Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 § 47 (kompastuminen)
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 § 47 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 (47 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on päätöksellään 10.10.2025 (47 §) hylännyt 29.3.2025 jalkakäytävällä Pitkälläsillalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 5 483,50 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 29.3.2025 kello 12.30 Pitkänsillan jalkakäytävällä tapahtuneeseen kompastumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että sillalla olevat kuopat sijaitsevat niin, että ne ovat juuri kohti Hakaniemeä kulkevien jalankulkijoiden kävelylinjalla. Tultaessa Kaisaniemen suunnasta sillalle jalankulkijoiden alue kapenee, ja jalkakäytävä on sillalla vain kaksi metriä leveä. Koska sillassa on jykevä kaide ja pyörätie, on jalankulkuun käytettävissä oleva alue huomattavasti kahta metriä kapeampi.
Sillalla oli vahingon tapahtuma-aikaan paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, ja kuoppien havaitseminen oli vaikeaa, sillä hakija kulki muiden ihmisten perässä. Hakija käveli jalkakäytävän ja pyörätien erottavan valkoisen viivan vierellä, ja hakijan mukaan ainoa järkevä suunta väistää nopeasti kuopat olisi ollut astua pyöräilijöiden puolelle tai muuten ajoradalle päin vaikuttaen pyöräilijöiden ajoon, mikä pahimmillaan olisi aiheuttanut todella vaaratilanteen.
Hakija on käynyt sillalla sekä 19.9.2025 että 12.10.2025, ja kertonut havainneensa, että sillalla oli taas syyskuussa vaurioita ja että näitä vaurioita oli paikattu lokakuussa. Hakija mainitsee tässä yhteydessä soittaneensa vahingonkorvausvaatimuksensa käsittelytilanteesta kaupungille 22.9.2025.
Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunki on laiminlyönyt vahinkopaikan jalkakäytävän vaurion asiallisen korjaamisen joko huolimattoman, välinpitämättömän tai jopa ammattitaidottoman havainnoinnin ja työskentelyn vuoksi. Vauriokohdan riskiarviointi on lisäksi hoidettu heikosti, koska tilanteeseen ei ole vieläkään puututtu kunnolla.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 10.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 16.10.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain lisäksi kunnossapitolain kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Vahinkopaikan kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan Pitkälläsillalla on yksityisiä kaapeliputkituksia, jotka ovat liian lähellä pintaa ja joiden takia siltaan ei voi tehdä riittävän paksuja asfalttikerroksia. Ohuet rakennekerrokset aiheuttavat asfaltin ennenaikaista ja tavanomaista herkempää vaurioitumista. Kunnossapito on GPS-tietojensa mukaan ajanut vahinkopaikan ohi kymmeniä kertoja vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, ja kunnossapidon arvion mukaan kuoppa on syntynyt arviolta päivissä. Vahinkopaikalla kuoppa on paikattu 2.4.2025 klo 5.57.
Kaupungille ei ole tullut keväällä 2025 yhtään palautetta Pitkänsillan jalkakäytävän kunnosta, ja hakijan vahingonkorvausvaatimus on saapunut kaupungille 15.4.2025. Kuopan paikkaaminen huhtikuun alussa on perustunut kunnossapidon tekemiin omiin havaintoihin. Kaupungille ei ole tullut myöhemminkään kuluvana vuonna palautteita tai ilmoituksia kyseisen jalkakäytävän kunnosta. Vahinkopaikalla on kunnossapidosta vastaavalta saadun lisäselvityksen mukaan paikattu 9.10.2025 kolme kuoppaa, ja kuoppien paikkaus on perustunut niin ikään kunnossapidon omaan havainnointiin. Pitkälläsillalla keväällä ja syksyllä 2025 tehtyjen kuoppien paikkauksien ja hakijan vahingonkorvausasiaan liittyvien yhteydenottojen välillä ei siten ole yhteyttä.
Hakijan mukaan kuoppien havaitseminen oli vaikeaa muista tienkäyttäjistä johtuen eikä kuoppaa olisi voinut väistää järkevästi kuin astumalla pyörätielle. Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Jalankulkijan on havainnoitava kulkureittiään, ja jalankulkijalla on aina mahdollisuus pysähtyä ja tilanteesta riippuen kiertää tai astua yli edessään olevan esteen välttämiseksi.
Vahingon tapahtuma-aikaan on ollut aurinkoinen ja selkeä päivä, ja jalkakäytävä on ollut kuiva. Kyseinen päällystevaurio on näin ollen ollut vahingon tapahtuma-aikaan vallinneissa olosuhteissa havaittavissa ja väistettävissä. Vahinkopaikan yleisilme on kulunut, joten yksittäistä päällystevaurioita ei voida myöskään pitää tienkäyttäjälle yllättävänä.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla oleva jalkakäytävä on ollut jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Ottaen huomioon erityisesti kunnossapidon oma-aloitteinen toiminta vaurioiden havainnoinnissa ja paikkaamisessa, asiassa ei ole myöskään kunnossapitoa koskevaa laiminlyöntiä. Edellä esitetyillä ja muutoin lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden sekä lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 10.10.2025 § 47
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 15.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään 5 483,50 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija kompastui 29.3.2025 klo 12.30 Hakaniemen pitkällä sillalla Hakaniemeen päin mentäessä jalkakäytävällä olleeseen asfalttimonttuun. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kuvia vahinkopaikasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu 2.4.2025 klo 5.57 konetiivistetyllä kylmämassalla. Kuoppa on ollut hakijan kuvan perusteella arvioituna 30 cm x 60 cm kokoinen, ja sen syvyys on ollut arviolta 3–4 cm. Kuoppa on sijainnut jalkakäytävän reunassa, ja se on ollut väistettävissä.
Kunnossapito on ajanut vahinkopaikan ohi kymmeniä kertoja GPS-tietojen mukaan vahinkoa edeltävän kuukauden aikana. Kuoppa on syntynyt arviolta päivissä. Säätilalla on ollut keskeinen merkitys kuopan syntymiseen. Kunnossapidon lähes kaikissa kuvissa helmikuulta 2025 asfaltti on märkä. Lisäksi sillassa on kevyen liikenteen väylällä lähellä pintaa olevia yksityisiä kaapeliputkituksia, jotka aiheuttavat sen, ettei siltaan pysty tekemään riittävän paksuja asfalttikerroksia. Ohuet rakennekerrokset aiheuttavat ennenaikaisen asfaltin reikiintymisen.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 29.3.2025 lämpötila on ollut 7,9 °C, on ollut selkeää ja poutaista ja lumen syvyys on ollut 0 cm. Vahingonkärsijän toimittamien valokuvien perusteella vahingon tapahtuma-aikaan sää on ollut aurinkoinen ja selkeä.
Pitkänsillan kevyen liikenteen väylällä olevista kuopista on annettu marraskuussa 2024 yksi ja joulukuussa 2024 kaksi palautetta. Palautteista ei voi yksilöidä ilmoituksessa tarkoitetun kuopan paikkaa. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia hakijan ilmoittamalta vahinkopaikalta.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Vahinkopaikalla ei ole kiinteitä näköesteitä. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella vahingon tapahtumahetkellä sää on ollut aurinkoinen ja selkeä. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet. Kaupunki katsoo, että Pitkänsillan jalkakäytävän epätasaisuus on ollut havaittavissa sekä väistettävissä. Katu on ollut kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 15 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Detta beslut publicerades 02.12.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.