Kaupunkiympäristölautakunnan vastaus valtuutettu Mirita Saxbergin ym. valtuustoaloitteeseen koskien kaupungin julkisten roska-astioiden sijoittelua ja uudistamista jätteiden lajittelua varten

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että julkiset roska-astiat uudistetaan vaiheittain eri jätejakeiden lajitteluun sopiviksi ja jäteastioiden sijoittelua tarkistetaan siten, että niitä on riittävästi jokaisessa kaupunginosassa.

Roska-astioiden sijoittelu ja ominaisuudet

Helsingissä roska-astioiden sijoittelua tarkastellaan kaupunkitasoisena verkostona. Roska-astioiden sijoittelu perustuu kaupunkilaisten liikkumis- ja oleskelutapoihin. Astiat pyritään sijoittamaan keskeisille kulkuväylille, aukioille, oleskelualueille ja toiminnallisiin kohteisiin siten, että niiden välimatka ja koko vastaavat alueen käyttöä ja roskaantumisastetta.

Roska-astiat sijoitetaan paikkoihin, joissa niiden tyhjentäminen on mahdollista, mieluiten ympärivuotisesti. Astioiden kokoluokkaan ja tyhjennystapaan vaikuttavat myös käytettävä kalusto ja alueen olosuhteet. Syväsäiliöiden ja muiden nostolaitteella tyhjennettävien astioiden sijoittelussa huomioidaan jäteautojen tarvitsema tilan leveys ja kulkuväylien kantavuus. Pienempiä, käsin tyhjennettäviä roska-astioita käytetään puolestaan alueilla, joissa käyttäjämäärät ovat vähäisempiä tai joissa koneellinen tyhjennys ei ole mahdollista.

Kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapito optimoi roska-astioiden määrää ja sijoittelua asukaspalautteiden, tilaajien sekä urakoitsijoiden ehdotusten perusteella. Kantakaupungissa on käytössä aurinkoenergialla toimivia älyroska-astioita, jotka puristavat roskat sisäisesti, lisäten näin astioiden jätekapasiteettia. Puistoissa käytetään lisäksi kesäkaudella väliaikaisia isompia kausiroska-astioita. Keskustan päätoreilla ja aukioilla tyhjennys tehdään viikon jokaisena päivänä, kun taas puistoissa tyhjennys tapahtuu pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin. Kesäkaudella kantakaupungin keskeisissä puistoissa puhtaanapitoa suoritetaan myös viikonloppuisin. Yleisillä alueilla vapaaehtoiset puistokummit täydentävät siisteystyötä keräämällä roskia.

Roska-astioiden elinkaarta pyritään pidentämään säännöllisillä huolto- ja korjaustoimenpiteillä. Astiat pestään ja puhdistetaan sisältä ja ulkoa keväisin tai tarvittaessa useammin. Kiinnikkeet kiristetään ja telineet oikaistaan. Uusia astioita hankitaan vain, jos vanhat ovat huonokuntoisia, mikä vähentää ympäristökuormitusta.

Erilliskeräys julkisilla alueilla

Jätelain mukaan Helsingin yleisille alueille ei ole lakisääteistä velvoitetta asettaa erillisiä bio- tai pakkausjäteastioita. Kaupunki haluaa kuitenkin edistää siistiä ja viihtyisää kaupunkiympäristöä myös lajittelun kautta. Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmassa on tavoitteena lisätä ympäristöystävällisiä keräys- ja kierrätyspisteitä toreille ja puistoihin, jotta lajittelu olisi helpompaa.

Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, miten erilliskeräyksen toteuttaminen yleisillä alueilla olisi mahdollista. Kokeiluja on jo tehty kunnossapidon toimesta Tähtitorninmäellä, Köydenpunojanpuistossa, Meripuistossa ja Seurasaaressa. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sopivia astiamalleja, tyhjennysmahdollisuuksia, tarvittavaa kalustoa, jätejakeiden kuljetusreittejä ja mahdollisia sopimusmalleja.

Lajittelupisteet voidaan toteuttaa hyödyntämällä nykyisiä roska-astiamalleja varustamalla ne lajittelusymboleilla ja monikielisillä (FI, SV, EN) teksteillä sekä sijoittamalla ne rinnakkain selkeiksi lajittelupisteiksi. Vaihtoehtoisesti voidaan kehittää uusia, useampiaukkoisia astiamalleja, jotka tukevat eri jätejakeiden lajittelua. Nykyinen ulkotilojen roska-astioita koskeva puitesopimus päättyy vuoden 2026 lopussa, minkä jälkeen astiamallien jatkokehittäminen yhteistyössä toimittajan kanssa on tarkoituksenmukaista. Tupakantumppien keräysosiot ovat jo vakiintunut osa nykyaikaisia roska-astioita. Laajamittaiset tupakantumppiastioiden asennukset käynnistetään vuoden 2026 aikana Sub-direktiivin velvoitteiden mukaisesti.

Lajittelun kehittämisessä keskeisintä on määritellä, mihin keräyspisteet sijoitetaan, jotta logistiikka voidaan järjestää tehokkaasti, mitä jätejakeita on järkevää kerätä erikseen, ja mihin paikkoihin yleisten alueiden käyttäjät ovat valmiita viemään roskansa.

Nykyinen haaste on, että suuri osa jätteistä ei päädy roska-astioihin lainkaan. Pelkkä palveluiden ja kapasiteetin lisääminen ei riitä, jos roskia ei viedä niille tarkoitettuihin astioihin. Tarvitaan myös asenteiden ja käyttäytymisen muutosta, jotta yhteinen kaupunkiympäristö pysyy siistinä ja viihtyisänä.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mirita Saxberg ja 17 muuta valtuutettua ovat tehneet 12.3.2025 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

"Kaupungin julkisten roska-astioiden sijoittelu ja uudistaminen jätteiden lajittelua varten

Kaupunkilaisten käytössä olevat julkiset roska-astiat tulee uudistaa ja sijoitella siten, että ne vastaavat kaupunkilaisten tarpeita sekä jätelain määräyksiä.

Jätelaki velvoittaa erittelemään pakkausjätteen ja biojätteen heinäkuusta 2023 alkaen. Valtaosa nyt käytössä olevista roska-astioista on yksiaukkoisia, jolloin eri jätejakeiden lajittelu ei ole mahdollista.

Nykyisellään roska-astioiden sijoittelu kaupungin sisällä on epäsäännöllistä ja jotkin astiat ovat hyvin huonokuntoisia. Toisilta alueilta astiat puuttuvat lähes kokonaan.

Modernit roska-astiat ovat kaksi- tai useampiaukkoisia ja lisäksi niihin on mahdollista liittää osiot esimerkiksi koirankakkapusseille ja tupakan tumpeille.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että kaupunkilaisten käytössä olevat julkiset roska-astiat uudistetaan vaiheittain eri jätejakeiden lajitteluun sopiviksi. Jäteastioiden sijoittelua on tarkistettava siten, että niitä on riittävästi jokaisessa kaupunginosassa.”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 12.11.2025 mennessä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.