Matonpesupaikat ja palveluverkostosuunnitelma, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Helsingin matonpesupaikkalinjauksen ja matonpesuverkoston ohjeellisesti noudatettavaksi.

Matonpesupaikkalinjaus ja verkostosuunnitelma noudattavat kaupunginhallituksen vuoden 2011 päätöstä, jonka mukaan mattolaitureita ei enää korvata uusilla, vaan uudet matonpesupaikat rakennetaan kuivan maan pesupaikoiksi. Sopivilla sijainneilla olevat laiturit voidaan muuttaa oleskelu- tai uintipaikoiksi. Oleskelu- tai uintilaitureiksi muutettavien mattolaiturien toteutettavuus, luonne sekä kunnossapito- ja vastuukysymykset selvitetään kohdekohtaisesti erikseen yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Matonpesu Helsingin yleisillä alueilla on mahdollista siihen osoitetuilla matonpesupaikoilla. Matonpesupaikat jakautuvat tällä hetkellä merenrannan mattolaitureihin ja kuivan maan matonpesupaikkoihin. Matonpesupaikat on tarkoitettu ainoastaan mattojen ja muiden tekstiilien pesuun. Matonpesupaikkojen käyttö on kaikille avointa ja maksutonta. Matonpesupaikat eivät ole lakisääteistä kunnan tuottamaa palvelua. Helsingin kaupunki ylläpitää rajallista palveluverkostoa. Omatoiminen matonpesumahdollisuus on kuitenkin suosittu palvelu ja se voidaan nähdä modernissa kaupungissa paitsi osana maisema- ja kulttuuriperintöä, myös hyötyliikuntana.

Nykyisiä mattolaitureita käytetään matonpesun lisäksi myös oleskeluun ja epäviralliseen uimiseen. Asukaspalautteessa on tuotu esiin laitureiden heikko kunto ja korjaustarpeet sekä lähiympäristön roskaisuus. Monissa palautteissa mattolaitureille toivottiin tukevia uimaportaita turvallisuuden lisäämiseksi. Vuosien mittaan on myös toistuvasti noussut esille tarve luopua mattolaitureista ympäristösyistä.

Lähtökohtaisesti puhdistamattomia pesuvesiä ei ympäristölainsäädännön mukaan tule päästää vesistöön, vaikka niistä ei aiheutuisikaan selkeästi mitattavaa vesien pilaantumista. Matonpesussa käytettävät pesuaineet ovat haitallisia vesiympäristölle. Pesun yhteydessä veteen päätyy muun muassa ravinteita, kiintoainesta, veden hygieenistä laatua heikentäviä bakteereja, mikromuoveja, palonestoaineita ja muita vesiympäristölle ja eliöille haitallisia aineita.

Pesuaineilla on veteen rehevöittävä vaikutus, joka voi pienialaisesti heikentää veden laatua ja lisätä paikallisesti levien, kuten sinilevien ja rihmalevien, kasvua.

Ympäristölainsäädännön periaatteiden ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 sekä Helsingin ja Turun kaupungin yhteisen Itämeri-ohjelman mukaisesti on perusteltua, että Helsinki muiden kaupunkien tapaan luopuu tarjoamasta laitureita mattojen pesulle suoraan vesistöissä.

Näistä syistä matonpesu suoraan vesistöissä on kiellettyä lähes kaikkien suurten kaupunkien ympäristönsuojelumääräyksissä paitsi Helsingissä. Muut kaupungit tarjoavat matonpesuun maalle rakennettuja, viemäröityjä matonpesupaikkoja, joissa syntyvät likavedet johdetaan jätevesiviemäriin tai imeytetään hallitusti maaperään. Tällainen ratkaisu tulee olla vähimmäisvaatimus myös Helsingissä, kun mattolaitureista luovutaan. Samanaikaisesti lisätään matonpesumahdollisuuksia kuivalle maalle. Maalle sijoitettavissa pesupaikoissa kaupunki huolehtii asianmukaisesta pesuvesien käsittelystä.

Erillinen lisäselvitys matonpesun vesistövaikutuksista tämän päämäärän tueksi ei toisi varsinaisesti lisäarvoa. Asiaa on käsitelty perusteellisesti muun muassa ”Meressä sijaitsevien mattolaiturien korvaamisesta maalla sijaitsevilla viemäröidyillä matonpesupaikoilla” valtuustoaloitteen vastauksessa 28.06.2011.

Helsingissä on nykyisin 13 matonpesupaikkaa, joista 12 on mattolaitureita ja 1 kuivan maan matonpesupaikka. Nykyiset mattolaiturit voidaan pitää vielä vuosia käytössä yksittäisiä osia vaihtamalla. Jos osia ei vaihdeta, mattolaiturit joudutaan poistamaan käytöstä huonokuntoisina muutamassa vuodessa.

Matonpesupaikkalinjaus ja verkostosuunnitelma noudattaa kaupunginhallituksen vuoden 2011 päätöstä, jonka mukaan mattolaitureita ei enää korvata uusilla, vaan uudet matonpesupaikat rakennetaan kuivan maan pesupaikoiksi. Linjaus perustuu mattolaitureita ja kuivan maan matonpesupaikkoja koskevaan esiselvitykseen, kaupunginhallituksen aikaisempaan päätökseen sekä mattolaitureiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavien asiantuntijanäkemyksiin ja verkostosuunnitelman kokonaistaloudellisuuteen. Linjauksen toteuttamista tukee ja ohjaa matonpesupaikkojen palveluverkosto, joka perustuu verkoston laajuuden toteutus- ja kustannusarvioihin sekä matonpesupaikkojen muihin arvoihin.

Palveluverkoston lähtökohtana on tarjota matonpesumahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia. Palveluverkoston laajuudeksi valikoitui selvityksen perusteella vaihtoehto, jossa mattolaiturit poistuvat ja tilalle rakennetaan keskikokoinen kuivan maan matonpesupaikkojen verkosto. Matonpesuverkosto esittää, että kuivan maan matonpesupaikkoja rakennetaan nykyisen Pukinmäessä sijaitsevan kohteen lisäksi neljä uutta kohdetta. Uudet matonpesupaikat sijoittuvat Etelä-, Itä-, Kaakkois- ja Länsi-Helsinkiin. Yhteensä kuivan maan matonpesupaikkoja on jatkossa viisi kappaletta. Lisäksi matonpesuverkostoa täydentää pesulapalveluiden hyvä saatavuus Helsingissä sekä naapurikuntien kuivan maan matonpesupaikat.

Sopivilla sijainneilla olevat laiturit voidaan muuttaa oleskelu- tai uintipaikoiksi. Oleskelu- tai uintilaitureiksi muutettavien mattolaiturien toteutettavuus, luonne sekä kunnossapito- ja vastuukysymykset selvitetään kohdekohtaisesti erikseen yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Osa mattolaitureista poistetaan eikä niitä korvata muulla rakenteella esimerkiksi ristiriitaisten maankäyttötavoitteiden, luontoarvojen tai sijainnin sopimattomuuden takia.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.