Toivomusponsi, painettujen oppikirjojen yhdenvertainen tarjoaminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan selvityksen Helsingin kaupungin toisen asteen ja TUVA-koulutuksen oppimateriaaleista.

Kaupunginhallitus päätti 17.11.2025 § 770 merkitä tiedoksi (HEL 2024-014106) selvityksen kaupunginvaltuuston 23.10.2024 § 217 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimista sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginvaltuusto on käsitellessään sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta toisen asteen maksuttomuuden varmistamiseksi hyväksynyt valtuutettu Veronika Honkasalon seuraavan toivomusponnen (HEL 2024-006014):

Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta tarjota painettuja fyysisiä oppikirjoja vaihtoehtona digitaalisille oppimateriaaleille niin, että käytännöt helsinkiläisissä oppilaitoksissa ovat oppilaiden näkökulmasta yhdenvertaiset.

Kaupunginhallitus palautti asian 19.5.2025 uudelleen valmisteluun siten, että kappaleet 13 ja 14 muokataan niin, että niissä huomioidaan paremmin toinen aste. Lisäksi kaupunginhallitus piti tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa mutta myös toisella asteella. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona tulisi aina olla tarvittaessa myös painettu oppikirja. Edelleen kaupunginhallitus ohjasi toisen asteen oppilaitoksia selvittämään oppilaiden toiveita painettujen oppimateriaalien käytön suhteen. Selvityksen yhteydessä tulee osallistaa myös Nuorisoneuvostoa oppilaiden omien näkökulmien esilletuomiseksi. Tämä selvitys tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli oppilaitoksissa on laajasti toivetta painettujen materiaalien käytöstä, tätä opiskelijoiden toivetta tulisi kuulla ja edistää myös painettujen oppimateriaalien laajempaa käyttöä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi 7.10.2025 kokouksessaan (§ 392) lausunnon kaupunginhallitukselle Veronika Honkasalon toivomusponnesta. Tässä lausunnossa todetaan, että painettujen oppimateriaalien lisäämisen vaihtoehtoja selvitetään toisella asteella siten, että käytetty materiaali olisi joko kokonaan painettu tai printtimateriaali olisi digimateriaalin rinnalla tukimateriaalina. Oppimateriaalien resursointia ja kohdentamista tarkastellaan selvityksen perusteella.

Selvitys kasvatus- ja koulutuslautakunnalle tehdään seuraavasti:

Selvityksen toteutus

Selvitys toteutettiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ajalla 15.9–28.11.2025.

Opiskelijakysely

Helsingin kaupungin toisen asteen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoille laadittiin suomeksi ja ruotsiksi sähköinen kysely. Kysely toteutettiin marraskuussa 2025, ja vastausaikaa oli noin viikko. Se toimitettiin opiskelijoille rehtorien kautta Wilma-viestinä. Kyselyyn vastasi 1 163 opiskelijaa.

Opiskelijakyselyn vastausmäärät koulutuksittain olivat seuraavat:

Opiskelijoiden kyselyn tavoitteena oli kartoittaa heidän näkemyksiään siitä, millaiset oppimateriaalit tukevat parhaiten oppimista. Kysely koostui taustietojen lisäksi kaikille yhteisestä osiosta, jossa opiskelija vastasi väittämiin liittyen hänen oppimiseensa yleisesti. Lukio- ja TUVA-opiskelijat vastasivat aineryhmäkohtaisiin kysymyksiin. Stadin AO:n opiskelijat sen sijaan vastasivat alakohtaisiin ja yhteisiä tutkinnon osia koskeviin väittämiin. Lisäksi kaikki opiskelijat saivat vastata avoimeen kysymykseen ja näin täydentää vastauksiaan sanallisesti.

Opettajakysely

Helsingin kaupungin toisen asteen ja TUVA-koulutuksen opetushenkilöstölle laadittiin suomeksi ja ruotsiksi sähköinen kysely. Kysely toteutettiin marraskuussa 2025, ja vastausaikaa oli noin viikko. Se toimitettiin opettajille rehtorien kautta. Kyselyyn vastasi 301 opettajaa.

Opettajakyselyn vastausmäärät olivat seuraavat:

Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa opettajien näkemyksiä siitä, onko opetettavassa aineessa tai sisällössä mahdollista käyttää painettua materiaalia digitaalisen sijasta tai rinnalla. Kysely koostui taustatietojen lisäksi kysymyksistä muun muassa opettajan käyttämästä oppimateriaalista, erilaisten oppimateriaalien saatavuudesta omassa oppiaineessa tai alalla sekä siitä, millaiset oppimateriaalit tukevat opettajan mielestä oppijoiden oppimista oppiaineessa tai alalla parhaiten.

Opiskelijatyöpaja

Toisen asteen opiskelijoille järjestettiin lisäksi oppimateriaaleja koskeva työpaja, jonne kutsuttiin Helsingin kaupungin lukioiden, Stadin AO:n, yksityisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita sekä Helsingin nuorisoneuvoston jäseniä. Työpajaan osallistui yhteensä 15 nuorta. Sen tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus yhteiseen keskusteluun, jossa he pääsisivät vaihtamaan ajatuksiaan muiden oppilaitosten nuorten kanssa sekä kertomaan tarkemmin omista ajatuksistaan koskien oppimista ja oppimateriaaleja. Työpajaan oli mahdollista osallistua suomeksi ja ruotsiksi.

Osana selvitystä tarkasteltiin myös oppimateriaalien talouteen ja hallintoon liittyviä käytäntöjä haastattelemalla lukioiden ja Stadin AO:n rehtoreita. Keskusteluita käytiin siitä, mitä haasteita, hyötyjä ja mahdollisuuksia liittyy painettujen oppimateriaalien lisäämiseen sekä digitaalisten materiaalien korvaamiseen painetuilla materiaaleilla. Lisäksi tietoa kerättiin talouden kirjanpidosta.

Selvityksen tulokset

Opiskelijat

Opiskelijakyselystä selviää, että opiskelijat kokevat keskittyvänsä, ymmärtävänsä ja muistavansa lukemaansa ja oppivansa paremmin, kun he lukevat painettuja oppimateriaaleja tai tehdessään tehtäviä painettuun työkirjaan tai paperilla. Muistiinpanoja tehdään mieluummin paperilla ja kynällä. Painettuja materiaaleja toivotaan lisää. Opiskelijat ehdottavat digitaalisen ja painetun oppimateriaalin tarjoamista rinnakkain niin, että yksilölliset valinnat olisivat mahdollisia.

Opiskelijat suhtautuvat digitaalisiin materiaaleihin kyselyn perusteella neutraalisti, vaikkakin tuovat avoimissa vastauksissa esille liiallisen ruutuajan vaikutukset itseensä. Pitkien tekstien, kuten esseiden, kirjoittaminen on helppoa digitaalisten välineiden avulla. Lukiolaisilla digitaaliset ylioppilaskokeet vaativat digitaalisten välineiden, ohjelmien ja aineistojen käytön harjoittelua lukioaikana. Digitaaliset materiaalit lisäävät myös saavutettavuutta. Opiskelijat ovat sitä mieltä, että myös digitaalisia materiaaleja voisi itsessään kehittää.

Lisäksi opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille digitaalisten laitteiden ja -ohjelmien käyttötaidot, joita heidän kokemuksensa mukaan tulisi harjoitella enemmän jo perusopetuksen aikana, jotta ero oppimateriaaleihin ja pedagogiikkaan ei olisi niin suuri siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Opettajat

Opettajien kyselyssä eriteltiin vastaukset suomenkielisiltä lukion opettajilta, ruotsinkielisiltä opettajilta ja Stadin AO:n opettajilta. Vastaukset osoittavat sekä samankaltaisuuksia että eroja eri koulutuksien välillä. Lukioille ja Stadin AO:lle erikseen, jaoteltiin myös vastaukset aineoppiryhmittäin ilman että siinä ilmeni suurempia eroja.

Opettajakyselyn isoimmat erot eri koulutuksien välillä liittyy opetusmateriaalien saatavuuteen. Lukioissa digitaalisia oppimateriaaleja koetaan olevan paremmin saatavilla kuin painettuja materiaaleja. Ammatillisessa koulutuksessa digitaalisten oppimateriaalien saatavuus on heikompi ja alakohtaisesti oppimateriaalisaatavuus vaihtelee paljon. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa oppimateriaalien saatavuus on ylipäänsä heikompi. Varsinkin painettujen oppimateriaalien saatavuus on hyvinkin heikkoa.

Kaikissa koulutusmuodoissa opettajat kokevat, että painetut oppimateriaalit tukevat oppimista paremmin kuin digitaaliset. Opettajat ovat enemmän samaa mieltä väittämän ”opiskelijoiden oppimista tukevat paremmin painetut oppimateriaalit” kanssa. Vastaukset väittämään "oppimista tukevat paremmin digitaaliset oppimateriaalit" hajaantuvat melko laajasti. Noin kolmasosa opettajista vastaa kuitenkin myönteisesti molempiin yllä mainittuihin väittämiin.

Pelkästään digitaalisiin oppimateriaaleihin siirtyminen koetaan enemmän mahdolliseksi lukioissa. Stadin AO:n opettajien vastaukset mahdollisuuteen siirtyä jompaankumpaan hajaantuvat laajasti. Opettajien kyselyssä esitettiin myös väittämä mahdollisuudesta käyttää painettua oppimateriaalia digitaalisen rinnalla. Suurempi osa opettajista oli väittämän kanssa eri mieltä kuin samaa mieltä. Noin neljännes kaikista vastanneista opettajista oli väittämän kanssa täysin eri mieltä.

Avoimissa vastauksissa käy ilmi, että opettajat usein näkevät painetun oppimateriaalin oppimisen kannalta tärkeänä. Painettu oppimateriaali tukee paremmin opiskelijoiden keskittymistä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Painettuun oppimateriaaliin liittyy myös käytännön haasteita, sekä opettaessa että oppimateriaalin käytössä ja kierrossa. Digitaalisen oppimateriaalin saatavuus, monipuolisuus ja ajankohtaisuus nousevat esille hyötyinä opiskelussa. Opettajien vastaukset osoittavat, että sekä painetulla että digitaalisella oppimateriaalilla on vahvuuksia ja että toinen ei välttämättä suoraan korvaa toista.

Hallinto ja talous

Lukiokoulutus on yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiuksia työelämään ja kelpoisuuden jatko-opintoihin korkeakoulussa. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä. Lukio-opinnot järjestetään opintojaksoina, jotka voivat olla opintopistemäärältään eri laajuisia ja myös oppiaineiden yhteisiä. Pakollisten ja valinnaisten opintojen lisäksi opiskelijat voivat suorittaa lukiodiplomeja.

Lukion päättövaiheessa opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon. Siihen kuuluu vähintään viisi digitaalisesti tehtävää koetta.

Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen (Stadin AO) järjestämislupaan sisältyvät ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muut järjestämisluvan mukaiset koulutukset. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa koko tutkinnon tai tutkinnon osia. Vuonna 2025 Stadin AO:ssa järjestetään koulutusta 28 eri ammatillisessa perustutkinnossa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto, joka tarkoittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Stadin AO vastaa myös Helsingin kaupungin TUVA-koulutuksen järjestämisestä. Koulutuksen laajuus on 38 viikkoa ja suoritusaika enintään yksi vuosi.

Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat käytännön työtehtävät oppilaitoksen oppimisympäristöissä ja työelämässä. Siksi oppimateriaalien valinta pohjautuu pitkälti oppimisympäristön kontekstin mukaan.

Suomen- ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa kohdennettiin oppimateriaaleihin vuonna 2024 keskimäärin 377 euroa per opiskelija, josta painetun materiaalin osuus oli noin 45 euroa opiskelijaa kohden. Vuonna 2025 suomenkielisessä lukiokoulutuksessa oppivelvollisuuden laajentamisen materiaalihankintoihin on budjetoitu noin 4,2 miljoonaa euroa. Opiskelijakohtainen materiaalibudjetti lukiolaiselle on noin 446 euroa/opiskelija. Vastaavasti Stadin AO:n opiskelijalle kohdennettiin vuonna 2025 keskimäärin painettua kirjallisuutta 14,43 euroa per opiskelija ja digitaalista kirjallisuutta 3,15 euroa per opiskelija. Yhteensä painettuun kirjallisuuteen Stadin AO:ssa käytettiin 146 663 euroa, josta digitaalisen kirjallisuuden osuus oli 31 992 euroa.

Materiaalivalinnat toisen asteen oppilaitoksissa tekevät rehtori ja opettajat yhdessä painottaen valinnassa erityisesti oppimisen tukea. Rehtorien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella laajamuotoinen painettujen kirjojen tarjoaminen toisella asteella vaatisi hallinnolliseen työhön lisää resurssia. Lisäksi säilytystilojen puute, sisäilmakysymykset sekä vaikutukset kokonaiskustannuksiin huolettivat. Laajamuotoinen painettujen kirjojen tarjoaminen vaatisi selvityksen tietojen perusteella lisää resurssia toiselle asteelle hallinnolliseen työhön.

Yhteenveto

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toteutti selvityksen toisen asteen ja TUVA-koulutuksen oppimateriaaleista. Selvitys toteutettiin laatimalla opiskelijoille ja opettajille suunnatut kyselyt, opiskelijatyöpaja ja keskustelemalla oppilaitosten rehtoreiden kanssa oppimateriaaleista talouden ja hallinnon näkökulmasta.

Opiskelijat toivovat painettuja oppimateriaaleja lisää, ja ehdottavat digitaalisen ja painetun oppimateriaalin tarjoamista rinnakkain niin, että yksilölliset valinnat olisivat mahdollisia.

Opettajien vastaukset osoittavat, että sekä painetulla että digitaalisella oppimateriaalilla on vahvuuksia ja että toinen ei välttämättä suoraan korvaa toista. Isoimmat erot eri koulutuksien välillä liittyvät opetusmateriaalien saatavuuteen. Kaikissa koulutusmuodoissa opettajat kokevat, että painetut oppimateriaalit tukevat oppimista paremmin kuin digitaaliset.

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella oppilaitoksia ohjataan lisäämään painettujen oppimateriaalien käyttöä ja huomioimaan opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita.