Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Johanna Nuortevan toivomusponnesta taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisestä kaupungin kehittämisessä läpi toimialojen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Taiteen tekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä ja palveluissa on tärkeää ja tavoiteltavaa. Toivomusponnen tavoitteiden mukaisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään eri toimialoilla säännöllisten peruspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä uusien toimintamallien pilotoinnissa. Taideperäisiä menetelmiä on käytössä erityisesti toimialojen osallisuus- ja vuorovaikutustyössä.

Taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä eri toimialoilla

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen näkyy erityisesti kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä sekä lastensuojelun, perhesosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteyksissä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla puolestaan taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään Helsingin kulttuurikasvatussuunnitelmassa, joka edistää lapsen ja nuoren yhdenvertaista kulttuurin ja taiteen kokemista varhaiskasvatusyksiköissä, peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa toteutetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja taide- ja kulttuurikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Taidelähtöisiä menetelmiä on lisäksi hyödynnetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla mm. ilmiöpohjaisen oppimisen kehittämisessä sekä koulun ja kodin yhteistyön vahvistamisessa. Erilaisten kehittämishankkeiden puitteissa on onnistuneesti pilotoitu taidelähtöisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi Kaikkien koulu -hankkeessa, jossa taidelaitokset ja -yhteisöt jalkautuivat kouluihin. Taidetoimijat tarjosivat luovia toimintamalleja koulun ja kodin väliseen vuorovaikutukseen sekä koulupolun nivelvaiheissa tunnistettuihin haasteisiin.

Kaupunkiympäristön toimialalla taidelähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty osana suunnittelu- ja vuorovaikutusprosesseja, erityisesti osallisuuden moniäänisyyden vahvistamisessa. Taiteen avulla on madallettu asukkaiden kynnystä osallistua ja ottaa kantaa kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusprosesseihin. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kaupunkiympäristön toimiala ovat vahvistaneet viime strategiakaudella toimialojen välistä yhteistyötä. Kulttuurikeskus Vuotalon koordinoiman poikkihallinnollisen työryhmän ”Kulttuurin ja taiteen roolin kehittäminen asuinalueilla ja aluekeskuksissa” -työskentelyn teemoina olivat: alueiden identiteetin vahvistaminen, taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen julkisen tilan ja alueiden suunnittelussa sekä toimialojen välisten rajapintojen ja yhteistyöprosessien selventäminen.

Tilojen väliaikaiskäytön helpottamiseksi yhteistyötä on tehty perustamalla yhteinen asiantuntijatehtävä elokuusta 2024 alkaen. Uusi yhteistyömalli on vahvistanut tilojen vuokraukseen liittyvien tarpeiden, haasteiden ja odotusten tunnistamista aiempaa vahvemmassa vuoropuhelussa taiteen ja kulttuurin kentän toimijoiden kanssa. Väliaikaisten tilojen käyttöä on toteutettu mm. Vuosaaren vanhan lukion tiloissa ja Kulttuuritila Meri-Rastissa.

Helsingin kaupunki on sitoutunut prosenttitaiteen käyttöön ja sen eri muotoja on käytetty sekä uusien alueiden että täydennysrakentamisen hankkeissa (mm. julkinen taide, Kalasataman yhteisötaidehankkeet, Malmin taideohjelma).

Kaupunkiympäristön toimialan koordinoiman placemaking-toiminnan avulla on parannettu julkisia tiloja ja tuettu asukaslähtöistä osallistavaa suunnittelua. Asuinympäristöjen viihtyisyyttä on parannettu taiteilijavetoisten prosessien sekä tapahtumien avulla, erityisesti kaupunkiuudistusalueilla toreilla, puistoissa ja asemien ympäristössä. Placemaking-toimenpiteiden avulla on tavoitettu erilaisia väestöryhmiä ja vahvistettu yhteisöllisten naapurustojen kehittämistä.

Taideperäisten menetelmien ja taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen kuuluu olennaisena osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluihin

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti tunnistetaan taiteen ja kulttuurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, kasvulle ja sivistykselle. Lapsille ja nuorille varmistetaan tasa-arvoinen pääsy taiteen ja kulttuurin äärelle. Strategiakaudella vakiinnutetaan Kulttuurin kummilapset -toiminta, jonka tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen taiteen ja kulttuurin avulla: jokainen 0–6 vuotias helsinkiläinen lapsi lähiaikuisineen pääsee osalliseksi lapsille suunnatuista kulttuuritapahtumista.

Taide- ja kulttuuriavustuksilla on tuettu kehittämishankkeita, jotka vahvistavat kulttuurin alueellista saavutettavuutta sekä helsinkiläisten yhteyttä taiteeseen läpi elämän, myös hyvinvoinnin ja segregaation ehkäisyn näkökulmasta (muun muassa lasten ja nuorten kulttuurin alueellinen harrastaminen, Helsingin kulttuurityön malli ja ikääntyneiden kulttuuritoiminnan edistäminen). Kehittämishankkeita on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Helsingin monipuolisen kulttuurikentän ja kumppaniorganisaatioiden kanssa sekä järjestökentältä että kaupungin eri palveluista.

Nuorisopalveluissa kulttuurisen nuorisotyön avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa taiteen ja kulttuurin voimin. Kaupunginorkesteri, Kaupunginmuseo ja kulttuurikeskukset tarjoavat sisältöjä mm. päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille, ikääntyneille ja erityisryhmille, tavoittaen näin myös aiemmin taiteen ja kulttuurin ulkopuolelle jääneitä väestöryhmiä. Taidelähtöiset menetelmät tukevat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta, mikä on linjassa Helsingin taide- ja kulttuurivision 2030 tavoitteiden kanssa.

Toimenpidesuunnitelmien vahvistaminen kulttuurin ja taiteen avulla

Taiteen ottaminen osaksi hoitotyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpidesuunnitelmia on tärkeää ja sitä on vahvistettu kulttuurihyvinvoinnin ja taidetoiminnan puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleilla. Kulttuuri- ja taidetoiminta tulee ottaa puheeksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä antaa palveluohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ikä- ja kohderyhmälle sopivien palveluiden ja toiminnan pariin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä ja hoitosuunnitelmia monipuolisesti eri ikäisten palveluissa (lastensuojelu, perhesosiaalityö ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, kuntouttava työtoiminta yms.). Hoitoalan ammattilaiset hyödyntävät luovia menetelmiä ja taidelähtöistä työskentelyä yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Taide ja kulttuuri tukevat kuntoutumista ja hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa.

Taiteen ja luovuuden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden tukena on tunnistettu ja kulttuurihyvinvoinnin eri muodot pyritään turvaamaan saavutettavaksi kaikille ikäryhmille, erityisesti heikommassa asemassa oleville väestöryhmille. Kaupunkiyhteisellä johtamis- ja koordinaatiorakenteella vahvistetaan poikkihallinnollista työtä kaikissa ikäryhmissä, keskittyen ennaltaehkäisyyn ja helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

Helsinki jatkaa valtakunnalliseen kulttuurihyvinvointityöhön osallistumista, mm. tietosisältöjen osalta. Tästä esimerkkinä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-viisari-niminen verkkopalvelu, joka tukee hyvinvoinnin ja terveen edistämistoiminnan suunnittelua ja johtamista. Työtä raamittaa myös Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusjärjestelmään liittyvä kerroin eli HYTE-kerroin, joka kannustaa osaltaan huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Helsinki on ollut aktiivisesti mukana kulttuurikirjaamisen valtakunnallisessa kehittämistyössä. Kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvän toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoinnin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin. Tämä tarkoittaa niin ikääntyneen kulttuuriseen toimintaan liittyviä toiveita, hänen kulttuurista taustaansa ja mieltymyksiä osallistua erilaiseen toimintaan kuin toiminnan aikana ja jälkeen tehtyjä havaintoja.

Ehkäisevä ja edistävä työ sosiaali- ja terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on tunnistettu, että kulttuuritoiminnan, taiteen ja luovuuden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden tukena on vähemmän tunnettu kuin esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen. Palveluiden välillä on eroja siinä, kuinka vahvasti kulttuurihyvinvointi on osa rakenteita ja arjen toimintaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman edelleen vahvistaminen kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan, sosiaali- ja terveystoimialan sekä helsinkiläisten taiteen ammattilaisten ja järjestöjen kanssa on tärkeää. Yhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan entistä selkeämpiä toimintamalleja, roolitusta ja yhteistyön koordinointia eri tahojen välillä. Myös tarpeisiin nähden riittämättömät ja usein hankekohtaiset rahoitusmallit ovat haaste osallistavalle suunnittelulle, kehittämiselle sekä toimintojen vakiinnuttamiselle.

Taidelähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty laajasti eri toimialoilla, sekä säännöllisessä toiminnassa että kehittämispiloteissa. Kokeilujen avulla ymmärrys taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt, mutta tietoa ja kokemusten jakamista tarvitaan toimialojen välillä vielä enemmän. Hyvien käytänteiden jakaminen ja juurruttaminen osaksi kaupunkiorganisaatiota on jatkuvaa kehittämistyötä, joka vaatii resursseja ja aikaa.