Ryhmäaloite, Vihr, rakennettujen alueiden viherryttämistä on vauhditettava

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vihreä valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että rakennetun ympäristön viherryttämiseksi laaditaan toimenpideohjelma ja osoitetaan sen nopeaan toteutukseen kunnianhimoinen viherryttämisbudjetti. Ohjelman yhtenä osana voi aloitteen mukaan olla myös keinovalikoima kaupunkilaisten omaehtoisen viherryttämisen kannustamiseen ja edistämiseen. Ohjelmassa tulee aloitteen mukaan priorisoida viherpinta-alaltaan vähäisiä alueita, kaupunkiuudistusalueita ja epäviihtyisäksi tunnistettuja alueita kuten Kaivokadun ympäristö. Kasvillisuudessa tulisi aloitteen mukaan suosia monipuolisesti kotimaisia, monivuotisia kasveja. Aloite on liitteenä 1.

Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa vuonna 2026 rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen ja laatii niiden tavoitteita yhteen kokoavan työn. Työssä laaditaan myös tarkastelu toimenpiteiden riittävyydestä tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän jälkeen toimiala aikatauluttaa tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät toimenpiteet ja arvioi niiden toteuttamiseksi tarvittavan rahoituksen rakennetun julkisen ympäristön kunnianhimoisen ja nopean viherryttämisen aikaansaamiseksi. Rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä läpäisevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian suositukset kaupunkistrategian linjausten mukaisesti.

Viherryttäminen on kirjattu kaupunkistrategiaan

Kaupunkistrategiaan 2025–2029 on kirjattu, että rakennetun ympäristön viherryttämiseksi uusilla alueilla laaditaan toimenpideohjelma ja suositukset riittävälle latvuspeittävyydelle ja riittävän vettä imevän pinta-alan määrän aikaansaamiseksi kaikilla Helsingin alueilla. Strategian mukaan tavoitteena on puiden ja latvuspeittävyyden lisääminen ja se, että kaikilla asukkailla on kohtuullinen etäisyys viheralueelle tai vesistölle. Strategian mukaan viherrakenteita lisätään myös sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi. Myös viihtyisien kaupunginosien näkökulmasta strategiassa tavoitellaan vehreyden ja viherpinta-alan lisäämistä kaupunkirakenteessa kuten katujen varsilla, aukioilla ja muissa julkisissa ulkotiloissa.

Viherryttämistä tukevat useat eri ohjelmat

Aloitteessa mainittuja kaupunkiympäristön viherryttämisen moninaisia tavoitteita toteutetaan kaupunkiympäristön toimialalla eri ohjelmilla, suunnitelmilla tai osana toimialan jatkuvaa toimintaa. Viherryttäminen koskee useita prosesseja. Viherryttäminen on mukana useissa toisiinsa suoraan tai välillisesti kytkeytyvissä ja limittyvissä ohjelmakokonaisuuksissa.

Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa päivitetään parhaillaan ilmastopäästötoimet ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset kattavaksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelman merkittävänä osana on helteisiin ja rankkasateisiin varautumisen toimenpidekokonaisuus. Tähän varautumista edistävät tiiviisti rakennetuilla kantakaupunkimaisilla alueilla viherryttämisen toimenpiteet.

Vuonna 2025 valmistui viherryttämisen toimenpiteille pohjaa luova katuvihreäverkoston selvitys ja Malminkartanon sekä Kannelmäen kaupunkiuudistusalueille kohdistettu luonnon monimuotoisuuspilottihanke. Vuoden 2025 aikana valmistuu myös ekologisten verkostojen kokonaistarkastelu, jonka osana tehdään toimenpideohjelma. Tarkastelun ekologisten verkostojen kehittämishankkeet ja rakennetun ympäristön viherryttäminen yleisesti nostetaan yhdeksi yleiskaavan toteuttamisohjelman päivityksen teemoista.

Toimiala käynnisti keväällä 2025 selvityksen, jossa tarkastellaan latvuspeittävyyden lisäämisen mahdollisuuksia jo valmiissa kaupunkiympäristössä. Samalla tutkitaan mahdollisia latvuspeittävyyden lisäämiselle asetettavia kaupunginosatasoisia tavoitteita. Päämääränä on säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan edelleen parantaa latvuspeittävyyttä eri puolilla Helsinkiä.

Viherryttäminen osana suunnittelua

Erillisten kehityshankkeiden ohella kaupunkiympäristön viherryttäminen on vakiintunut osaksi kaupunkiympäristön suunnittelua. Puistojen ja katujen suunnittelu kaupunkiympäristön toimialalla on systemaattista ja eri tavoitteet yhteen sovittavaa. Suunnittelun resursseja voidaan käyttää tehokkaimmin ja vaikuttavimmin viherryttämiseen niin, että sitä toteutetaan osana kaikkea normaalia investointihankkeiden toteutussuunnittelua katu-, aukio- ja puistosuunnittelun yhteydessä.

Kaupunkiympäristön toimialan yhtenä vuoden 2025 toiminnan tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä. Eräs yhteinen toimenpide vuonna 2025 on katuvihreän määrän lisääminen katusuunnitelmissa.

Kaupunkiympäristön toimialalla on lisäksi käytössä katu- ja puistosuunnitteluprosessia täydentävä prosessi, jolla myös pienempien, kevyiden ja nopeiden viherryttämisen toimenpiteiden toteuttaminen olisi mahdollisimman nopeaa, ketterää ja vaikuttavaa. Nopeaa viherryttämistä on toistaiseksi käytetty kasvillisuuden lisäämiseen yhdeksässä kohteessa eri puolilla kantakaupunkia. Jos tavoitellaan erityisesti nopeaa toteutusta, kohteista tulisi olla valmiina suunnitelmavarantoa.

Laajempien aluekokonaisuuksien kehittämisessä on otettu käyttöön alueellinen liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelma. Tällaista suunnitelmaa tehdään parhaillaan Kluuviin ja Kaartinkaupunkiin. Keväällä 2026 valmistuvassa suunnitelmassa tavoitellaan keskustaan saapuvien ja siellä viipyvien määrän kasvua. Suunnitelmalla viedään alueellisella tasolla eteenpäin myös kaupunkikuvan parantamista ja katuvihreää koskevia tavoitteita eri alueiden ominaispiirteitä huomioon ottaen.

Viherryttämisen kustannukset

Suhteessa muihin kustannuksiin viherryttäminen ei välttämättä lisää katu- ja aukio- tai puistohankkeiden suoria investointikustannuksia merkittävästi aiempaan verrattuna. Tärkeintä on varata kasvillisuusratkaisuille riittävästi tilaa jo maankäytön suunnittelusta alkaen. Merkittävää lisärahoitustarvetta edellyttäviksi hankkeiksi on kuitenkin tunnistettu esimerkiksi ekologisten verkostojen toimivuutta parantavat investoinnit, kuten suuria liikenneväyliä ylittävät vihersillat, joiden toteuttamista varten ei toistaiseksi ole omaa budjettia.

Määrällisten tavoitteiden rinnalla kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana ovat laadulliset tavoitteet, joiden tarkoituksena on luoda elinvoimaista kasvillisuutta, jolla on pitkä elinkaari. Myös lajistoviisaus korostuu. Erityisesti nyt istutettavat puut kasvavat koko elinkaarensa ajan ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa lämpö- ja vesiolosuhteissa. Tulevaisuuden katupuiden pitää kestää kausittain niin kuumuutta kuin kuivuutta katujen jo lähtökohtaisesti ankarissa kasvuolosuhteissa.

Jotta viherryttämisen tulokset olisivat kestäviä, on viheralueiden kunnossapitoon osoitetun käyttötalousrahoituksen tason seurattava investointien tasoa. Myös osaamisesta on huolehdittava.

Lisääntyvän ja monimuotoistuvan katu- ja muun vihreän kunnossapito edellyttää aiempaa enemmän resursseja esimerkiksi kasvillisuuden ja hulevesijärjestelmän hoitoon ja kunnossapitoon. Toisaalta näillä panostuksilla vähennetään kustannuksia, joita sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa.

Viherryttämisen toimenpiteiden jatko

Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa vuonna 2026 rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen ja laatii yhteen kokoavat ja kirkastavat periaatteet. Katsauksen perusteella arvioidaan, millainen on käytännön työssä toimiva ja periaatteita edistävä viherryttämisen toimenpideohjelma ja miten se kannattaa laatia. Työssä laaditaan myös tarkastelu toimenpiteiden riittävyydestä tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tämän jälkeen toimialalla aikataulutetaan tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät toimenpiteet ja arvioidaan niiden toteuttamiseksi tarvittava rahoitus rakennetun julkisen ympäristön kunnianhimoisen ja nopean viherryttämisen aikaansaamiseksi. Riskinä on, että erillinen viherryttämisohjelma ei vähentäisikään kokonaisuuden monimutkaisuutta eikä tuottaisi käytännössä riittävästi parannustoimia. Yleisten alueiden viherryttämisen tavoitteita on lisäksi syytä kirjata kaupunkiympäristön toimialan yhteiseen tavoiteohjelmaan.

Asukkaiden omaehtoista viherryttämistä on tarkoituksenmukaisinta tukea omana hankkeenaan kohdistettuna yksityisille tonteille sekä osallistuvan budjetoinnin mallin kautta. Tämä johtuu prosessien erillisyydestä ja niiden erilaisuudesta verrattuna yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Rakennetun ympäristön viherryttämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden katsauksen laadinnan yhteydessä selvitetään myös mahdollisuuksia asukkaiden omaehtoisen viherryttämisen tukemiseksi myös tonttien ulkopuolella yleisillä alueilla, kuten katualueilla.

Kaupunginhallitus korostaa, että rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä imevän pinta-alan määrälle asetetaan mahdollisimman pian suositukset tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kaupunkistrategian linjausten mukaisesti. Tavoitteiden asettamista valmistelevat selvitykset ja pohjatyöt on käynnistetty.

Toimivalta ja saatu lausunto

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä tämän luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.