Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 12.2.2022, Otavantie
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 20.8.2025 § 191 (liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 20.8.2025 (191 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 20.8.2025 (191 §) hylännyt 12.2.2022 Otavatiellä tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 3 563,9 euron ja 1 883 ruotsin kruunun (noin 168 euron) vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 12.2.2022 Otavatiellä Lauttis-ostoskeskuksen ja metroaseman edustalla jalkakäytävällä tapahtuneeseen liukastumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että vahinkopaikan hiekoitus vahinkoa edeltävänä päivänä ei ole ollut riittävää ottaen huomioon paikan keskeinen merkitys kulkuväylänä sekä vallinneet olosuhteet. Vahinkopaikka on lisäksi ollut auraamatta lähes viikon ajan.
Kyseistä aluetta ei ollut hiekoitettu muutoin kuin paikoittain ja vain alueelta, joka oli lähimpänä ajotietä. Se alue, jolla puheena oleva vahinko tapahtui, oli hiekoittamaton ja sillä oli kupera ja liukas jää ilman hiekkaa. Tämä lähempänä rakennusta ja metallitolppia sijaitseva tärkeä kulkuväylä metroasemalle ja kauppakeskukseen ilmeisen systemaattisesti jätetään oman onnensa nojaan ja se on toistuvasti ja jopa säännöllisesti talvisin ollut erittäin vaarallinen. Vähäiseltä vaikuttava kunnossapito, jota ylipäätään on tehty, on rajoittunut vain osalle aluetta eli sinne, missä koneesta käsin on helpointa ja nopeinta huitaisemalla tehdä jotakin.
Hakija vetoaa oikaisuvaatimuksessaan myös siihen, että kunnossapidosta vastaavalta saadulla selvityksellä ei ole asiassa objektiivista näyttöarvoa, sillä vastuussa oleva taho tuskin on halukas ilmiantamaan itseään tai myöntämään laiminlyöneensä vastuullaan olleet kunnossapitotehtävät niin, että seurauksena on ollut vakava tapaturma.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä ei ole myöskään mitään mainintaa siitä, että ostoskeskuksessa sijaitsevasta apteekista olisi soitettu kaupungille ja kerrottu hakijan vahinkotapahtumasta sekä alueen liukkaudesta ja vaarallisuudesta. Kun päätöksessä ei ole mitään mainintaa siitä, että kaupungille olisi saapunut ilmoitus alueella sattuneesta onnettomuudesta ja alueen vaarallisesta kunnosta, on myös kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen perustana olevat väitetyt "päiväkirjamerkinnät" jätettävä omaan arvoonsa.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi eKirjeellä 22.8.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 12.9.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Selkeyden vuoksi todettakoon, että metroaseman ja liikekeskuksen oven edusta, joka näkyy hakijan toimittamissa kuvissa vasemmalla, ei ole kaupungin kunnossapitovastuulla olevalla katualueella, vaan se sijaitsee kyseisen liikekeskuksen tontilla ja kuuluu siten tontinhaltijan vastuulle. Hakijan vahinko on valokuvien perusteella tapahtunut kuitenkin katualueella olevan jalkakäytävän puolella.
Katualueiden ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausvastuussa on tavanomaiseen vahingonkorvausvastuuseen nähden poikkeavasti käännetty näyttötaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuusta vapautuakseen osoitettava, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Todistelussa näyttönä voi Suomessa lähtökohtaisesti käyttää mitä tahansa. Näyttönä tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä ja kunnossapitotoimenpidetarpeista käytetään yleisesti kunnossapitoa suorittavan tahon työpäiväkirjoja, henkilötodistelua, tietoja säätilasta ja esimerkiksi valokuvia sekä GPS-tietoja työkoneiden liikkeistä, jos tällaisia on saatavilla. Todistusharkinnan, eli arvion siitä, mikä näyttöarvo millekin todisteelle annetaan, tekee toimivaltainen tuomioistuin, joka vahingonkorvausasioissa on ensi asteena käräjäoikeus.
Yleisillä alueilla tapahtuvissa liukastumisvahingoissa vahingonkärsijään nähden vastuussa on kunnossapitolain mukainen kunnossapitäjä, joka vahinkopaikalla on kaupunki. Kaupungin käyttämä kunnossapitourakoitsija ei ole suoraan korvausvastuussa vahingonkärsijään nähden. Vahingonkorvausasiat ovat lisäksi yksityisoikeudellisia riita-asioita, eikä kunnossapitourakoitsijalle tai sen työntekijöille, eikä myöskään kaupungin työntekijöille, muodostu jääviyttä käsitellä omaa työtään koskevia vahingonkorvausvaatimuksia. Jotta vahingonkorvausasioita voidaan ylipäätään selvittää, asiassa tulee nimenomaan kuulla niitä henkilöitä, joiden työhön vaatimus liittyy.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa vahingonkorvausasiassa on pyydetty selvitys vahinkopaikan kunnossapidosta vastaavalta, joka on vahinkoaikaan kyseisen alueen kunnossapidosta vastanneen urakoitsijan työnjohtaja. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu päivittäin, ja vahinkopäivänä 12.2.2022 vahinkopaikalla ei ole havaittu tarvetta enemmille talvikunnossapidon toimenpiteille. Vahinkopaikka on hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä 11.2.2022 ja aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 6.2.2022. Päiväkirjamerkinnät, johon annettu selvitys perustuu, ovat kyseisen urakoitsijan työmaapäiväkirjasta.
Oikaisuvaatimuksessa vedotaan siihen, ettei päätöksessä ole mainintaa apteekin tekemästä ilmoituksesta koskien hakijan vahinkotapahtumaa ja vahinkopaikan kunnossapitoa. Kuten tiimipäällikön päätöksessä todetaan, kaupungille ei ole saapunut yhtään palautetta tai ilmoitusta hakijan vahingosta tai vahinkopaikan kunnosta vahinkoaikaan ennen kuin hakija itse esitti asiassa vahingonkorvausvaatimuksen päivälleen kolme vuotta vahingon tapahtumisen jälkeen. Ottaen huomioon, että talvikunnossapidon toimenpiteiden riittävyyttä arvioitaessa arvioidaan nimenomaan ennen vahinkoa tehtyjä toimenpiteitä, ei sillä, milloin hakijalle tapahtuneesta vahingosta on tullut tieto kaupungille, ole kuitenkaan merkitystä asian arvioinnin kannalta.
Forecan mukaan Kaisaniemen säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten perusteella vahinkopäivänä 12.2.2022 sää on ollut pakkasen puolella klo 11 saakka vaihdellen -4,6 °C ja -0,6 °C välillä, ja kääntynyt pakkaselta plussan puolelle puolenpäivän aikaan. Klo 12 jälkeen lämpötila on vaihdellut 0 °C ja 2,1 °C välillä vahinkopäivän aikana. Vahinkopäivä on ollut poutainen. Vahinkoa edeltäneen viikon aikana sää on ollut pääasiassa poutainen, lämpötila on vaihdellut parin pakkasasteen ja parin plusasteen välillä. Lumensyvyys on edellisen aurauksen aikaan 6.2.2022 ollut 33 senttimetriä ja lumensyvyys on laskenut tästä vahinkopäivään mennessä 25 senttimetriin.
Hakijan toimittamista valokuvista on selvästi havaittavissa, että kaupungin vastuulle kuuluva jalkakäytävä on ollut aurattu sekä hiekoitettu ja jalkakäytävä on myös osin sula. Tarvetta lumen auraamiselle ei ole valokuvien eikä myöskään säätietojen puolesta edellisen 6.2.2022 tehdyn aurauksen jälkeen ollut, sillä lunta ei ole tämän jälkeen satanut ennen vahinkopäivää.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan talvikunnossapidosta on huolehdittu sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Kaupungilla ei ole syytä epäillä urakoitsijaltaan saamansa selvityksen luotettavuutta. Myös hakijan toimittamat valokuvat osoittavat, että vahinkopaikka on ollut vahingon tapahtumahetkellä kunnossapitolain edellyttämässä jalankulun tarpeet tyydyttävässä kunnossa. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 20.08.2025 § 191
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 12.2.2025 esittänyt kaupungille määrältään 3 563,9 euron ja 1 883 ruotsin kruunun (noin 168 euron) vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 12.2.2022 Lauttis-ostoskeskuksen ja metroaseman edustalla Otavantien puolella. Vaatimuksen mukaan alueella oli laiminlyöty asianmukainen puhtaanapito eikä aluetta ollut hiekoitettu asianmukaisesti. Vahinkopaikalla oli kupera ja liukas jää ilman hiekkaa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteenä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty sekä valvontakamerakuvia vahinkopaikalta vahinkotapahtumasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota talvikunnossapidetään A-luokan mukaisesti.
A-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Kun lähtökynnys on ylittynyt, toimenpideaika auraukselle on neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 17 ja klo 3 välisenä aikana satanut lumi poistetaan klo 7 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on kolme tuntia, kuitenkin niin, että klo 18 ja klo 4 välisenä aikana havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 7 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä 11.2.2022 ja aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 6.2.2022. Alueen aurauksessa on käytetty kulkuväylän pinnan karhentavaa terää. Kunnossapito on tarkkaillut vahinkopaikkaa päivittäin, ja vahinkopäivänä 12.2.2022 vahinkopaikalla ei ole havaittu tarvetta enemmille talvikunnossapidon toimenpiteille. Kunnossapidon omien havaintojen mukaan vahinko on tapahtunut aikana, jolloin lämpötila on käynyt päivittäin nollan tuntumassa ja sulanut jää on jäätynyt yöllä uudelleen. Kyseiset lämpötilan vaihtelut ovat aiheuttaneet päivittäistä täydennyshiekoitustarvetta. Selvitys perustuu päiväkirjamerkintöihin.
Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita vahinkopaikan liukkaudesta tai muista talvikunnossapitotarpeista vahinkopäivältä 12.2.2022. Kaupungille ei ole saapunut vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on vahinkopäivänä 12.2.2022 ollut pakkasen puolella klo 11 saakka vaihdellen -4,6 °C ja -0,6 °C välillä, ja kääntynyt pakkaselta plussan puolelle puolenpäivän aikaan. Klo 12 jälkeen lämpötila on vaihdellut 0 °C ja 2,1 °C välillä vahinkopäivän aikana. Vahinkopäivä on ollut poutainen, ja lumen syvyys on ollut sekä vuorokauden alussa että lopussa 25 cm. Vahinkoa edeltäneellä viikolla on esiintynyt toistuvia lämpötilan vaihteluita plussan ja miinuksen molemmilla puolilla.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kulkuväylät eivät koskaan olisi liukkaat (esim. KKO:1998:147). Liukkaudentorjuntatoimenpiteillä ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397.)
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta on huolehdittu asianmukaisesti, koska vahinkopaikka on hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä, 11.2.2022 ja vahinkopäivänä 12.2.2022 tehdyn tarkkailukäynnin perusteella enemmille talvikunnossapidon tarpeille ei ole ollut tarvetta. Hakijan toimittamasta valvontakameramateriaalista käy ilmi, että kulkuväylä vahinkopaikalla on ollut osittain sulanut, ja kulkuväylän pinnalla näkyy myös runsaasti hiekkaa. Jalankulkijan on talvisissa olosuhteissa kulkiessaan noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta, koska aina on jokin kohta, johon voi liukastua.
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.
Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Detta beslut publicerades 27.10.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Upplysningar
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794