Sijoitus Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon liittyen Musiikkitalon urkuhankintaan

Kaupunginhallitus hyväksyy 156 698,40 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Samalla kaupunginhallitus myöntää edellä mainitun summan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi sijoituksen maksamista varten vuoden 2025 talousarvion kohdalta 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi.

Musiikkitalon urkuhankkeen kustannusvastuut

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (myöhemmin "kiinteistöyhtiö") omistaa Musiikkitalon rakennuksen. Kaupunki omistaa kiinteistöyhtiön osakkeista noin 26 prosenttia, valtion Senaatti-kiinteistöt noin 48 prosenttia ja Yleisradio Oy noin 26 prosenttia. Musiikkitalon toimintaan liittyvät myös Helsingin Musiikkitalon säätiö, joka jakaa apurahoja ja on vastannut Musiikkitaloon hankittujen konserttiurkujen varainhankinnasta ("säätiö") ja Helsingin Musiikkitalo Oy, joka hallinnoi Musiikkitalon tiloja ja vastaa tapahtumatuotannosta ("palveluyhtiö").

Uusista konserttiuruista on vuonna 2018 tehty yhteistyösopimus, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin puolesta 11.12.2017 (1126 §). Sopimuksen muina osapuolina olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Yleisradio, säätiö, palveluyhtiö ja kiinteistöyhtiö. Yhteistyösopimuksen mukaan urut tulevat kiinteistöyhtiön omistukseen ja säätiö huolehtii niihin liittyvästä varainhankinnasta.

Kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Yleisradio ovat yhteistyösopimuksen perusteella rahoittaneet urkuhanketta yhteensä noin 1 720 000 eurolla. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset ovat noin 5 000 000 euroa.

Yhteistyösopimuksen mukaan kiinteistöyhtiö laskuttaa urkuihin liittyvät kustannukset täysimääräisesti säätiöltä. Urkuhankkeen lopputilityksen yhteydessä tuli ilmi, että kiinteistöyhtiö on tehnyt rakennukseen urkuihin välittömästi liittyviä korjaus- ja muutostöitä, jotka ylittävät urkuhankkeen kokonaisbudjetin 599 000 eurolla. Kiinteistöyhtiö on maksanut työt eikä niitä ole laskutettu säätiöltä. Lopputilitykseen liittyvän epäselvyyden vuoksi kiinteistöyhtiön hallitus tilasi ulkopuoliselta asiantuntijalta selvitystyön kustannusten jakoon liittyvistä päätöksistä.

Selvityksen perusteella kiinteistöyhtiön hallitus kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja esitti asian ratkaisua siten, että kiinteistöyhtiö ottaa ylimääräiset kustannukset vastattavakseen. Konsernijaosto kehotti 24.3.2025 kaupungin yhtiökokousedustajaa hyväksymään kustannusvastuut yhtiön hallituksen ehdotuksen mukaisesti (32 §). Omistajat toivoivat yhtiökokouksessa, että osuudet olisi mahdollista maksaa yhdessä erässä hallituksen ehdottamien ylimääräisten vastikkeiden sijaan.

Kiinteistöyhtiön hallitus on yhtiökokouksen jälkeen esittänyt omistajille, että ne lisäpääomittaisivat kiinteistöyhtiötä yhteensä 599 000 eurolla osakkeiden omistuksen mukaisessa suhteessa. Kaupungin osuus on 156 698,40 euroa. Pääomistus tehdään vastikkeettomana sijoituksena kiinteistöyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (ns. SVOP-sijoitus). Tämä vastaa kaupungin yhtiökokouksessa esittämää toivetta.

Kiinteistöyhtiön hallituksen esitys osakkeenomistajille on liitteenä 1 ja selvitys kustannusvastuista liitteenä 2. Konsernijaoston aiempi päätös löytyy asian päätöshistoriasta.

Pääomituksen jälkeen urkuhankkeen lopputilitys voidaan tehdä valmiiksi ja yhteistyösopimuksen mukaiset kustannusvastuut päättyvät.

Valtiontukiarviointi kaupungin pääomasijoituksesta

Aiemmasta yhteistyösopimukseen perustuvasta pääomituksesta on tehty valtiontukiarviointi ja se on ilmoitettu komissiolle. Valtiontukiarvioinnin mukaan kiinteistöyhtiön toiminta on pääosiltaan taloudellista valtiontukisäännösten tarkoittamassa mielessä, koska se vuokraa tiloja taloudellista toimintaa harjoittaville vuokralaisille.

Pääomasijoitus on komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 53 artiklan mukaista investointitukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tällaista investointitukea saa myöntää enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Lisäpääomituksen jälkeenkin ja valtion maksama osuus huomioiden tuki jää selvästi alle ryhmäpoikkeusasetuksen salliman määrän.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekee lisäpääomituksesta komissiolle ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen jälki-ilmoituksen.