Toteutumattomat sitovat toiminnan tavoitteet 2025, Helsingin kaupunki

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, liikenneliikelaitoksen johtokunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan selvitykset vuoden 2025 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä.

Vuoden 2025 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista on esitettävä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.

Toimialojen, virastojen ja liikelaitosten sitovia toiminnan tavoitteita oli yhteensä 23 kappaletta. Jokaisella tavoitteella on yksi tai useampia tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria. Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että kaikki sen toteutumista määrittelevät mittarit saavuttavat talousarviossa päätetyn tavoitetason.

Sitovista toiminnan tavoitteista 9 ei toteutunut. Kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, liikenneliikelaitoksen johtokunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan antamat selvitykset vuoden 2025 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä ilmenevät päätöshistoriasta.

Kaupunginkanslia

Tavoite ”Kaupungin kasvaessa Helsinki tarjoaa asukkailleen asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteeseen kaikilla alueilla” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli neljä mittaria, joista kaksi ei toteutunut. Mittarin ”Vähintään yhdellä kaupunkiuudistusalueella käynnistyy vähintään yksi yksityisen investorin rahoittama omistusasuntokohteen rakentaminen (kpl)” tavoitearvo oli vähintään 1 ja toteuma oli 0, ja mittarin ”Yhden vuokralla omaksi -mallin rakennushankkeen ensimmäinen alueryhmän kokous pidetty (kpl)” tavoitearvo oli vähintään 1 ja toteuma oli 0.

Kaupunginkanslian selvityksen mukaan Helsingissä oli vuoden 2025 lopussa rakentamiskelpoisia tontteja yli tavoitetason, ja kaupunki on omilla toimillaan mahdollistanut runsaan rakentamisen. Helsingissä alkoi 3 242 asunnon rakentaminen vuonna 2025, mikä on enemmän kuin vuonna 2024 (2 941), mutta kaupunkiuudistusalueilla ei alkanut yhtään yksityisen investorin omistusasumisen hanketta.

Valmistuneiden (4 138) ja aloitettujen asuntojen alhainen määrä johtuu vuonna 2022 alkaneesta rakentamisen laskusuhdanteesta. Omistus- ja sijoitusasuntojen kysyntä on edelleen vähäistä ja sääntelemättömän tuotannon osuus aloituksista on pieni. Kaupungin oma rakennuttaja ATT aloitti vuonna 2025 yhteensä 838 uudisasunnon rakentamisen, joista 85 % oli valtion tukemia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja ja loput Hitas-asuntoja.

Vuokralla omaksi -mallia koskevien markkina- ja markkinapuuteselvitysten tuloksena todettiin, että lyhyen korkotukilainsäädännön rajoitukset vaikuttavat keskeisesti mallin toimivuuteen sekä asukkaiden että kaupungin riskien näkökulmasta. Tämän vuoksi asiassa on keskitytty edunvalvontaan sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen selvittämiseen.

Tavoite ”Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa” oli kaupunginkanslian oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on 0,5 prosenttiyksikköä (€)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo, strategiakaudelle hyväksytyn laskentaperiaatteen mukainen menokasvu oli 88,7 miljoonaa euroa (3,8 %) ja menojen kasvun toteuma oli 160,9 miljoonaa euroa (6,9 %).

Kaupunginkanslian selvityksen mukaan menokasvun ylitys johtui mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvusta (22 miljoonaa euroa), mikä on seurausta valtakunnallisesta heikentyneestä työllisyystilanteesta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien kasvatus- ja koulutuspalveluiden talousarviokohdan menoista, joiden kasvu (5 %) oli huomattavasti tavoitteen mukaista menokasvua suurempi.

Rakentamispalveluliikelaitos

Tavoite ”Hyvä asiakastyytyväisyys” oli liikelaitoksen oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Nettosuositteluindeksin (NSI) pisteluku” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 49,7 ja toteuma oli 27.

Rakentamispalveluliikelaitoksen selvityksen mukaan suositteluhalukkuus ja asiakaskokemus ovat selkeästi heikentyneet ja asiakaskokemus vaihtelee laajalla skaalalla huippukokemuksista heikkoihin. Asiakaskokemusta heikentävät tekijät liittyvät mm. hinnoitteluperusteiden selkeyteen, hintatasoon, aikataulujen pitävyyteen sekä informaation kulkuun. Rakentamispalveluliikelaitoksen vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa asiakaskokemuksen parantamiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi on otettu käyttöön hankintojen kategoriamalli, jolla tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä palvelutuotannossa ja hintakilpailukyvyn parantumista.

Rakentamispalveluliikelaitoksen kyselyissä vastaajien määrä on pieni, jolloin yksittäisten vastausten painoarvo mm. nettosuositteluindeksin muodostumisessa on suuri. Vuoden 2025 asiakaskyselyssä vastaajia oli 64.

Työllisyyspalveluliikelaitos

Tavoite ”Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa” oli liikelaitoksen oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Virta yli 3 kk työttömyyteen. Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus kaikista 3 kk sitten alkaneista työttömyysjaksoista, kuukausikohtaisten arvojen keskiarvo (%)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli enintään 54,0 % ja toteuma oli 66,8 %.

Työllisyyspalveluliikelaitoksen selvityksen mukaan mittarin toteuman keskeisin selittäjä on Helsingin ja yleensä Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta ja sen muuta maata huonompi kehitys. Työpaikkojen määrän väheneminen näkyy erityisesti kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä sekä asiantuntijatehtävissä. Työnhakijoiden suuri määrä lisää kilpailua työpaikoista ja pidentää rekrytointien hakuaikoja.

Asiakkaiden määrän kasvu vaikuttaa työllisyyspalveluiden kykyyn tuottaa työttömyyttä lyhentäviä tai katkaisevia palveluita. Pitkittynyt työttömyys näkyy kasvavana palvelutarpeena, jonka vuoksi uusien työnhakijoiden palvelua ei ole voitu priorisoida kuin rajallisesti, joka heijastuu tavoitemittariin kielteisesti. Syksyn 2025 aikana virtauma yli kuuden kuukauden kestävään työttömyyteen vähentyi hieman.

Kaupunkiympäristön toimiala

Tavoite ”Kaupunki kasvaa tasapainossa lähiluonnon kanssa” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kolme mittaria, joista ”Kaupungin oman asuntotuotannon asuntorakentamisaloitukset (asuntoa, kpl)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 1 500 asuntoa ja toteuma oli 838 asuntoa.

Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan raportointiajankohtana oli jo täysin varmaa, että tavoite ei tule toteutumaan, vaikka lopulliseen toteumaan liittyi vielä epävarmuutta loppuvuoden aikana alkavista asuntorakentamiskohteista.

Tavoite ”Asiakas- ja kaupunkilaiskokemus paranee” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista kumpikaan ei toteutunut. Mittarin ”Kaupunkilaistyytyväisyysaste (asteikolla 1-5)” tavoitearvo oli vähintään 3,4 ja toteuma oli 3,3, ja mittarin ”Asiointiasiakkaiden asiakastyytyväisyysaste (asteikolla 1-5)” tavoitearvo oli vähintään 4,3 ja toteuma oli 4,0.

Mittari ”Kaupunkilaistyytyväisyysaste” mittaa tyytyväisyyttä yleisiin alueisiin ja palvelutiloihin.

Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan mittarin arvo parani vuodesta 2024, mutta ei riittävästi asetettuun tavoitearvoon nähden. Mittarin tulos saadaan Yhdyskuntatekniset palvelut -kyselyn, toimialan viestintätutkimuksen kadulla tehtävien töiden järjestelyiden toimivuutta koskevan kysymyksen tuloksen ja KTI-asiakaskyselyn tiettyjen kysymysten tulosten keskiarvona.

Mittari ”Asiointiasiakkaiden asiakastyytyväisyysaste” mittaa toimialalla asioivien asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä valittuihin palveluihin.

Kaupunkiympäristön toimialan selvityksen mukaan mittarin tulos saadaan asunnonostajien tyytyväisyyttä, rakennuslupia, katutyöilmoitusten käsittelyä, elintarviketarkastuksia ja tonttijakoa koskevien palautekyselyjen vastausten keskiarvona. Kyselyt tehdään pääsääntöisesti asiointitapahtuman jälkeen. ATT:n asiakastyytyväisyyskysely tehdään sekä Haso- että Hitas-kohteiden asukkaille muuton jälkeen.

Liikenneliikelaitos

Tavoite ”Vastaamme asiakkaiden keskeisiin tarpeisiin ylläpitääksemme laadukasta asiakaskokemusta” oli liikelaitoksen oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Tyytyväisten asiakkaiden osuus metroliikenteessä (%)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 92 % ja toteuma oli 91,2 %.

Liikenneliikelaitoksen selvityksen mukaan asiakastyytyväisyys kyettiin säilyttämään kohtuullisen korkealla tasolla, kun otetaan huomioon kesän merkittävä liikennepoikkeama Vuosaaren haaralla. Liikennepoikkeuksista huolimatta metro koettiin toimivana ja luotettavana kulkumuotona. Matkustajat antoivat mm. syksyn tutkimuksessa metrolle muita liikennemuotoja paremman arvion liikennöinnin täsmällisyyteen liittyen, minkä voidaan olettaa osaltaan nostaneen matkustajien yleisarvosanan tulosta.

Kevään tutkimustulos toteutettiin suurelta osin ennen liikennekatkon alkua ja tulos ylitti asetetun tavoitteen, mutta syksyllä tutkimustulos laski alle tavoitetason. Vuoden lopulliseksi tulokseksi tulkitaan vuoden viimeisimmän tutkimuskierroksen tulos.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Tavoite ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli viisi mittaria, joista ”Osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkärille toteutuu 30 vuorokaudessa sekä osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu hoitajalle 14 vuorokaudessa (%)”, ”Yksin elävien asunnottomien määrä (kpl)” ja ”75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja (% osuus)” eivät toteutuneet.

Mittarin ”Osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito lääkärille toteutuu 30 vuorokaudessa sekä osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu hoitajalle 14 vuorokaudessa” tavoitearvo oli vähintään 95 %. Toteuma lääkärille 30 vuorokaudessa oli 63 % ja toteuma hoitajalle 14 vuorokaudessa oli 99 %.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan terveysasemien saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi on työskennelty systemaattisesti koko vuoden 2025 ajan. Toimenpiteitä ovat muun muassa olleet hoitajaresurssin lisääminen, toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä johtamisen vahvistaminen. Hoitajaresurssin lisäämisen myötä kysyntään on pystytty vastaamaan paremmin.

Lääkäriaikojen saatavuuteen vaikuttaa lääkäreiden osaamisprofiilin painottuminen siten, että erikoislääkäreitä ja kokeneita yleislääkäreitä on vähän. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat aiempaa enemmän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelun järjestämiseen, minkä takia näiden lääkäreiden työpanosta on aiempaa vähemmän terveysasemien käytettävissä. Palvelutarpeeseen vastaamiseksi syksyllä 2025 päätettiin lääkärivakanssien lisäämisestä, ja käynnistettiin rekrytoinnit, jotka jatkuvat edelleen.

Mittarin ”Yksin elävien asunnottomien määrä” tavoitearvo oli 200 henkilöä ja toteuma oli 979 henkilöä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan asunnottomuus lisääntyi edellisestä vuodesta 24,6 % eli 193 henkilöllä ja myös yksinelävien asunnottomuus on kasvanut asumisneuvonnasta ja asiakkaiden tukemisesta huolimatta. Asunnottomuuden kasvuun ovat vaikuttaneet sosiaaliturvaleikkaukset (asumistuki, työttömyyskorvaukset, toimeentulotuki), elinkustannusten kasvu sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute.

Mittarin ”75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja” tavoitearvo oli pienempi kuin 26,4 % ja toteuma oli 27,8 %.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä laski 9,3 prosenttia vuonna 2025 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kotihoidon suoritteet laskivat vain hieman. Asiakaskohtaisen suoritemäärän kasvun perusteella kotihoidon asiakkaiden palvelutarve on kasvanut.

Kotihoidon tavoitteena on edelleen päivystyksellisten tilanteiden hallinta ilman päivystyskäyntiä. Liikkuva hoitaja -palvelu tarjoaa tilapäistä apua päivystyksellisissä tilanteissa ja kotihoidon konsultointimahdollisuuksia on lisätty. Päivystyksellisten tilanteiden hallinnan koulutukseen on myös panostettu.

Tavoite ”Toimialan vetovoimaisuus lisääntyy, henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranevat” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kolme mittaria, joista hakijakokemusta mittaava ”Suositteluindeksi (NPS)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli vähintään 10 ja toteuma oli -8.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan selvityksen mukaan hakijamäärien kasvu näkyy aiempaa parempana vakanssien täyttöasteena, mutta tekee hakijaviestinnästä aiempaa haastavamman. Hakijoissa on enemmän arvostelijoita (arvosanan 1–6 antaneita), kuin suosittelijoita (arvosanan 9–10 antaneita).

Esihenkilöiden tueksi on kehitetty koulutusta ja ohjausta sekä automaattista hakijaviestintää. Hakijaviestipohjia on uusittuja, hakijalomakkeita on kevennetty ja niistä on karsittu pakollisia kysymyksiä. Esihenkilöitä on kannustettu anonyymeihin rekrytointeihin sekä yhteisrekrytointeihin.