Laakson yhteissairaalan osastojen apuvälinepalvelujen toteuttamisen aiesopimus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Laakson yhteissairaala (jäljempänä LYS) on Helsingin kaupungin ja HUSin yhteishankkeena toteutettava sairaalakampus, johon sijoittuu osapuolten somaattisia sairaansijoja ja psykiatrista sairaanhoitoa sekä näitä tukevia toimintoja. Sairaansijojen kokonaismäärä yhteissairaalassa on yli 900. Hanke koostuu uudisrakentamisesta ja olemassa olevien rakennusten peruskorjauksesta. Uusiin tiloihin sijoittuvat muun muassa nykyisen Laakson sairaalan somaattiset vuodeosastot, osa Suursuon toiminnasta, Auroran sairaalan psykiatrinen toiminta sekä HUSin vaativa neurologinen kuntoutus. Hanke on kiireellinen nykyisten sairaalarakennusten heikon kunnon ja tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi.

LYSin hankesuunnitelma on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä 4.2.2020 ja kaupunginvaltuustossa 10.6.2020 § 157 sekä HUSin yhtymäkokouksessa 6.4.2020. Hankesuunnitelman muutokset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2023 § 25 ja HUSin yhtymäkokouksessa 15.3.2023. LYSin rakentamisesta ja kustannuksista vastaa Helsingin ja HUSin tasaosuuksin omistama Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2022–2030, ja yhteissairaalan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2026.

Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision 2030 mukaisesti Laakson sairaala-alue muodostaa kokonaisuuden Meilahden sairaala-alueen kanssa. Alueet tullaan yhdistämään logistiikkatunnelilla.

Yhteissairaalan tukipalvelut

Yhteiskampuksella sairaalatoiminnan kannalta välttämättömien tukipalvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen edellyttää kaupungilta ja HUSilta pitkäjänteistä yhteistä suunnittelua sekä yhteistyötä tukipalvelujen tuottamisessa. Osapuolet ovat neuvotelleet aiesopimukset niistä tukipalveluista, joiden osalta tuottamisratkaisuista sopiminen tai valmistelutoimenpiteisiin ryhtyminen on hankkeen etenemisen kannalta aikataulullisesti välttämätöntä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on hyväksynyt ICT-palveluja ja -ratkaisuja koskevan aiesopimuksen 18.6.2024 § 151 sekä ruokapalveluita koskevan aiesopimuksen 22.10.2024 § 217. Apuvälinepalvelun tuottamiseen liittyvien teknisten ratkaisujen oikea-aikaisuus edellyttää, että osapuolet sopivat etukäteen myös apuvälinepalvelun tuottamistavoista ja palveluihin liittyvästä kustannustenjaosta. Osapuolten tavoitteena on myöhemmin solmia aiesopimukset myös eräistä muista tukipalveluista.

LYSin tukipalveluista solmittavien aiesopimusten tarkoituksena on sopia mainittuja tukipalveluja koskevasta yhteistyöstä tarpeellisin osin siten, että osapuolet samalla sitoutuvat myöhempien sopimusten solmimiseen. Lisäksi aiesopimusten tarkoituksena sopia menettelyistä ja ehdoista, joilla osapuolet jatkavat kyseistä palvelua koskevaa yhteistyötä ja valmistelua.

Apuvälinepalvelut

Hankesuunnitelman mukaisesti LYSin apuvälinepalvelut tuotetaan yhden toimijan mallilla. Apuvälinepalveluilla tarkoitetaan sairaalassa olon aikaisia välttämättömiä perustason apuvälineitä, mukaan lukien liikkumiseen, siirtymiseen ja hygienian apuvälineitä. Palveluun eivät sisälly hoitovälineet ja lääkintälaitteet. Apuvälinepalveluja koskevalla aiesopimuksella (liite 1) osapuolet sitoutuvat siihen, että apuvälinepalvelut tuotetaan yhden, yhteisen toimijan mallilla ja sairaalan toiminnan alkaessa tuottajana toimii Helsingin sairaalan apuvälinepalvelut (jäljempänä Apuvälinepalvelut). Apuvälinepalvelun tuottamista aiheutuvien kustannukset korvataan omakustannusperiaatteella toteutuman mukaan.

Osapuolten tavoitteena on toteuttaa toiminnallinen integraatio apuvälinepalveluiden osalta niin, että LYSin alueella toimii yksi yhteinen palveluntuottaja. Kun apuvälineprosessi on saman toimijan hallinnassa, paranee tiedonkulku, joka osaltaan parantaa myös potilasturvallisuutta. Lisäksi yhteisillä tietojärjestelmillä saavutetaan kustannushyötyä ja tiedon oikeellisuus paranee. Yhteistyö LYSin apuvälinepalvelussa edistää siten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä järjestämislaki) 36 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muita säännöksessä asetettuja tavoitteita.

Tukipalveluyhteistyön luonne

Tukipalveluja koskevan yhteistyön oikeudellinen perusta on järjestämislain 36 §:n mukainen hyvinvointialueiden yhteistyösopimus (YTA-sopimus), joka samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on solmittava valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi.

Järjestämislain 36 §:n 4 momentin nojalla osapuolet sopivat YTA-sopimuksessa yhdessä muiden Etelä-Suomen hyvinvointialueiden kanssa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja välittömästi tukevista tai niiden järjestämisen kannalta välttämättömistä tukipalveluista. Osana YTA-sopimusta osapuolet sopivat tukipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhteiskampuksilla ja yhteisissä toimipisteissä, joihin Laakson yhteissairaala lukeutuu. Osapuolet voivat sopia yhteiskampusten tukipalveluista tarkemmin YTA-alasopimuksilla, joista tulee osa YTA-sopimusta.

YTA-sopimuksen voimaantuloon asti sovellettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 43 §:ssä tarkoitettua erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta. YTA-sopimus korvasi joulukuussa 2024 voimaan tullessaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen liitteenä olevien aiesopimusten ja YTA-alasopimusten oikeusperusteena.

Koska LYSin tukipalveluja koskeva yhteistyö perustuu YTA-sopimukseen, yhteistyössä on kyse viranomaisten lakisääteisestä yhteistyöstä, johon ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016).

Toimivalta

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:ssä määrätään toimialalautakunnan yleisestä toimivallasta. Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan toimialalautakunta valvoo, että toimialan toiminta on kaupunkistrategian ja talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta voi päättää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ostamisesta yleisen toimivaltansa nojalla.

Aiesopimuksen perusteella solmittava YTA-alasopimus ylittää myös viranhaltijoiden hankintavaltuudet, jonka vuoksi toimivalta aiesopimuksen hyväksymiseksi on sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla.

Myöhemmin solmittavat YTA-alasopimukset ja mahdolliset muut sopimukset perustuvat sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan hyväksymiin aiesopimuksiin. LYS-hankkeen kiireellisyys on todettu hankepäätösten ja sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupapäätöksen 7.1.2021 (VN/5751/2020) yhteydessä. Asian aikataulun vuoksi on tarkoituksenmukaista, että myöhempiin sopimuksiin sitoutumista koskeva toimivalta on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajalla.

Detta beslut publicerades 15.05.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.