Lausuntopyyntö, 5. vaihemaakuntakaava, VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä, Uudenmaan liitto

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää antaa seuraavan ympäristöterveydenhuollon lausunnon Uudenmaan innovatiivisen vihreän siirtymän VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

Ympäristö- ja lupajaosto pitää kannatettavina kaavaluonnoksen tavoitteita, koska vihreällä ja puhtaalla siirtymällä on lähtökohtaisesti myönteisiä kytköksiä ympäristöterveyden edistämiseen, muun muassa polttoon perustuvan energiantuotannon vähentymisen kautta.

Ympäristö- ja lupajaosto pitää tärkeänä kaavaluonnoksen tavoiteosuuden 3. Toimintavarmuuden ja turvallisuuden edistäminen alatavoitetta 3.3 Terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistäminen. Vihreän siirtymän hankkeilla on vaikutuksia elinympäristön laatuun, terveyteen ja turvallisuuteen. Eri vihreän siirtymän hankkeisiin kytkeytyy vaikutusmekanismeja, jotka ovat välttämätöntä tunnistaa ja ottaa huomioon ympäristöterveyden edistämisen ja turvaamisen kannalta.

Ydinvoima

Kaavaluonnoksessa esitetään ydinvoima keskeisenä, päästöttömänä ja vakaana perusvoiman lähteenä. Kaavaluonnoksessa varaudutaan perinteisen ydinvoiman lisärakentamiseen sekä ns. pienydinvoimaloihin (SMR), jotka voivat tarjota täydennystä lämmön ja sähköntuotantoon teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeisiin. Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla SMR-laitoksilla haetaan ratkaisua kaukolämmön tuotannon irrottamiseen fossiilisista polttoaineista.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että fossiilisten polttoaineiden vähentämisellä on vaikutusta myös ilmanlaatuun, kun polttamisesta aiheutuvat pienhiukkaspäästöt vähenevät. Pienhiukkasten päästöjen väheneminen on voitu havaita autoliikenteessä, jossa moottoriteknologia ja ajoneuvojen sähköistyminen ovat vähentäneet pienhiukkas- ja typpidioksidipitoisuuksia.

Kaavaluonnoksessa todetaan, että pienydinvoimalalla tarkoitetaan modulaarista ja sarjatuotantoon soveltuvaa ydinreaktoria, jonka lämpöteho on alle 1 500 megawattia. Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että puhuttaessa pienydinvoimasta on kuitenkin keskeistä tiedostaa, että esitetyn lämpötehon laitokset eivät käytännössä poikkea teholtaan tavanomaisesta ydinvoimalasta. Esimerkiksi kaavaluonnoksessa mainittu lämpöteho 1 500 megawattia on huomattava ja vastaa Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin tuottamaa lämpötehoa. Tarkoituksenmukaista olisi myös SMR-laitosten kohdalla käyttää termiä ydinvoima, jotta pienydinvoimasta ei saa käsitystä, että kyseessä olisi poikkeava tuotantomuoto käytössä oleviin ydinvoimalaitoksiin verrattuna.

SMR-ydinvoimalaitokset voivat olla myös ns. yhdistelmälaitoksia, jolloin lämmöntuotannon ohella tuotetaan myös sähköä. Kaavaluonnoksessa todetaan, että edellytyksenä laitoksen sijoittamiselle yhdyskuntarakenteeseen mm. laitoksen jäähdytysratkaisut ovat toteuttamiskelpoisia ja sähköä tuottavalla laitoksella on riittävä yhteys sähköverkkoon. Ympäristö- ja lupajaoston näkemyksen mukaan mm. jäähdytysratkaisut vastaavat yhdistelmälaitoksissa tavanomaisen ydinvoimalaitoksen vaatimuksia, joten näiden suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kaavaluonnoksessa todetaan, että yksityiskohtaisen suunnittelun on perustuttava riittäviin selvityksiin, joissa arvioidaan SMR-hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin sekä hankkeen merkitykseen paikalliselle turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Ympäristö- ja lupajaoston näkökulmasta nämä ovat keskeisiä tekijöitä ja erityisesti sosiaaliset vaikutukset korostuvat, kun ydinvoimaa suunnitellaan lähelle yhdyskuntarakennetta tai sen sisään. Lisäksi ympäristö- ja lupajaoston pitää tärkeänä Säteilyturvakeskuksen (STUK) roolia, joka on kaavaluonnoksessa mainittu tahona, jolle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Datakeskukset

Kaavaluonnoksessa on nostettu datakeskukset toisaalta suurta sähkömäärää tarvitsevana laitoksena, mutta myös hukkalämmön hyödyntämismahdollisuutena. Yleisenä suunnittelumääräyksenä on annettu, että uusien, huomattavaa hukkalämpöä tuottavien hankkeiden, kuten datakeskusten ja teollisuuslaitosten, suunnittelun ja lupaprosessien yhteydessä on velvoittavasti selvitettävä mahdollisuudet hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen. Hankkeiden sijoittumisessa tulee suosia sijainteja olemassa olevan tai suunnitellun kaukolämpöverkon läheisyydessä.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että selostuksessa todettu kaukolämpöverkon läheisen sijainnin suosiminen voi käytännössä tarkoittaa, että datakeskukset tulevat sijoittumaan kaupunkirakenteeseen tai sen välittömään läheisyyteen. Datakeskuksien kohdalla on otettava myös huomioon niiden toiminnasta aiheutuvat vaikutukset lähiympäristöön. Esimerkiksi datakeskuksien viilennykseen käytettävien koneiden ja laitteiden ympärivuorokautisesta käyttötarpeesta voi aiheutua meluhaittaa. Myös datakeskuksien varavoimakoneiden käytöstä voi aiheutua melua ja vaikutuksia ilmanlaatuun.

Laitemelu voi sisältää melun häiritsevyyttä lisääviä taajuusominaisuuksia, kuten kapeakaistaisuutta. Melun vaikutukset korostuvat erityisesti öiseen aikaan, kun esimerkiksi liikenteen melu on vähäisempää. Lisäksi kesäaikaan yöt voivat olla kuumia useampia vuorokausia, jolloin asuntojen viilennystarve kasvaa. Mikäli asuntoja joudutaan viilentämään ikkunoiden aukipitämisellä, lisää tämä myös melulle altistumisen määrää, kun melulla on esteetön pääsy asuintiloihin.

Luonto ja virkistys

Kaavaluonnoksessa on todettu, että ekologiset ja viheryhteydet muodostuvat käytännössä viheralueista ja vesireiteistä, joilla voi olla merkitystä myös ihmisten tarvitsemille luonnon virkistyskäytön reiteille. Osa yhteyksistä on syytä toteuttaa vain muuta lajistoa kuin ihmisiä palvelevina, jotta myös ihmistä väistävät lajit pystyvät siirtymään ydinalueiden välillä. Lisäksi todetaan, että Uudellamaalla ekologinen verkosto on jo monin paikoin pirstoutunut ja altis ihmistoiminnasta aiheutuville häiriöille, minkä lisäksi uudet maankäyttötarpeet ja ilmastonmuutoksen eteneminen uhkaavat edelleen heikentää sitä.

Kaavaluonnoksessa on yleisenä suunnittelumääräyksenä, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä melun ja valon häiriöitä luonnon monimuotoisuudelle maakunnallisilla ydinalueilla ja yhteyksillä. Suunnittelumääräyksen tavoitteena on, että melu- ja valohäiriöt tunnistetaan nykyistä kattavammin esimerkiksi osana luontovaikutusten arviointia ja huomioidaan ekologista verkostoa koskevassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Ympäristö- ja lupajaosto pitää hyvänä näkökulmana, että kaavaluonnoksessa on tiedostettu melun ja valon vaikutukset myös luonnon monimuotoisuudelle, mutta tämän lisäksi jaosto pitää tärkeänä, että tunnistetaan myös erityisesti melun vaikutukset ihmisten terveyteen. Helsingissä meluntorjunnassa keskitytään ensisijaisesti asumisen ja muita herkkien toimintojen suojaamiseen. Tämän lisäksi Helsingin kaupungin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä yleisten alueiden ääniympäristön parantamiseksi ja hiljaisten alueiden kehittämiseksi.

Melun vaikutukset ja hiljaisten alueiden tärkeys sekä ihmisten hyvinvointiin että virkistäytymiseen on tunnistettu mm. Helsingissä tehdyssä hiljaisten alueiden selvityksessä. Hiljaiset alueet ovat usein luonnonympäristöjä ja ranta-alueita, joten laajat hiljaiset luontoalueet ovat merkityksellisiä myös luonnon monimuotoisuudelle. Niillä myös valaistus voi olla vähäisempää. Toisaalta vähäiselläkin valolla voi olla häiritsevä vaikutus, jos sitä ei esimerkiksi ole suunnattu tarkoituksenmukaisesti.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa 2021–2028 (LUMO-ohjelma) on tavoitteena, että pimeitä ja hiljaisia alueita säilytetään eri puolilla kaupunkia sekä eläimistön että virkistyskäytön tarpeisiin. Ympäristö- ja lupajaoston näkökulmasta kaavaluonnoksessa tunnistettu tavoite kiinnittää huomiota luontoalueiden melu- ja valo-olosuhteisiin on linjassa edellä mainittujen ohjelmien ja tavoitteiden kanssa, mutta jaosto korostaa, että esitetty kaavamääräys ei saa muodostaa ristiriitaista tulkintaa meluntorjunnan prioriteetteihin. Kaavaluonnoksessa on liikenneyhteysmerkintöjä koskevia kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Määräys edesauttaa altistumisen vähentämistä liikenteen haitoille.

Kaupunki-ilmailu

Kaavaluonnoksessa on nostettu sähköinen ja vähäpäästöinen ilmailu sekä kaupunki-ilmailu yhtenä kehityskohteena osana maakunnan infrastruktuuria ja kaavaan sisältyy koko maakuntaa koskeva uusi yleismääräys, joka ohjaa varautumaan niiden kehitykseen. Kaavaselostuksessa on todettu, että kaupunki-ilmailun tulee perustua hallittuun alailmatilaan, digitaalisiin ilmailu- ja liikennepalveluihin sekä turvallisiin, hiljaisiin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Suunnittelussa on ehkäistävä haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, varmistettava sosiaalinen hyväksyttävyys, yhteensovitus muuhun liikennejärjestelmään sekä huomioitava meriympäristön, satamatoimintojen ja sähköisen ilmailun energiainfrastruktuurin asettamat vaatimukset.

Ympäristö- ja lupajaosto tunnistaa, että kaupunki-ilmailu tulee todennäköisesti olemaan osa kaupunkilogistiikkaa. Ympäristö- ja lupajaosto pitää hyvänä, että kaavaselostuksessa on tunnistettu kaupunki-ilmailun haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä sosiaalinen hyväksyttävyys. Ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat meluhaitat, joita tulee ehkäistä. On tärkeää ottaa huomioon, että droonien melupäästöissä on suuria laitekohtaisia eroja. Lisäksi droonien lukumäärä vaikuttaa melupäästöön. Myös kaupunki-ilmailun osalta on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset häiriövaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja esimerkiksi rauhoittaa luontoalueet droonilentämiseltä.

Santahaminan ampumamelu

Kaavaluonnoksessa on osoitettu Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden sekä ampumaratojen melualueet, jotka perustuvat Puolustusvoimien meluselvitysten tuloksista saatuihin paikkatietoaineistoihin. Helsingissä puolustusvoimien melualue on osoitettu Santahaminan ampuma-alueelle. Puolustusvoimien laatimien selvitysten mukaan ampuma- ja harjoitusalueille osoitetuilla melualueilla melutaso voi ylittää vuosikeskiäänitason 55 dB LRden ja Baggbyn ampumaradan melualueen osalta melutaso voi ylittää enimmäistason 65 dB LAImax.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että Santahaminan ampumameluvaikutuksia arvioi Lupa- ja valvontavirasto. Puolustusvoimat laativat ampumatoiminnastaan tarvittavat meluselvitykset, jotka tarvittaessa sisältävät myös melunleviämismallinnukset. Kaavaluonnoksessa oleva Puolustusvoimien melualue -merkintä on maakuntakaavatason näkökulmasta hyvin tarkkapiirteinen ja rajaus vastaa enemmän yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten laadittuja meluvyöhykerajauksia. Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että maakuntakaavatasolla olisi selkeämpää osoittaa Puolustusvoimien ampuma-alueet yleispiirteisemmin, etteivät ne aiheuta tarkan rajauksen vuoksi tulkintaristiriitoja esimerkiksi ympäristövalvonnan tai muun tarkemman tason suunnittelun kanssa.

Uudenmaan vuoteen 2050 tähtäävä tavoite on olla ”Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta”. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii merkittäviä investointeja puhtaaseen teknologiaan ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Vihreä siirtymä liittyy kaikkiin maakuntaohjelman painopisteisiin. Jotta maakuntaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee myös maakunnan alueidenkäytön ja maakuntakaavan tukea niitä vahvasti. Uudella innovatiivisen vihreän siirtymän VISIO-vaihemaakuntakaavalla on lähdetty hakemaan ratkaisuja vihreän, puhtaan siirtymän mahdollistamiseksi ja edistämiseksi Uudellamaalla ympäristön reunaehdot huomioiden. Kaavaluonnos sisältää alustavia kaavaratkaisuja ja vaikutusten arviointia. Luonnoksesta toivotaan laajaa keskustelua ja näkemyksiä, jotta VISIO-kaavaan osataan valita Uudellemaalle soveltuvimmat ja vihreää siirtymää tehokkaimmin edistävät ratkaisut.

VISIO-kaava on vaihemaakuntakaava ja se täydentää ja täsmentää voimassa olevaa maakuntakaavakokonaisuutta viiden vihreään siirtymään kytkeytyvän teeman (energia; teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto; luonto ja hiilensidonta; logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne; vesihuolto ja vesivarat) sekä maanpuolustuksen osalta. Lisäksi kaavassa käsitellään läpileikkaavina näkökulmina ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista; turvallisuutta, resilienssiä ja huoltovarmuutta; hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä innovatiivista vihreää siirtymää. Nämä näkökulmat huomioidaan etenkin vaikutusten arvioinnissa, mutta mm. turvallisuutta käsitellään myös kaavaratkaisujen muodossa maanpuolustuksen edellyttämään alueidenkäyttöön liittyen. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on sama 2050 kuin lainvoimaisen Uusimaa-kaava kokonaisuuden, ja sen esitystapa pysyy yhtä yleispiirteisenä ja strategisena.

Maakuntakaava osoittaa alueidenkäytön suuret linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se on yleispiirteisin taso kaavajärjestelmässä. VISIO-kaavatyöhön tulee vaikuttamaan käynnissä oleva alueidenkäyttölain uudistus, mikä tarkentanee niin kaavaprosessia kuin maakuntakaavan roolia kaavajärjestelmässä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2.2 §:n 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, ympäristönsuojelua ja ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lausuntojen antamisesta.

Lausuntopyyntö

Uudenmaan liitto on pyytänyt Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköltä lausuntoa 8.5.2026 mennessä. Lisäaikaa lausunnon antamiselle on saatu 22.5.2026 asti.