Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Aino Tuomisen ym. valtuustoaloitteesta koskien Lauttasaaren Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nimeämistä uudelleen ja liikennejärjestelyiden muuttamista

HEL 2024-012698
§ 189

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Aino Tuomisen ym. valtuustoaloitteesta koskien Lauttasaaren Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nimeämistä uudelleen ja liikennejärjestelyiden muuttamista

Stadsmiljönämnden

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nimeämistä uudelleen, nopeusrajoituksen laskemista, suojateiden korottamista, ajoratojen kaventamista sekä pyöräkaistojen, istutusten ja katukalusteiden lisäämistä näille kaduille. Lisäksi aloitteessa esitetään selvitettäväksi Tallbergin puistotien tarpeettomien rinnakkaiskatujen poistamista sekä mahdollisuutta poistaa kadun läpiajo Pajalahden puiston kohdalta. Myös Isokaaren, Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nykyisen valo-ohjatun liittymän muuttamista kiertoliittymäksi esitetään tutkittavaksi.

Nimistötoimikunta on antanut oman lausuntonsa nimenmuutosta koskien 6.11.2024 (§ 106), joka ei puolla Särkiniementien ja Tallbergin puistotien vakiintuneiden nimien muuttamista Särkiniemenkaduksi ja Tallbergin puistokaduksi. Kadunnimet ovat osa vakiintunutta nimistöä ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, eikä sillä koeta olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen tai asuinympäristön viihtyisyyteen. Nimistön muuttaminen vaikuttaisi kaikkiin kadun käyttäjiin. Etenkin asukkaiden ja yritysten osalta tämä aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia ja vaivaa.

Liikenneympäristöön ehdotetut muutokset ovat kokonaisuutena hyvin laajoja. Kaupunki teettää vuosittain alueellisia liikenneturvallisuusselvityksiä ja uutena myös alueellisia liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmia. Näissä töissä tarkastellaan alueen katuverkkoa ja sen kehittämistä laajana yhtenäisenä kokonaisuutena. Lauttasaaren selvityksien yhteydessä on järkevää tarkastella Tallbergin puistotien ja Särkiniementien kehittämismahdollisuuksia sekä muutosten tuomia vaikutuksia/
edellytyksiä mm. asemakaavaan, liikenneverkkoon ja kaupunkikuvaan. Aloitteessa esitettyjä asioita onkin täten järkevintä lähteä edistämään laajemmassa mittakaavassa alueellisessa liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmassa. Lauttasaaren osalta näitä selvitystöitä ei ole vielä aikataulutettu, mutta sellaiset tullaan tekemään.

Isokaari, Särkiniementie ja Tallbergin puistotie ovat katuluokiltaan paikallisia kokoojakatuja. Näiden katujen tarkoituksena on välittää alueen liikennettä tonttikaduilta pääverkon kaduille. Liikenteellisesti keskeisen
aseman lisäksi tulee ottaa huomioon myös näiden katujen kulttuurihistoriallinen arvo. Usein suuremmat katujen liikennejärjestelyihin vaikuttavat muutokset pyritään tekemään kunnallisteknisen infran uusinnan yhteydessä työnaikaisten liikennehaittojen vähentämiseksi ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tällaisia suurempia kunnallisteknisiä
töitä ei ole kuitenkaan ohjelmoituna tuleville vuosille Isokaaren, Särkiniementien tai Tallbergin puistotien osalta.

Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nopeusrajoitus on nykyisin 40 km/h ja ne ovat osittain bussiliikenteen käytössä. Arkivuorokausiliikenne kummallakin kadulla on noin 7000 ajoneuvoa. Lisäksi kaduilla on liikennettä välittävä rooli vähäisten risteysten ja tonttiliittymien takia. Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet (Khs 9.4.2018, 205 §) tai katujen liikenteellinen näkökulma ei perustele esitettyjä muutoksia nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoituksen muuttaminen vaatisi tuekseen myös paljon rakenteellisia muutoksia (hidasteet, kavennukset jne.). Nykytilanteessa pelkin liikennemerkein Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nopeusrajoituksia ei ole tarkoituksenmukaista laskea. Kuitenkin pistemäisiä muutostarpeita koulujen ympäristön nopeusrajoituksiin tarkastellaan tämän vuoden aikana erillisessä selvityksessä.

Katujen ylitysjärjestelyitä tulisi tarkastella laajemmin jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteiden (Kylk 10.12.2019, 642 § ) pohjalta. Suojateiden kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan. Ylitysten tarkastelussa huomioidaan turvallisuuden lisäksi saavutettavuus eri suunnista, käytön helppous sekä näkyvyys. Kaupunki ottaa tarkasteltavaksi molempien katujen ylitysjärjestelyt ja niiden turvallisuuden. Pienten yksittäisten toimenpideparannusten mahdollisuutta tutkitaan etenkin alakoulujen lähiympäristössä jo ennen kokonaisvaltaisempaa selvitystä ja suunnittelua.

Pyöräliikenteen tavoiteverkon visiona ovat yksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt Särkiniementiellä ja Tallbergin puistotiellä. Särkiniementien osalta tällainen järjestely tarkoittaisi lähinnä pyöräkaistoja. Tallbergin puistotiellä pyöräliikennejärjestelyt voidaan toteuttaa monin eri tavoin, joko pyöräteinä tai -kaistoina pääväylän tai rinnakkaiskatujen yhteydessä. Myös rinnakkaiskatujen muuttamista pyöräkaduiksi tutkitaan varteenotettavana ratkaisuna. Tällöin esimerkiksi pyöräkatuun liittyvät pohjoiseteläsuunnan tonttikatujen risteykset olisi mahdollista toteuttaa ylijatkettuina jalkakäytävinä. Tämä rauhoittaisi tehokkaasti moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksia näillä rinnakkaiskaduilla.

Moottoriajoneuvoliikenteen poistaminen kokonaan Tallbergin puistotien rinnakkaiskaduilta on haastavaa, sillä rinnakkaiskaduille liittyy paljon tonttiliittymiä. Rinnakkaiskatujen kautta liikenne ohjautuu Tallbergin puistotien pääväylälle muutamasta kohdasta molemman rinnakkaiskadun osalta. Rinnakkaiskatujen tonttiliittymien jatkaminen Tallbergin
puistotien pääväylälle asti heikentäisi liikenneturvallisuutta liittymämäärän kasvaessa. Tonttiliittymien tuominen Tallbergin puistotien pääväylään kiinni halkoisi myös nykyisin hyvin yhtenäistä vehreää puukujannetta.

Vattuniemen itä- ja kaakkoisosan autoliikenne Länsiväylälle ohjautuu lähtökohtaisesti Tallbergin puistotien kautta. Vattuniemen keskuksen asemakaavamuutoksen aiheuttamien muutosten myötä liikennemäärät Tallbergin puistotiellä saattavat hieman nousta nykyisestä. Tallbergin puistotien katkaisun myötä tämä edellä kuvattu autoliikenne siirtyisi kulkemaan Vattuniemen paikalliskatujen ja Heikkilänaukion läpi. Tämä kasvattaisi liikennemääriä Vattuniemen tonttikatuverkolla, mikä ei ole toivottavaa. Lisäksi Tallbergin puistotie toimii erikoiskuljetusten reittinä kohti Vattunokan venesatamaa. Vaihtoehtoista reittiä ei katugeometrisistä syistä pystytä järjestämään Lauttasaaren katuverkolla. Edellä mainituista syistä kokoojakatuluokan mukaista katua ei ole perusteltua katkaista autoliikenteeltä. Uusia läpiajokieltojakaan ei enää aseteta, koska niiden teho on hyvin pieni kiellon valvonnan haastavuuden takia.

Isokaaren, Särkiniementien ja Tallbergin puistotien valo-ohjatun nelihaaraliittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on iso muutos niin liikenteellisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Liittymätyypin muuttamista tulee tutkia tarkemmin mikrosimuloinneilla, joiden avulla pystytään selvittämään mahdollisen kiertoliittymän toimivuus. Esitettyä muutosta tulee tarkastella myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta unohtamatta erikoiskuljetusreitin asettamia vaatimuksia. Kiertoliittymä on tilaa vievä ratkaisu, ja sellaisen toteuttaminen arvoympäristöjen yhtymäkohdassa tulee tutkia huolellisesti. Kyseisen risteyksen kohdalla kohtaavat Isokaaren, Tallbergin puistotien sekä Lahnalahdenpuiston puistoakselin arvoympäristöt. Arvoympäristöt ovat Kaupunkiympäristön toimialan inventoimia historiallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka edustavat tietyn aikakauden kaupunkirakennustaidetta tai suunnitteluihanteita esimerkillisellä tavalla.

Istutusten ja kadunkalusteiden lisäämistä yleisille alueille on perinteisesti tarkasteltu kaupunginosakohtaisissa aluesuunnitelmissa (nykyisin suurpiirikohtaiset toimenpideohjelmat) tai yksittäisten katu- tai puistosuunnitelmien yhteydessä. Toimenpideohjelman sisältö tullaan huomioimaan myös alueellisessa liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmassa. Aloitteen kohteena oleville alueille ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ohjelmoituna muita mahdollisia pienempiä toimenpiteitä. Penkkejä lisätään kaupungin alueille osana penkkiverkoston tasapuolista suunnittelua ja määrärahojen puitteissa niin, että penkkejä on tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Tallbergin puistotien istutuskaistaleille selvitetään jalankulkualueiden rauhallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi korvaavia lajikkeita aikaisemmille kurtturuusupensaille.

Käsittely

Vastaehdotus 1:
Saana Rossi: Poistetaan lausuntoehdotuksesta lause:
Suojateitä näillä katuosuuksilla on säännöllisesti noin 90–180 m etäisyyksien päässä toisistaan, jonka takia on syytä myös tarkastella kaikkien suojateiden todellista tarpeellisuutta ja niiden kehittämismahdollisuuksia.
Tilalle: "Suojateiden kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan. Ylitysten tarkastelussa huomioidaan turvallisuuden lisäksi saavutettavuus eri suunnista, käytön helppous sekä näkyvyys."

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Vastaehdotus 2:
Saana Rossi: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun:
Tallbergin puistotien istutuskaistaleille selvitetään jalankulkualueiden rauhallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi korvaavia lajikkeita aikaisemmille kurtturuusupensaille.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Saana Rossin vastaehdotuksien 1 ja 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Katri Penttinen: Lisätään kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun:
Alueellisia liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmia laadittaessa varmistetaan, että autoliikenne kokoojakaduilla säilyy sujuvana, jotta siirtymistä asuinkaduille ei tapahdu. Tallbergin puistotien rinnakkaiskatujen muuttamista pyöräkaduiksi ei pidetä tarpeellisena ennen laajempaa alueellista tarkastelua.

Kannattaja: Risto Rautava

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Katri Penttisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 7
Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Noora Laak, Tuomas Nevanlinna, Saana Rossi, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Otto Meri

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 7–5 (1 poissa).

Se röstningsresultatet i tabellform

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Jeroen Affolter, liikenneinsinööri: 09 310 39302

jeroen.affolter@hel.fi