Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 3.1.2025 esittänyt kaupungille määrältään 456,92 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi tiellä olleeseen isoon kuoppaan 26.12.2024 klo 18.20 osoitteessa Vanha Nurmijärventie, ja hakijan ajoneuvon rengas vaurioitui. Vahinkohetkellä satoi vettä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vanha Nurmijärventie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan ajoradan oikeassa reunassa on ollut kuoppa, joka on korjattu kylmämassalla 30.12.2024 noin klo 9.40. Vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo 23.12.2024 klo 6.46. Tällöin ei ole havaittu korjaustarvetta. Kunnossapidosta vastaava on saanut tiedon kuopasta 27.12.2024.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungin palautejärjestelmään on annettu alueella olleista kuopista seitsemän palautetta. Ensimmäinen palaute on annettu 23.12.2024, toinen 25.12.2024, kolmas 26.12.2024 ja loput neljä palautetta on annettu 27.12.2024. Kaupungin palautejärjestelmään annettuihin palautteisiin vastataan viikon kuluessa. Kaupungille on esitetty kaksi muuta vastaavaa vahingonkorvausvaatimusta, joissa vahinkopäivät ovat 25.12.2024 ja 26.12.2024.

Joulukuu 2024 oli Suomessa laajalti keskimääräistä lauhempi. Varsinkin jouluviikko oli hyvin lauha. Välillä pakkanen pääsi kuitenkin kiristymään sekä kuun alussa että kuun puolivälin jälkeen. Joulukuun sademäärät olivat tavanomaista suurempia etenkin etelässä. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta lumet hupenivat juuri jouluviikon lauhassa säässä varsinkin paikoin maan etelä- ja lounaisosasta. Kuukauden lopussa etelässä oli lunta 0–10 senttimetriä.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on vahinkopäivänä 26.12.2024 vaihdellut 2,9 °C ja 6,4 °C välillä. Klo 18 lämpötila on ollut 6,4 °C ja sää on ollut pilvinen ja poutainen. Vuorokauden aikana Kumpulan havaintoasemalla ei ole esiintynyt mitattavia sateita. Lumensyvyys on ollut sekä vuorokauden alussa että lopussa 0 cm. 13.–22.12.2024 lämpötila vaihteli plussan ja miinuksen välillä, ja tällöin esiintyi sateita päivittäin. Myös 23.–25.12.2024 esiintyi sateita säätilan pysytellessä hieman plussan puolella.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta annetut palautteet eivät olleet tulleet kunnossapidon tietoon ennen vahinkoa, koska palautejärjestelmään annetut palautteet käsitellään arkipäivisin ja viikon kuluessa palautteen antamisesta. Kunnossapito on saanut tiedon kuopasta 27.12.2024, ja kuoppa on paikattu tämän jälkeen seuraavana työpäivänä 30.12.2024.

Ajoneuvon kuljettajaa sitoo tieliikennelain säännökset. Kyseistä ajoväylää käyttää mittausten mukaan noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä määrä suhteutettuna tapahtuneisiin vahinkoihin ja palautteisiin puoltaa sitä, että kuoppa on ollut väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.