Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 25.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui Satamakatu 11 kohdalla 9.4.2025 noin klo 15 liikennemerkin kaaduttua vasten ajoneuvoa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukana valokuvia vahinkopaikalta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä kaatunut liikennemerkki ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta ja alueiden käytöstä ja valvonnasta. Saadun selvityksen mukaan kyseessä ei ole kaupungin kunnossapidon asettama merkki. Asiassa ei ole saatu selvitystä merkin pystyttäjästä, eikä merkissä ole myöskään ollut tunnistetietoja.

Merkki on sijainnut suojatien kohdalla.

Väliaikaisissa liikennemerkeissä on katsottu riittäväksi painoksi kolme painokiekkoa. Kyseisessä vahingon aiheuttaneessa liikennemerkissä on hakijan toimittaman kuvan perusteella ollut neljä painokiekkoa. Näin ollen väliaikaisessa liikennemerkissä on ollut riittävä määrä painokiekkoja.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan voimakkain mitattu tuulenpuuska vahinkopäivänä ennen vahinkoa on ollut 18,2 m/s.

11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttaneesta liikennemerkistä on annettu yksi palaute kaupungille päivää ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vaatimuksia. Vahinkopäivänä tuulennopeus puuskissa on ollut kovaa, joka on todennäköisesti aiheuttanut väliaikaisen liikennemerkin kaatumisen.

Asiassa ei näin ollen ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.