sekä roskaantumisen hillintään. Lisäksi Kaupunkiympäristön toimiala koordinoi tiettyjä pysyviä muovin käyttöön ja muovijätteeseen linkittyviä toimenpiteitä eri toimialoilla. Vuonna 2019 Helsinki allekirjoitti Plastic Declaration -julistuksen ja liittyi vuonna 2024 WWF:n organisoimaan Plastic Smart Cities -aloitteeseen. Näiden myötä Helsinki sitoutui kehittämään strategioita ja toimenpideohjelmia sekä asettamaan aikatauluun sidottuja tavoitteita merkittävälle muoviroskaantumisen vähentämiselle.
Helsingin kaupunki on mukana BALTIPLAST EU Interreg-hankkeessa (2023-2025), jossa toteutettiin vuoden 2023-2024 aikana kattava kartoitus kaupungin omien toimialojen (pl. kiinteistö- ja infrarakentaminen) muovin käytöstä, sekä muovijätevirroista (Liite 2). Selvityksen tavoitteena oli selvittää erityisesti millä toimialoilla muovia syntyy ja päätyykö sitä ympäristöön. Kyselytutkimuksen perusteella ja haastattelujen pohjalta kaupungin omilta toimialoilta arvioitiin, että muovia ei päädy ympäristöön juuri lainkaan, kun kiinteistö- ja infrarakentamisen vaikutuksia ei huomioida.
BALTIPLAST-hankkeen vetämänä valmistellaan tällä hetkellä Helsingin kaupungin toimialoille suunnattua muovitiekarttaa, joka valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä ja kattaa hankinnan, käyttövaiheen, sekä jätehuollon ja toimii askeleena kohti kestävämpää ja resurssiviisasta muovinkäyttöä. Muovitiekartassa luodaan ylätason periaatteet kestävälle muovinkäytölle ja toimialakohtaiset suositukset, joita kukin toimiala voi sisällyttää omiin ympäristötavoitteisiinsa.
Helsingin kaupunki on myös osallisena SYKEn koordinoimassa PlastLIFE-hankkeessa (2023-2029), joka toteuttaa Suomen muovitiekartan toimenpiteitä eri tavoin. Helsingin osahankkeessa pureudutaan muovin käyttöön kaupungin infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Hankkeessa on toteutettu Helsingin katu- ja puistorakentamisen muovivirtaselvitys. Sen perusteella muun muassa katu- ja puistorakentamista ohjaavaa suunnitteluohjeistusta on tarkennettu niin, että suodatinkankaiden käyttöä vältetään. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä selvitys koskien infratyömaiden muovijätevirtoja ja niiden kierrätysmahdollisuuksia.
Lisäksi kaupunki etsii aktiivisesti ratkaisuja käytöstä poistettujen tekonurmien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle PlastLIFE-hankkeen toimenpiteillä. Tekonurmikentät ovat merkittävä mikromuovin lähde kaupunkiympäristössä ja EU:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Päätöksen myötä kumirouheen käyttö uusilla tekonurmikentillä kielletään kahdeksan vuoden siirtymäajalla. Helsingin kaupunki on jo alkanut kokeilla omilla jalkapallokentillään kumirouheen korvaavia materiaaleja, kuten oliivinkivi-, puu- ja maissirouheita.
Vuonna 2022 Helsingin kaupunki lanseerasi ensimmäisen Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman ja ohjelma päivitetään uudella valtuustokaudella vuonna 2026. Ensimmäinen ohjelma sisältää 17 toimenpidettä, jotka voi jakaa kolmeen teemaan; viestintä, yleiset alueet ja rakentaminen. Ohjelman päivittäminen vuodeksi 2026 on aloitettu ja päivitetyssä ohjelmassa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota keinoihin, joilla voidaan vähentää muoviroskan määrää ympäristössä. Valtuutetun aloitteen mukaiset toimenpiteet 2 ja 3 soveltuvat edistettäväksi erityisesti toimenpideohjelman päivittämistyössä ja samalla tarkastellaan keinoja, joilla ehdotukset voidaan käytännössä toteuttaa.
Itämeri-toimenpideohjelmassa on myös toimenpide 27, Edistetään vesivastuullisuuden huomioimista kaupungin hankinnoissa, jossa otetaan käyttöön vesivastuullisuutta edistäviä hankintakriteerejä. Kriteereissä on tavoitteena huomioida vesivastuullisuus myös mikromuovien osalta.
Edellä mainituissa hankkeissa ja toimenpideohjelmissa hyväksi todetut toimintatavat ja käytännöt otetaan osaksi kaupungin toimialojen toimintaa. Erityisesti kiinteistö- ja infrarakentamisen puolella roskaantumisen haaste on jo tunnistettu ja käytäntöjä pyritään parantamaan jatkuvasti. Muovimäärät ovat suuria ja tuotteita käytetään ulkotiloissa, joten työmaan muoviroskan keräämiseen ja hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi työmaiden jätelajittelu sekä pienmuovimateriaalien tarkastelu on tarpeen. Työmailta ympäristöön päätyy rakentamismateriaalien pakkauksia, muovinauhoja sekä asennus- ja kaivuutöiden vuoksi muodostuvaa roskaa. Jätteen leviämisen estäminen on tärkeää olla pysyvänä osana työmaan perehdytysmateriaalia sekä seurantaa.
Lisäksi roskaisuutta hallinnoidaan kaupungin tilaaman katu- ja viherkunnossapidon, sekä luonnonhoitoyksikön virkistys- ja merialueiden virkatyönä tekemän roskien keräämisen ja jätehuollon toteuttamisen avulla. Roskaamista valvotaan ympäristövalvonnan toimesta.
Vaikka Helsingin kaupunki on varsinaisena tapahtumajärjestäjänä pieni toimija, kaupungin alueella järjestetään Suomen suurimpia ulkoilmatapahtumia, jotka ovat samalla merkittäviä muoviroskan lähteitä. Festivaaleilla kulutetaan suuret määrät kertakäyttöisiä mukeja ja ruokapakkauksia, joista osa päätyy väistämättä ympäristöön ja vesistöihin. Vapaaehtoiset toimet kertakäyttömuovin vähentämiseksi eivät ole olleet tuloksellisia, vaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan poliittista ohjausta. Vaikuttavimmaksi keinoksi muoviroskan ehkäisemiseksi olemme tunnistaneet kertakäyttöisten tuotteiden kiellon tapahtumissa ja tässä Helsingillä olisi aito mahdollisuus toimia edelläkävijänä, esimerkiksi kieltämällä vaiheittain kertakäyttöiset tuotteet vuoteen 2028 mennessä. Vastaava kielto on vuonna 2023 otettu menestyksekkäästi käyttöön Tallinnassa ja ehdotamme, että kaupunginvaltuusto harkitsee vastaavaa linjausta myös Helsinkiin.
16.01.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Rasmus Boman, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 52432
Detta beslut publicerades 29.05.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550