Valtuustoaloite, asukaspaneeli vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.

Kaupunkiympäristölautakunta suhtautuu satunnaisotannalla muodostettuihin asukaspaneeleihin lähtökohtaisesti myönteisesti. Asukaspaneeli on hyvä keino tuottaa harkittuja ja eri näkökulmia huomioivia kansalaismielipiteitä päätöksenteon tueksi. Aloitteen toteuttamisen edellytykset ja toiminnan vaatimat resurssit on kuitenkin syytä selvittää tarkoin ennen kuin tehdään ratkaisu asukaspaneelin perustamisesta.

Aloitteessa ehdotetaan, että asukaspaneeli toimisi koko valtuustokauden ajan. Mahdollisen asukaspaneelin jatkosuunnittelussa kannattaa harkita toimikauden pituutta. On tärkeää selvittää kuinka pitkäjänteisesti paneelin osallistuvat pystyvät sitoutumaan osallistumiseen. Myös valtuustokautta lyhyempi ajanjakso saattaa olla perusteltu ja parantaa paneelin edustavuutta ja panelistien sitoutumista.

Paneelityöskentelyn vaikuttavuuden varmistamiseksi on sopivien aiheiden valitseminen ja rajaaminen tärkeää. Aiheen valinta varhaisessa vaiheessa mahdollistaa onnistuneen kytkennän päätöksentekoon. Paneelia suunniteltaessa kaupunki voisi valita käsiteltäviksi aiheiksi muutaman kaupunkistrategiasta nousevan keskeisen teeman tai temaattisen kokonaisuuden. Aiheiden tulee olla riittävän laajoja, kiinnostavia ja eri väestöryhmiä koskettavia. Panelisteilla olisi jo kutsuvaiheessa hyvä olla käsitys, mitä teemoja tullaan käsittelemään.

Jatkosuunnittelussa on tarpeen myös kirkastaa asukaspaneelin rooli osana kaupungin päätöksentekoprosessia. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että paneelin julkilausuma esitellään päättäjille päätöksenteon kannalta oikeaan aikaan. Myös panelistien valintaprosessiin tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää huomiota moniäänisyyden ja edustavuuden varmistamiseksi.

Kaupunkitasoisen paneelin koordinointivastuun on luontevaa olla kaupunginkansliassa, mutta aiheiden valintaa ja paneelityötä tulisi tehdä yhteistyössä toimialojen kanssa. Kaupunkiyhteinen asukaspaneeli ei poissulkisi esimerkiksi hankekohtaisten tai muiden paneeleiden käyttöä toimialalla. Kaupunkiympäristölautakunta kannusti kaupunginkansliaa edistämään asukaspaneelien järjestämistä kesäkuussa 2025 alkavan valtuustokauden aikana.

Kokemuksen esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialalta osoittavat, että asukaspaneelin muodostaminen ja toiminnan organisointi on varsin työlästä. Asukaspaneelin suunnitteluun ja toteutukseen tulisi varata riittävästi resursseja. Jos asukaspaneelin suunnittelua jatketaan, kannattaa hyödyntää myös muiden kaupunkien kokemuksia paneeleista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Elina Kauppilan ja 24 muun valtuutetun aloitteesta koskien asukaspaneelia vakinaisena osana päätöksentekoa seuraavan lausunnon:

“Aloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakinaiseksi käytännöksi pysyvä satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötietoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa koko valtuustokauden ajan. Paneeli ottaisi kantaa päätöksiin, joihin liittyy vaikeita arvovalintoja tai joissa poliittinen kompromissi on poikkeuksellisen vaikeaa. Aloitteessa esitetään, että asukaspaneelin kokoonpanossa ja asiantuntijakuulemisissa tulisi huomioida erityisesti ne kannat ja väestöryhmät, jotka nykyisessä edustuksellisessa järjestelmässä ovat puutteellisesti edustettuja.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että asukkaiden osallistumismahdollisuudet tulee jatkossakin toteuttaa monipuolisilla menetelmillä. Vain monipuolisten menetelmien avulla voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni asukas tulee kuulluksi, pääsee osallistumaan ja voi vaikuttaa omiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihinsa.

Tausta

Hallintosäännön 27 luvun 1 §:n mukaan kunnan jäsenten osallisuus ja kaupungin ja kaupunkilaisten vuorovaikutus perustuu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luomiseen. Helsingin kaupungilla kaupunkilaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja vuorovaikutuksen osatekijöitä ovat: hallinnon avoimuus, selkeäkielinen ja monikanavainen viestintä, alueellinen osallistuminen, osallistuva suunnittelu ja budjetointi, asukaslähtöisyyttä edistävät käyttäjä- ja asiakasraadit, asiakaskokemuksen ja palautteiden hyödyntäminen, toimivat aloitekäytännöt sekä kansalaistoiminnan kannuste- ja tukimenettelyt.

Kaupungin toimielimet edustavat edustuksellisen demokratian kautta kuntalaisia. Lisäksi niitä täydentävät vaikuttamistoimielimet (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisoneuvosto) sekä kansalliskielilautakunta. Lisäksi kunnan asukkaita kuullaan merkittävissä asioissa.

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulee hyvinvointialuelain (611/2021) 41 §:n mukaan ottaa huomioon hyvinvointialuestrategiassa. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiassa (2023–2025) asiakaskokemus on keskeinen strateginen painopiste. Tämä tarkoittaa asukkaiden kuuntelua, palvelutarpeiden ymmärtämistä ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisemmiksi yhdessä asiakkaiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on aito osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet asukkaan omiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin.

Toimialalla on tunnistettu, että osa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä tarvitsee monipuolisesti ja paljon palveluitamme. Tämä tarkoittaa, että osallistumisen tapoja valittaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden osallistumiseen.

Esimerkkejä osallisuuden toteuttamisesta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala käyttää laajasti erilaisia menetelmiä, jotta asukkaat ja asiakkaat erilaisine tarpeineen tulevat kuulluksi, voivat antaa palautetta ja osallistua palveluiden kehittämiseen.

Toimialan palveluissa osallisuus toteutuu yleensä kiinteänä osana hoitoa ja palvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat osallistuvat ammattilaisten kanssa omaa hoitoansa koskevaan suunnitteluun ja päätöksiin.

Lisäksi palveluiden asiakkaat voivat osallistua kehittämiseen yhteistyössä palveluiden kanssa esimerkiksi liittymällä asiakasraateihin ja -neuvostoihin, osallistumalla yhteiskehittäjäryhmiin, työpajoihin ja asukasiltoihin tai ryhtymällä vertais- tai kokemusasiantuntijaksi.

Muita osallistumisen muotoja ovat esimerkiksi kirjallisen palautteen antaminen, numeerisen palautteen antaminen asiakaskokemuksesta ja osallistuminen asiakaskyselyihin. Reklamaatiotilanteessa kirjallisen palautteen lisäksi asiakas voi tehdä muistutuksen, kantelun tai vaaratapahtumailmoituksen saamastaan hoidosta tai palvelusta.

Edellä mainittujen lisäksi erilaisten asukasryhmien näkökulmia palvelukehitykseen ja päätöksentekoon saadaan sosiaalisen raportoinnin, järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön sekä vanhus- ja vammaisneuvoston ja nuorisoneuvoston kautta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan helsinkiläisille syksyllä 2024 teettämän asukaskyselyn mukaan (n=2487) vastaajat osallistuvat mieluiten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen vastaamalla verkkokyselyihin (60 prosenttia) ja antamalla palautetta tekstiviestillä asioinnin jälkeen (37 prosenttia). Paljon palveluja tarvitsevista vastaajista jopa 30 prosenttia kertoi haluavansa osallistua asiakasraateihin, joissa asukkaat ja ammattilaiset kehittävät palveluja yhdessä.

Asukaspaneeli

Vuonna 2025 käynnistyy Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin arviointi sekä uuden strategiakauden kaupunkiyhteisen osallisuussuunnitelman laatiminen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta näkee tarkoituksenmukaiseksi, että vakinaisen asukaspaneelien tarvetta, mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä selvitetään ja arvioidaan tämän työn yhteydessä. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo, että tarkoituksenmukaisesti hyödynnettynä puntaroivaan demokratiaan perustuva asukaspaneeli voi tarjota mielekkään menetelmän asukasnäkökulman tuomiseksi päätöksenteon tueksi.

Lautakunta toteaa, että päätös asukaspaneelin perustamisesta edellyttäisi myös henkilöstöresursseja ja rahoitusta. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osalta tulee tällöin huomioida toimialan kaupungista erillinen rahoitusmalli. Mikäli asukaspaneeli päätetään perustaa, tulisi se toteuttaa keskitetysti kaupunginkanslian toimesta. Toimialat voisivat osallistua toimintaan esimerkiksi asiantuntijaresurssein omaa toimialaansa koskevia aiheita käsiteltäessä.

Lautakunta kannattaa sitä, että kaupunginkanslia edistää tulevalla valtuustokaudella asukaspaneelien toteuttamista uuden osallisuussuunnitelman puitteissa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Vain monipuolisten menetelmien avulla voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni asukas tulee kuulluksi, pääsee osallistumaan ja voi vaikuttaa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun osallistumisen menetelmiä valitaan."

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan ja 24 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen ”Asukaspaneeli vakinaiseksi osaksi päätöksentekoa” seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkökulmasta asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen, moniäänisyyden vahvistamiseen sekä puntaroivan demokratian toteuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole kokeiltu pitkäjänteistä asukaspaneelityöskentelyä, mutta kevyemmästä vaikuttajaryhmätyöskentelystä on kuitenkin kokemuksia. Esimerkiksi lukioiden nuorten vaikuttajaryhmän (’advisory board’) sekä Stadin ammattiopiston vaikuttajafoorumin avulla nuorten ääniä on saatu jouhevasti kehittämisen tueksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii tarkempaa selvittämistä ja suunnittelua. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä toimialojen uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään väestötilastoja heijastelevaa asukaspaneelia, millaisia kotimaisia ja kansainvälisiä kokemuksia valtuustokauden ajan koossa olevasta paneelista on ja miten vastaava kannattaisi toteuttaa Helsingissä. Selvityksen pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa. Asukaspaneeliin pitää muun muassa selvittää vielä, miten paneeliaiheet valikoidaan, miten paneelia koordinoidaan, miten panelistit valitaan ja miten heidät sitoutetaan koko kaudeksi.

Asukaspaneelin onnistuminen vaatii resursseja. Koska paneeli olisi kaupunkiyhteinen, kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että paneelin pääkoordinointivastuun olisi luontevaa olla kansliassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää asukaspaneelia tärkeänä osana kuntademokratiaa ja kannustaa kansliaa sen pilotointiin tulevalla valtuustokaudella. Toimialojen osallisuusasiantuntijoiden on tärkeää olla mukana paneelityöskentelyn suunnittelussa sekä toteutuksessa silloin, kun paneeli puntaroi toimialan toimivaltaan liittyviä aiheita. On keskeistä, että kunkin puntarointiaiheen asiantuntijat toimialalta voivat käyttää työaikaa paneeliin silloin, kun heidän alaansa käsitellään paneelissa. Asiantuntijan työaikaa kuluisi tällöin lähtötietopaketin koontiin, puntaroinnin suunnitteluun ja paneelin tapaamisiin.

Moniäänisyyden saavuttamiseksi panelistien valinnassa pitää satunnaisotannan lisäksi satsata siihen, että paneelissa todella on riittävän monipuolinen edustus kuntalaisia ja myös alaikäisiä. Mikäli asukaspaneeliin ei saada moninaista osallistujajoukkoa, riskinä on, että sen kautta osallistuvat vain jo valmiiksi aktiiviset kuntalaiset.

Pitkäjänteisessä paneelityöskentelyssä erityishuomiota vaatii panelistien sitouttaminen ja puntarointiaiheiden valinta. Palkkiosta huolimatta neljäksi vuodeksi sitoutuminen voi olla monelle vaikeaa. Jos paneelin kesto olisi lyhyempi, esimerkiksi puolikas valtuustokausi, myös todennäköisyys saman panelistikokoonpanon pysymisestä koko kauden ajan on suurempi. Paneelin puntarointiaiheet tulee valita huolella paitsi vaikuttavuuden näkökulmasta, myös panelistien sitoutumisen vuoksi. Paneelin aiheiden tulisi olla sellaisia, jotka koskettavat merkittävää osaa kaupunkilaisista, ja sen ytimessä on laajasti tunnistettu yhteinen ongelma, joka saa myös jakaa mielipiteitä. Samaan aikaan vaikuttavuuden näkökulmasta aiheiden rajaaminen tulisi tehdä huolella, jotta aiheet ovat sellaisia, joihin paneelilla on realistisesti mahdollista kannanotollaan vaikuttaa. Kaupunginhallitus tai -valtuusto voisi mahdollisesti olla taho, joka määrittelee teemat paneeliin, mutta tarkemman puntarointikysymysten muotoilun olisi hyvä tapahtua toimialoilla, joilla on teemasta kattava sisällöllinen asiantuntemus.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee, että asukaspaneelit voivat toimia hyvänä keinona asukasosallisuuden lisäämiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kuitenkin katsoo, että asukaspaneelin käynnistäminen vaatii vielä selvittämistä. Koko valtuustokaudeksi perustettavan paneelin sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunta ehdottaa, että osana tulevaa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämistä sekä uusien osallisuussuunnitelmien laatimista selvitetään ja suunnitellaan asukaspaneelia. Selvitysten pohjalta pilotoitaisiin paneelia valtuustokauden lopussa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että asukaspaneelit ja -raadit voivat toimia yhtenä keinona lisätä asukasosallisuutta, vahvistaa moniäänisyyttä ja edistää puntaroivaa demokratiaa. Vakinaisen asukaspaneelin käynnistäminen vaatii kuitenkin vielä selvittämistä ja vaikutusten arviointia. Perustamista harkittaessa tulee selvittää toimintaedellytyksiä erityisesti yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä paneelin suhdetta Helsingin muihin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoihin ja kanaviin, kuten vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostoihin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että asukaspaneelin tarvetta, toimintaedellytyksiä, vaadittavia resursseja, vastuita ja suhdetta muihin osallistumisen tapoihin tulisi selvittää vuonna 2025 käynnistyvän Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämisen sekä seuraavan strategiakauden osallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Aloitteessa ehdotetun kaltaisesta asukaspaneelista on Suomessa kertynyt vasta vähän kokemuksia. Paneelista voitaisiin tulevalla strategiakaudella toteuttaa pilotti, joka tuottaisi jatkoa varten tietoa paneelin vaikuttavuudesta ja osallistujien kokemuksista.

Koska aloitteessa esitetty paneeli olisi kaupunkiyhteistä toimintaa ja osa kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden päätöksentekoa, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että paneelin perustamisen ja koordinoinnin päävastuu tulisi olla kaupunginkansliassa. Toimialojen olisi kuitenkin tärkeää olla mukana silloin, kun paneeli puntaroi toimialojen toimivaltaan ja palveluihin liittyviä aiheita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää asukaspaneelia tärkeänä osana kuntademokratiaa ja kannustaa kansliaa sen saamiseksi kaupunkilaisten käyttöön riittävän resursoinnin ja pilotoinnin muodossa tulevana valtuustokaudella.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo myös, että sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen kaupunkilaisille, joita kehitettävä, arvioitava tai päätöksenteossa oleva asia koskee, on säilytettävä ensisijaisena osallistumismuotona.

Asukasraadit ja -paneelit sekä niiden toiminnan edellytykset

Kaupunkilaisraadit ja -paneelit ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla yksi osallistumisen ja kuulemisen keino, jota käytetään silloin kun se sopii käsillä olevaan päätöksentekoon tai kehittämisen tarpeeseen, ja kun sen arvioidaan kohderyhmälle sopivaksi ja saavutettavaksi tavaksi osallistua.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on toteutettu lukuisia pysyviä ja määräaikaisia raateja ja paneeleja, joiden jäsenet on yleensä koottu kaupunkilaisten oman kiinnostuksen pohjalta. Pysyvästä raatitoiminnasta esimerkkejä ovat kirjaston asiakasraati, museon asiakasraati, Maunula-talon asukasraati, nuorten Kulttuurilabran hallitus sekä nuorten liikunnan seuraparlamentti. Lyhytkestoisempia asukaspaneeleja on ollut käytössä erilaisissa kehittämishankkeissa.

Raadeista ja paneeleista kertyneen kokemuksen pohjalta tiedetään, että raati- ja paneelitoiminta vaatii runsaasti asiantuntijatyön, koordinoinnin ja viestinnän resurssia. Raati- ja paneelitoiminnassa on useita resurssi-intensiivisiä vaiheita, kuten tehtävien ja toimintatapojen suunnittelu, osallistujien rekrytointi, toiminnan toteutus sekä viestintä.

Onnistuakseen raati- ja paneelitoiminta vaatii selkeän tehtävien ja vastuutahojen määrittelyn sekä johdolta tahtotilan ja päätöksiä resurssien kohdentamisesta. Raati tai paneeli voi sopia yhdeksi osallistavaksi menetelmäksi silloin, kun aihe on rajattu ja raadille tai paneelille on selkeä tehtävä ja mandaatti.

Tällä hetkellä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla henkilöstö- ja suunnitteluresurssit on kohdennettu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaisesti sekä osallisuutta säätelevien lakien ohjaamana suoran kuntalaisosallisuuden sekä mahdollisimman monimuotoisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. On tärkeää huomioida, että mahdollinen raati- tai paneelitoiminnan järjestäminen voi vaikuttaa suorien osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatapojen resursointiin.

Pysyvän asukaspaneelin käynnistäminen vaatii huolellista selvittämistä ja vaikutusten arviointia. Riittämättömästi resursoidun, suunnitellun ja toteutetun asukaspaneelin riskinä on, että annetaan vaikutelma kaikkien kaupunkilaisten kuulemisesta, vaikka todellisuudessa paneelin kautta osallistuvat ja edustavat jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset. Myös olemassa olevat lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen käytännöt on syytä huomioida mahdollista asukaspaneelia suunniteltaessa.