Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-41-8-12, Kytkintie 51, Keskinäinen Kiinteistö Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Keskinäinen Kiinteistö Oy Teollisuusmetsä 1:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Keskinäinen Kiinteistö Oy Teollisuusmetsä 1
Kytkintie 47
00770 Helsinki
Y-tunnus: 0761986–9

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä), kiinteistöllä 91-41-8-12 osoitteessa Kytkintie 51. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallitsee Keskinäinen Kiinteistö Oy teollisuusmetsä 1.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 4.12.2024.

Ilmoituksen vireille tullessa kaivut oli jo aloitettu. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö velvoitti toimijaa tekemään pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, Kytkintie 51, Toimenpideraportti 3.12.2024.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä ei ole tiedossa aiempia päätöksiä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tai aiemmista kunnostustöistä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Todettu pilaantuma sijaitsee kiinteistöllä 91-41-8-12 rakennuksen alapuolella keskellä rakennusta. Ilmoitusalue on rajattu punaisella katkoviivalla kuvissa 1 ja 2.

Kiinteistöllä on ollut teollisuustoimintaa 1980-luvulta alkaen. Kiinteistöllä sijaitsee myös 1980-luvulla rakennettu teollisuusrakennus, jonka itäpäähän on tehty laajennus 2000-luvun vaihteessa.

Kohdekiinteistöllä on voimassa Helsingin kaupungin asemakaava 9200. Kaava on saanut lainvoiman 28.8.1987. Kohdekiinteistö on osoitettu asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella on ollut aiemmin metsää ja teollista toimintaa ainakin 1980-luvulta lähtien. Vuoden 1988 ilmakuvassa kiinteistöllä on ollut hallirakennus. Alueella on todettu täyttömaata.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alue on täyttömaata, jonka alapuolella on vaihtelevasti hiekkaa ja savimaata. Savikerroksen alla on paineellinen pohjavesi. Savikerroksen päällä oleva ylempi pohjavedenpinta on täyttökerroksessa 0,1–1,0 m syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden pinta on ympäristöön asennetuissa pohjavesiputkissa ollut tasolla +19,36…+17,88. Ylempi pohjavedenpinta laskee alueen länsireunan tasolle noin +15 m. Pohjavesi liikkuu hitaasti osittain maatuvassa turvekerroksessa. Lähin pohjavesialue on Tattarisuon pohjavesialue, joka sijaitsee noin sadan metrin päässä tutkimusalueesta. Lähin pintavesi on pohjoisessa sijaitseva Suurmetsäntien avouoma (Longinoja).

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa on kaivettu rakennuksen alla viemäriputkea, jonka yhteydessä otettiin näyte kaivetuista maa-aineskasoista. Kasanäytteessä todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia kromia, kuparia sekä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia nikkeliä ja PAH-yhdisteitä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Pilaantuneisuutta arvioitiin vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvoihin ja huomioimalla alueen käyttötarkoitus, haitta-aineiden ominaisuudet sekä tilaajan asettamat vaatimukset. Rakennuksen alapohja on todennäköisesti suurimmaksi osaksi täyttömaata, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. Toisessa kasanäytteessä pitoisuudet alittivat kynnysarvot.

Tehdyn riskinarvion mukaan todetut pitoisuudet eivät aiheuta merkittävää riskiä terveydelle tai ympäristölle tällä hetkellä, koska pitoisuudet on todettu rakennuksen alla paikassa, jossa haitta-ainepitoinen maa-aines ei pääse pölyämään tai haihtumaan sisäilmaan. Metallit eivät kulkeudu rakennuksen alta muualle. PAH-yhdiste bentso(a)pyreeni ei merkittävissä määrin haihdu ilmakehään tai kulkeudu pohjaveteen. Kynnysarvopitoisuuden ylitys on myös niin pieni, ettei se aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi pilaantuneisuus on niin vanhaa, että suurin osa mahdollisesta kulkeutumisesta on jo tapahtunut, joten todennäköisesti alueen eliöstö on jo sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin. Ekologista riskinarviota ei nähdä tarpeelliseksi.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pilaantunut maaperä poistettiin viemärin korjaustöiden vaatimassa laajuudessa. Kaivumassat poistettiin suurtehoimurilla ja lajiteltiin haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti ja maalajeittain viereiselle kiinteistön alueelle. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä maa-aineksia oli 62,78 t ja alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia 3,22 t.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö ohjeisti toimintaa pilaantuneen maaperän havainnon jälkeen. Laboratorionäytteistä analysoitiin metallit, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Analyysejä karsittiin pitoisuuksien ja aistinvaraisten havaintojen mukaan. Kaivuun laajuus määräytyi korjattavan viemärin vaatiman kaivun mukaan. Rakennuksen alta ei saatu jäännöspitoisuusnäytteitä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kiinteistö on aidattu. Pölyämistä ei tapahtunut, sillä työ tehtiin suurtehoimurilla. Maamassat kuljetettiin maansiirtoautoilla luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Kuormat peitettiin kuormapeitteellä ja laadittiin kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärikaivanto oli matala, joten vesiä ei ollut tarve käsitellä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Takaisintäyttö tehtiin tiivistettävissä olevalla kohteen geotekniset vaatimukset täyttävällä kitkamaa-aineksella, joka ei saa sisältää kiviä. Maanrakentaja vastaa täytöistä.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Työn aikana ei ollut odottamattomia tilanteita.

Jälkiseuranta

Jälkitarkkailulle ei ole tarvetta.

Tiedottaminen ja raportointi

Tämän toimenpiteen raporttia liitteineen säilytetään Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:n arkistossa. Lopullinen raportti toimitetaan Ari Laavaiselle sekä Helsingin kaupungille. Lisäksi kopio toimenpideraportista tulee liittää tonttiasiakirjoihin.

Puhdistustyön ajankohta

syys-marraskuu 2024

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksesta varattiin maanomistajalle Helsingin kaupungille tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Maanomistaja ilmoitti, ettei sillä ole muistutettavaa asiasta.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Keskinäinen Kiinteistö Oy teollisuusmetsä 1:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kytkintie 51 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Kaivualueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

4. Kaivualueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

6. Kiinteistöllä hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Selvästi haitta-aineelta haisevia sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 7 §, JL 13)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

7. Pilaantuneen maan kaivu, esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

8. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Varastointialueen puhdistustarve on arvioitava varastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

9. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

10. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Tiedottaminen ja raportointi

11. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi haitta-aineille tai alueille ei ole esitetty kunnostustavoitteita. Vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot ylittävien maa-ainesten poistamisella varmistetaan, ettei korkeista haitta-ainepitoisuuksista aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle.

2. Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

3. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

4. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

5. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin.

6. Kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Suunnitelmassa ei ole esitetty haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntämistä. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksella edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset 7, 8, 9 ja 10 ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Tiedottaminen ja raportointi

11. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 135, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5,12, 13, 15, 17, 29 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa yhden vuoden

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.