Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seija Muurisen ym. valtuustoaloitteesta koskien maksuttomien uintimahdollisuuksien järjestämistä ikääntyneille helsinkiläisille

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että aloitteessa esiin nostettu teema – ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen liikunnan keinoin – on ajankohtainen ja edistää kaupungin strategisia tavoitteita. Esitettyä toimenpidettä on tarkasteltu eri näkökulmista huomioiden sen taloudelliset vaikutukset, kaupungin nykyisten maksuttomien ja kohtuuhintaisten palveluiden kokonaisuus, tutkimustieto ikääntyneiden liikkumista tukevista ja estävistä tekijöistä sekä toimenpiteiden vaikutuksista.

Lautakunta katsoo, ettei maksuttomuuden laajentamiselle ikääntyneiden uimahallikäynteihin ole tässä vaiheessa riittäviä perusteita. Ikääntyneiden uintia ja liikuntamahdollisuuksia tuetaan jo merkittävästi kaupungin subventioilla. Lisäksi vuoden 2025 alussa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala alensi uimahallien kausilippujen hintoja ja otti käyttöön päiväsaikaan suunnatun Arkiliikkujan päiväkortin. Näiden hinnanalennusten vaikutuksia ikääntyneiden liikuntakäyttäytymiseen on tarkoituksenmukaista arvioida ennen mahdollisia uusia toimenpiteitä.

Pääsylipputulot ovat yksi keino kattaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelujen järjestämisestä aiheutuvia menoja, ja toimialalle on asetettu myös tulotavoitteet. Maksuttomuudesta aiheutuva tulovirran menetys heikentäisi toimialan taloudellista tasapainoa ja edellyttäisi lisärahoitusta tai vastaavasti palvelutuotannon karsimista muiden kohderyhmien liikunnasta. Koska valtaosa Helsingin uimahalleista on kaupunkikonserniin kuuluvan Urheiluhallit Oy:n hallinnoimia, maksuttomuuden vaikutukset heijastuvat myös konserniyhtiöiden talouteen ja lisäävät laitosavustusten tarvetta merkittävästi. Urheiluhallien merkittävää roolia kuvaa mm. se, että vuonna 2024 ikääntyneiden omaehtoisen liikunnan käyntikertoja kirjattiin 339 000 ja liikuntapalveluissa 148 000.

Vain 38 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vähäisen liikkumisen taustalla on usein monisyisiä esteitä, kuten pitkäaikaissairaudet, alentunut toimintakyky, aistitoimintojen heikkeneminen, psykologiset tekijät sekä palvelujen saavutettavuuteen liittyvät haasteet. Vaikka palveluiden hinta osaltaan rajoittaa osalla henkilöstä liikuntaan osallistumista, tutkimustiedon perusteella usein liikuntaharrastuksen aloittamiseen tai vakiinnuttamiseen tarvitaan kohdennettua, mm. sosiaalista tukea – erityisesti niiden kohdalla, jotka liikkuvat kaikkein vähiten.

Yksityiskohtaisemmat perustelut

Ikääntyneiden liikuntapalveluiden tukeminen

Helsingin kaupunki tukee ikääntyneiden liikkumista merkittävästi tarjoamalla alennuksia ja maksuttomia palveluja liikunnan ja arkiaktiivisuuden tueksi. Eläkeläiset kuuluvat alennusryhmään kaikissa kaupungin sisäänpääsymaksullisissa liikuntapaikoissa sekä ohjatuissa liikuntapalveluissa, kuten uimahalleissa, sisäliikuntatiloissa ja liikuntakursseilla. Alennukseen oikeuttaa Kansaneläkelaitoksen eläkekortti, muu vastaava eläkekassan tai säätiön myöntämä eläkekortti tai vähintään 64 vuoden ikä. Palvelut ovat kokonaan maksuttomia sotaveteraaneille sekä omaishoitajille, joilla on voimassa oleva omaishoitosopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Kaupunki tarjoaa myös runsaasti kaikille maksuttomia liikuntamahdollisuuksia. Lähiliikuntapaikat, ulkokuntosalit, kuntoportaat, ulkoilureitit, uimarannat ja hiihtoladut ovat vapaasti käytettävissä ilman maksua. Kesäisin järjestetään maksuttomia puistojumppia, ja osin myös alueliikunnan toiminta on maksutonta. Lisäksi kaupunki on kehittänyt vapaaehtois- ja vertaisohjattua liikuntaa, ja Helsinki-kanavalla on katsottavissa kymmeniä maksuttomia kotijumppavideoita. Myös muiden toimialojen palveluissa, kuten yhteisötaloissa, palvelukeskuksissa ja työväenopistossa tarjotaan liikuntatoimintaa, joka on joko maksutonta tai alennettuun hintaan saatavilla.

Ikääntyneiden liikunnan edistämiselle on vahvat tieteelliset perusteet. Säännöllinen liikunta ehkäisee sairauksia ja kaatumisia, tukee ikääntyneen mahdollisuuksia asua kotona pidempään sekä edistää mielenterveyttä ja myönteistä elämänasennetta. Liikuntaharrastukset tuovat rytmiä arkeen, lisäävät sen mielekkyyttä ja tarjoavat luontevan tavan kohdata muita ihmisiä.

Vuoden 2025 alussa Helsingin liikuntapalveluiden hinnoittelua uudistettiin valtuustoaloitteen suuntaisesti tukemaan palvelujen parempaa saavutettavuutta ja säännöllisempää käyttöä. Tammikuussa kaupunki laski alennusryhmien neljän kuukauden uinti- ja liikuntalipun hinnan 75 eurosta 50 euroon. Laskennallisesti tämä vastaa noin 0,40 euron päiväkohtaista hintaa. Huhtikuun alussa myös omaehtoisen liikunnan yleisövuorojen hinnastoa uudistettiin, ja otettiin käyttöön arkipäivätuote, joka on alennushintainen kausituote kaupungin hallinnoimiin uimahalleihin (lukuun ottamatta Jakomäen uimahallia ja Yrjönkadun uimahallin 2. kerrosta), kunto- ja voimailusaleihin sekä liikuntahallien yleisövuoroille. Tuotteen käyttö edellyttää sisäänkirjautumista arkipäivisin klo 11–15 välillä, minkä jälkeen käytettävissä on kaksi tuntia liikunta-aikaa. Kortin hinta puolelle vuodelle on 60 euroa ja vuodelle 100 euroa, mikä tarkoittaa noin 0,3 euron päiväkohtaista hintaa.

Edelleen alennusryhmäläiset voivat ostaa myös yksittäisiä kertalippuja sekä 10 käynnin tai kuukauden käyttöoikeuden kaupungin uimahalleihin (Itäkeskus, Jakomäki, Pirkkola ja Yrjönkatu*). Kertalipun hinta on 3,30 euroa, ja kymmenen kerran sekä kuukauden tuotteet maksavat 26 euroa.

Liikkumattomuuden vähentäminen kohdennetuilla toimilla

Liikkumattomuus on yleistynyt tavalla, joka edellyttää toimenpiteiden kohdentamista erityisesti niihin kaupunkilaisiin, joilla on suurin riski jäädä liikunnan ja siten sen positiivisten hyvinvointivaikutusten ulkopuolelle.

Tutkimusten ja kuntakokemusten perusteella maksuttomuuden vaikutukset ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuteen ovat rajallisia – erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka liikkuvat kaikkein vähiten. Tämä selittyy sillä, että liikkumattomuuden taustalla on usein monisyisiä ja kasautuvia tekijöitä, kuten pitkäaikaissairaudet, alentunut toimintakyky, psykologiset haasteet sekä epävarmuus omasta osaamisesta. Näitä täydentävät arjen käytännön esteet, kuten ohjauksen ja tiedon puute, liikkumisympäristön rajoitteet, digisyrjäytyminen sekä kulttuuriset ja kielelliset haasteet. Näistä syistä johtuen läheskään kaikki ikääntyneet eivät hyödynnä nykyisellään tarjolla olevia maksuttomia palveluja.

Espoossa on vuosien 2023 ja 2024 aikana tutkittu senioriliikunnan +68 Sporttirannekkeen ja siihen kuuluvan ystäväpalvelun vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin. Ensimmäisessä seurantakyselyssä rannekkeen käyttäjien joukossa uinnin ja vesiliikunnan harrastaminen lisääntyi, mutta toisessa seurantakyselyssä osallistuminen palautui lähtötasolle. Sen sijaan kuntosaliharjoittelun ja voimaharjoittelun harrastaminen lisääntyi merkittävästi, erityisesti niiden osallistujien keskuudessa (noin 20 %), jotka saivat ystäväpalvelun tukea harjoitteluun. Tämä havainto korostaa monipuolisten ja yksilöllisesti kohdennettujen tukitoimien merkitystä liikunta-aktiivisuuden vahvistamisessa ikääntyneillä

Helsinki on panostanut ikääntyneiden liikkumiseen kaikilla toimialoilla

Vuonna 2021 Helsinki teki strategisen päätöksen nostaa ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan edistämisen koko kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tämä linjaus ohjasi kaupungin toimialojen ja kumppaniverkoston osaamista, resursseja ja tekemistä yhteiseen suuntaan aina vuoden 2024 loppuun asti – ja loi pohjan konkreettisille, vaikuttaville tuloksille.

Ikääntyneiden liikuntaa on kehitetty laajassa yhteistyössä liikuntapalveluiden, palvelukeskusten, työväenopiston ja Urheiluhallit Oy:n kanssa. Toimijoiden yhteinen ikääntyneiden liikunnan työryhmä on pyrkinyt varmistamaan, että liikuntapalvelut tavoittavat laajan ja monimuotoisen kohderyhmän, erityisesti vähän liikkuvat ikäihmiset. Työnjaon selkeyttäminen, toiminnan koordinaatio ja palveluiden saavutettavuus ovat parantuneet huomattavasti. Kasvaneen yhteistyön tuloksena Liikuntapalvelut järjesti joulukuussa 2024 ensimmäisen Ikäihmisten liikuntaraadin yhdessä palvelukeskusten, työväenopiston ja Urheiluhallien kanssa. Raadissa yli 64-vuotiaat helsinkiläiset pääsivät suoraan vaikuttamaan liikuntapalvelujen kehittämiseen. Vuonna 2024 neljän toimijan yhteenlaskettu tavoittavuus omaehtoisessa ja ohjatussa liikunnassa nousi lähes miljoonaan käyntikertaan. Ikääntyneiden ohjatussa liikunnassa oli vuonna 2024 yhteensä 368 871 käyntikertaa, mikä on +45 % verrattuna vuoteen 2022. Omatoimisessa liikunnassa oli vuonna 2024 yhteensä 599 662 käyntikertaa, mikä on +36,5 % verrattuna vuoteen 2022.

Kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on laajennettu liikkumissopimuksen käyttöönottoa, ja se on käytössä jo 78 prosentilla palvelun asiakkaista. Viime vuosina kymmenet järjestöt ja yhdistykset ovat saaneet avustusta ikääntyneille suunnattuun kulttuuri- ja liikuntatoimintaan, joka oli osallistujille maksutonta. Myös elinympäristöjä on kehitetty liikkumista tukeviksi. Kaupunki on laatinut erilliset toimenpideohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi, ja julkisiin ulkotiloihin on lisätty vuosittain noin 200 penkkiä helpottamaan liikkumista ja lepoa. Lisäksi yhteistyö Yleisradion kanssa toi Jumppahetket kotisohville saakka, mahdollistaen liikunnan myös niille, joille osallistuminen paikan päällä ei ole ollut mahdollista.

Vuonna 2024 Malmin alueella toteutettiin toimialojen yhteinen poikkihallinnollinen hanke, jonka tavoitteena oli lisätä ikääntyneiden liikkumista. Hanke toimi vahvana esimerkkinä siitä, miten toimialarajat ylittävä yhteistyö voi tuottaa sekä tuloksellisia että merkityksellisiä vaikutuksia arjen tasolla. Projektin päätapahtumana järjestettiin Malmitalossa Seniorien palvelutori, jota seurasi koko alueen kattava tapahtumaviikko. Palvelutoripäivän aikana tapahtumaan osallistui yli 2 000 kävijää ja yli 20 näytteilleasettajaa. Tapahtuman ja palveluiden alueellisen yhteistyön vaikutukset näkyivät selkeästi ikääntyneille suunnattujen palveluiden käytössä. Palvelukeskuksen kävijämäärä kasvoi 33 prosenttia, omatoiminen kuntosaliliikunta lisääntyi lähes 30 prosenttia, ja kuntosaliopastukseen osallistui 47 prosenttia enemmän asiakkaita kuin aiemmin. Kasvu kertoo paitsi vahvasta kiinnostuksesta myös siitä, että kohdennetuilla ja helposti saavutettavilla toimenpiteillä voidaan tehokkaasti lisätä ikääntyneiden aktiivisuutta ja hyvinvointia.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 31.8.2025 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Seija Muurisen ja 24 muun valtuutetun aloitteesta koskien maksuttomien uintimahdollisuuksien järjestämistä eläkeikäisille helsinkiläisille esimerkiksi ruuhka-aikojen ulkopuolella. Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta ei ole pyydetty lausuntoja muilta lautakunnilta.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2. ja 3. momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, ja jonka on allekirjoittanut alle 25 valtuutettua. Toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle.

Detta beslut publicerades 19.06.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §