Toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet 2025, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen osalta on 19.1.2026 annettu alustava selvitys kaupunginkanslialle vuoden 2025 toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista toimialajohtajan kirjeellä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella oli neljä (4) kaupunkistrategian neljään (4) kokonaisuuteen pohjautuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta, joissa osassa oli useampia mittareita. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen sitovista toiminnallisista tavoitteista jäivät toteutumatta seuraavat tavoitteet ja niiden mittarit:

1. Peruspalvelujen saatavuus paranee

-Mittari: Osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkärille toteutuu 30 vuorokaudessa sekä osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu hoitajalle 14 vuorokaudessa (%)

Tavoite ei täysin toteutunut. Tavoitteena oli, että 95 prosentilla asiakkaista perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkäreille toteutuu 30 vuorokaudessa ja hoitajille 14 vuorokaudessa. Tavoite toteutui 81 prosenttisesti siten, että perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon pääsyn tavoitteet toteutuivat hoitajille pääsyn osalta 99 prosenttisesti ja lääkäreille pääsyn osalta 63 prosenttisesti.

Terveysasemien saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi on työskennelty systemaattisesti koko vuoden 2025 ajan. Toimenpiteitä ovat muun muassa olleet hoitajaresurssin lisääminen, toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä johtamisen vahvistaminen. Hoitajien osalta sitova tavoite on saavutettu. Hoitajaresurssin lisäämisen myötä kysyntään on pystytty vastaamaan paremmin. Moniammatillista yhteistyötä on vahvistettu ja myös lääkäreiden työpanosta on suunnattu aikaisempaa enemmän moniammatillisen työn tueksi, esimerkiksi ketterään konsultointiin liittyen. Lääkäriaikojen saatavuuteen vaikuttaa lääkäreiden osaamisprofiilin painottuminen siten, että erikoislääkäreitä ja kokeneita yleislääkäreitä on vähän. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat aiempaa enemmän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelun järjestämiseen, minkä takia näiden lääkäreiden työpanosta on aiempaa vähemmän terveysasemien käytettävissä. Palvelutarpeeseen vastaamiseksi syksyllä 2025 päätettiin lääkärivakanssien lisäämisestä ja käynnistettiin rekrytoinnit, jotka jatkuvat edelleen.

-Mittari: yksinelävien asunnottomien määrä

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteena oli, että yksineläviä asunnottomia olisi vuoden 2025 lopussa 200 henkilöä. Asunnottomia oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 979 henkilöä (tilanne 11/2025).

Asumisneuvonnasta ja asiakkaiden tukemisesta huolimatta yksinelävien asunnottomuus on kasvanut.

Asunnottomuus lisääntyi edellisestä vuodesta 24,6 prosentilla eli 193 henkilöllä. Asunnottomuuden kasvuun ovat vaikuttaneet sosiaaliturvaleikkaukset (asumistuki, työttömyyskorvaukset, toimeentulotuki), elinkustannusten kasvu sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute. Työttömyyden kasvu lisää perustoimeentulotuen tarvetta ja tuottaa pitkittyessään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

-Mittari: 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja (% -osuus)

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteena oli, että 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden päivystyksenä alkaneiden sairaalajaksojen osuus olisi pienempi kuin vuonna 2024, jolloin asiakkaiden osuus vastaavan ikäisistä kotihoidon asiakkaista oli 26,4 prosenttia. Vuonna 2025 asiakkaiden osuus vastaavan ikäisistä kotihoidon asiakkaista oli 27,8 prosenttia.

Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä laski 9,3 prosenttia vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Kotihoidon oman toiminnan suoritteet laskivat hieman verrattuna vuoteen 2024. Asiakas on saanut ja/tai tarvinnut enemmän kotihoidon käyntejä kuin aikaisemmin, jolloin voidaan päätellä, että kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on kasvanut. Kotihoidon tavoitteena on edelleen päivystyksellisten tilanteiden hallinta ilman päivystyskäyntiä. Liikkuva hoitaja -palvelu (liiho) tarjoaa tilapäistä apua päivystyksellisissä tilanteissa ja kotihoidon konsultointimahdollisuuksia on lisätty. Päivystyksellisten tilanteiden hallinnan koulutukseen on myös panostettu.

2. Toimialan vetovoimaisuus lisääntyy, henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranevat

-Mittari: suositteluindeksi (NPS)

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteena oli, että suositteluindeksi olisi vähintään 10. Toteuma oli –8.

Hakijoiden suositteluindeksi on laskenut. Hakijoissa on enemmän arvostelijoita (arvosanan 1–6 antaneita) kuin suosittelijoita (arvosana 9–10). Hakijamäärät suhteessa avoimiin tehtäviin ovat edelleen nousseet, joka näkyy parempana vakanssien täyttöasteena, mutta haastaa hakijaviestintää. Esihenkilöiden tueksi on kehitetty koulutusta ja ohjausta, automaattista hakijaviestintää, uusittuja hakijaviestipohjia, kevennetty hakijalomakkeita ja karsittu pakollisia kysymyksiä. Esihenkilöitä on kannustettu anonyymeihin rekrytointeihin sekä yhteisrekrytointeihin.

Kaikki sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat tämän esityksen liitteenä 1.

Detta beslut publicerades 18.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §