Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-31-89-7, 91-31-89-9, 91-31-9901-0, Isokaari 24, Varte Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Varte Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus 

Ilmoitusvelvollisuus 

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Varte Oy

Malmin Kauppatie 8 A

00700 Helsinki

Y-tunnus 0974176–1

Alueen omistaja ja haltija

Kiinteistön 91–31–89–7 omistaa Asunto-osakeyhtiö Isokaari 24 c/o Varte Oy, kiinteistön 91–31–89–9 omistaa Asunto Oy Helsingin Isokaari 26. Kiinteistön 91–31–9901–0 omistaja on Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin kirjaamoon 11.2.2026. 

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Isokaari 24, Helsinki, Varte Oy, 9.2.2026, Sweco Finland Oy. Ilmoitusta on täydennetty 9.3.2026 ja 7.4.2026. Täydennyksissä on päivitetty tietoja ilmoitusalueen haitta-aineista, riskinarvioista sekä tarkennuksia jäännöspitoisuusnäytteiden näytteenottotiheyteen. Lisäksi täydennyksessä on toimitettu kiinteistön 91-31-89-9 omistajan valtakirja.

Aiemmat päätökset ja kunnostukset

Alueella ei ole tiedossa aikaisempia pilaantuneen maaperän puhdistuksia.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Vanhojen ilmakuvien perusteella kohdealue on ollut metsää 1940-luvun loppuun saakka, 1950-luvulla tonteille on rakennettu omakotitaloja. Nykyiset rakennukset ovat valmistuneet 1962 ja 1963.

Kohdealue ja sen ympäristö on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Kohteeseen on suunnitteilla uudisrakentamista, minkä vuoksi vanha pienkerrostalo puretaan. Tontille tullaan rakentamaan viisikerroksinen asuinkerrostalo piha- ja leikkialueineen.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohdealueen vallitseva pinta- ja pohjamaalaji on siltti ja hiekka. Maaperän haita-ainetutkimuksissa maaperän havaittiin koostuvan noin 1–2 m paksuisesta täyttömaakerroksesta, jonka alapuolinen luonnonmaa oli pääosin silttiä ja hiekkamoreenia.

Kiinteistön maanpinnantaso vaihtelee pohjatutkimuksien yhteydessä tehdyn pintavaaituksen perusteella noin välillä +9…+11 (N2000, Sweco Finland Oy 2025). Kallion pinta on pohjatutkimuksen perusteella arvioitu olevan tasolla +5,5…+9,5. Tuleva rakentaminen tulee

edellyttämään merkittävää louhimista tasolle +3,7…+7,5.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella- Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 8,8 km etäisyydellä lännessä (0104902, Puolarmetsä 1, 1-lk). Tontin kaakkoiskulmassa on pohjaveden pinnan tarkkailuputki, jossa pohjaveden taso on ollut pohjatutkimusraportin mukaan kesäkuussa 2025. Pohjaveden taso vaihtelee merkittävästi tontilla ja on lähellä kallion pintaa.

Lauttasaaren maa-alueella ei ole merkittäviä pintavesialueita.

Haitta-ainetutkimukset ja jätteisyys

Osoitteissa Isokaari 24, 26, 28 toteutettiin yhteiset maaperän haitta-ainetutkimukset vuonna 2025. Näytteitä otettiin yhteensä neljästätoista tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä kuusi sijoittuu ilmoitusalueelle Tutkimustulosten perusteella ilmoitusalueen maaperässä todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä, alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia. Arseenin pitoisuus alittaa sille määritetyn SSTP-arvon (9 mg/kg). Haitta-aineet todettiin kolmessa tutkimuspisteessä 0-0,5 ja 0,5-1 metrin syvyyksillä.

Kolmessa tutkimuspisteessä havaittiin jätteisyyttä metalli ja sekajätettä sekä tiili ja keramiikkajätettä.

Ilmoituksen täydennyksessä on esitetty tietoja ilmoitusalueelta rakennuksen purkamisen yhteydessä löytyneestä öljysäiliöstä sekä siitä aiheutuneesta öljyhiilivetypilaantumasta.

Kohteesta löydettiin käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö, jossa oli vielä polttoöljyä sisällä. Polttoöljy imettiin pois, säiliö nostettiin ylös ja säiliötä ympäröivästä maasta otettiin maanäytteet. Kuoppaan suotautui pohjavettä. 

Kallion pinta viettää pohjois-koilliseen kohti Isokaaren tietä. 

Öljysäiliön alapuolinen maa-aines haisi paikon voimakkaasti öljyhiilivedyille. 

Kenttätestillä (PetroFlag) havaittiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia ja laboratoriossa varmistetuissa näytteissä todettiin korkeimmillaan 11 600 mg/kg pitoisuus öljyhiilivetyjä, joista suurin osa oli keskitisleitä. Öljyistä maata havaittiin noin puolen metrin paksuudella kaivannon seinämissä, sekä öljysäiliökaivannon pohjalla noin 3x7 metrin kokoisessa kaivannossa. Kallion pinta tuli vastaan noin 0,5—0,8 m syvyydellä kaivannon pohjalta. Kallion pinnassa koekuoppaan suotautui vettä. Kallionpinta vietti pohjoiseen Isokaaren tietä kohti, jonne arvioidaan myös pohjaveden tässä kohdassa virtaavan. Tarkka pilaantuman laajuus voidaan rajata vasta kaivujen alkaessa. 

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 

Maaperätutkimuksissa todettiin enimmillään VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja enimmillään alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä.

Riskinarviossa todetaan, että lyijy ja sinkki sitoutuvat pääosin tiukasti maa-ainekseen ja ovat erittäin niukkaliukoisia sekä heikosti haihtuvia neutraalissa tai lievästi happamassa pH:ssa. Niukkaliukoisina ja maapartikkeleihin sitoutuvina haitta-aineina lyijy ja sinkki eivät yleisesti kulkeudu vajoveden mukana pohjaveteen.

Tuuli- ja pintavesieroosion mukana kulkeutuminen on mahdollista niiltä osin, kun haitta-ainepitoinen maa jää paljaaksi. Suunnitelmien mukaan koko tontin piha-alue kuitenkin päällystetään tai peitetään istutuksilla ja nurmikolla, jolloin maa-aines peittyy kasvualustaan, jolloin kulkeutuminen tuulen tai pintavesien mukana estyy tai vähenee merkityksettömäksi.

Kohteen päällystämättömillä alueilla arvioidaan olevan kohtalainen terveysriski tulevassa käytössä pinnan täyttömaan sisältämän lyijyn vuoksi. Kohteeseen rakennetaan asuntoja, mikä luokitellaan herkäksi maankäytöksi, ja kohteessa tulee oleskelemaan myös lapsialtistujia, jotka ovat erityisen herkkiä lyijyn hermostovaikutuksille. Kulkeutumis- ja ekologiset riskit arvioidaan merkityksettömiksi kohteen tulevassa käytössä.

Kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävien maaperän kaivujen ja kaivumassojen käsittelyn yhteydessä haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön, työtä tekevien henkilöiden altistuminen haitta-aineille ja altistumisesta aiheutuvat terveyshaitat tai ympäristöhaitat ovat teoriassa mahdollisia. Altistuminen voidaan kuitenkin estää työteknisin menetelmin, eikä terveydellisiä riskejä silloinkaan aiheudu. Myös ympäristöhaitat voidaan estää työteknisin menetelmin.

Jätteistä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä riskejä tulevassa käytössä olettaen, että jätteiden osuus ei ole merkittävä (jätteitä on alle 10 til-%) ja jätejakeet ovat kairatutkimuksien mukaisesti kiinteitä ja reagoimattomia rakennusjätteitä. Suurin osa jätteellisesti maasta on suunniteltu poistettavan rakentamisen vuoksi.

Ilmoituksen täydennyksessä riskinarvioita on päivitetty seuraavilla tiedoilla.

Asuinrakennusten lämmityksessä käytetään yleisesti kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy koostuu yleensä pääosin keskitisleistä, jotka sitoutuvat maa-ainespartikkeleihin (etenkin orgaaniseen ainekseen), mutta ovat liikkuvampia kuin raskaammat jakeet ja voivat levitä pohjaveden mukana ympäristöön. 

Öljyhiilivedyt voivat myös ajan myötä hajota kevyemmiksi jakeiksi, jotka kulkeutuvat paremmin veden ja ilman mukana. 

Kohteen pohjavettä ei hyödynnetä eikä vesijohtoja asenneta 

pohjavesikerrokseen, joten pohjavedessä olevalle öljylle ei voi altistua kohteessa suoraan tai vesijohtoveden kautta. Rakennuksen ympärille asennetaan salaojat, joita myöten vesi poistuu rakennuksen läheltä, eikä mahdolliselle öljyiselle pohjavedelle voi altistua myöskään sisäilman kautta. 

Öljyllä kyllästynyt maa-aines ei juuri pölyä. Öljyiselle maa-ainekselle voi altistua suoran kosketuksen kautta, mikäli öljyistä maa-ainesta jää pintamaahan. Mikäli kohteeseen jäävät maamassat ovat öljypilaantuneita ja suora kosketus on mahdollinen, on kohteessa kohtalainen riski altistua öljyhiilivedyille. 

Polttoöljy voi sisältää myös kevyitä, herkästi haihtuvia jakeita, tai voi hajotessaan muodostaa sellaisia. Mikäli polttoöljyä on levinnyt tulevan rakennuksen alle tai lähistölle, voi haihtuvia jakeita kulkeutua rakennuksen sisäilmaan, jossa niille voi altistua hengitysilman kautta. Öljyinen maa-aines on todettu tulevan rakennuksen alueen lähistöllä. Kohteesta kuitenkin poistetaan tulevan rakennuksen alta ja välittömästä läheisyydestä kaikki maa-ainekset, jolloin öljyistä maa-ainesta ei jää rakennuksen alle, eikä siten voi aiheutua sisäilma-altistusta. 

Puhdistustavoitteet

Kohdealueella todetaan olevan lyijyn riskiperusteinen, ympäristösuojelulain 527/2014 §133 mukainen puhdistustarve. Haitta-aineiden puhdistustavoitteeksi esitetään seuraavaa: 

Päällystämättömien (leikkipuisto, puisto- ja nurmialueet) alueiden pintamaa (vähintään 0,5 metrin paksuinen kerros): alueella todettujen haitta-aineiden tulee alittaa kynnysarvotaso tai arseenin osalta alueellinen taustapitoisuustaso.

Päällystetyille alueille sekä rakennuksen alapuoliselle alueelle ei riskinarvion perusteella ole tarve esittää puhdistustavoitteita. Jätteistä ei arvioida aiheutuvan riskiperusteista puhdistustarvetta tulevassa käytössä. Jätelain perusteella kohteesta kuitenkin esitetään poistettavaksi jätteet, mikäli niitä esiintyy maan seassa enemmän kuin yksittäisiä jakeita (yli 2-til%). Lisäksi maan pinnalta poistetaan kaikki näkyvät jätteet.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistus tehdään sen vaatimassa laajuudessa massanvaihtona rakentamisen vaatiman massanvaihdon yhteydessä. Muita kohteeseen teknisesti ja aikataulullisesti soveltuvia puhdistusmenetelmiä ei ole.

Puhdistustyön tavoitetasot ylittävät, haitta-aineita sisältävät ja jätteelliset maa-ainekset kaivetaan ja poistetaan alueelta. Rakennusteknisistä syistä kohteesta poistetaan haitta-aineita ja mahdollisesti jätteitä sisältäviä maa-aineksia enemmän kuin puhdistustavoitteet edellyttävät. Näiden massojen käsittelyyn ja poistamisen kanssa toimitaan myös tämän puhdistussuunnitelman mukaisesti. 

Kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia ja/tai jäteaineksia sisältävät massat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä aineksia. Massanvaihto tehdään niin kutsuttuna erottelevana kaivuna, eli suurimmat jätejakeet erotellaan kaivinkoneen kauhalla ja eri pitoisuustasoja sisältävät maa-ainekset erotellaan toisistaan eri kuormiin. 

Haitta-ainepitoisia massoja arvioidaan poistettavan yhteensä noin 1900 tonnia.   

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Valvoja ohjaa työtä ottamalla maaperästä ja kaivumassoista näytteitä, tekemällä niistä aistinvaraista arviointia ja haitta-ainepitoisuuksien määrityksiä kenttäanalysaattoreilla (alkuaineet, haihtuvat yhdisteet) sekä teettämällä näytteille tarvittaessa myös laboratorioanalyysejä. Laboratoriossa analysoidaan vähintään VNa 214/2007 alkuaineet. Muita yhdisteitä analysoidaan aistihavaintojen ja kenttämittausten perusteella tarvittaessa. Valvontatyössä hyödynnetään alueella aiemmin tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä tehtyjen analyysien ja purun yhteydessä tehtävien lisätutkimusten tuloksia. Valvoja ohjaa tutkimustulosten perusteella kaivumassat soveltuvaan jatkokäsittelyyn ja laatii kuormien tarvittavat siirtoasiakirjat.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Mikäli kohteeseen tai kohteen rajoille jää haitta-aineita pitoisuudeltaan alemman ohjearvotason sisältäviä maa-aineksia, merkitään niiden sijainti huomiorakenteella ja erotetaan puhtaat rakennekerrokset haitta-ainepitoisesta maasta suodatinkankaalla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta 

Maaperän kaivu- ja täyttötyöt sekä massojen käsittely ja kuljetukset asianmukaisesti tehtynä eivät aiheuta ympäristö- tai terveyshaittoja. Kaivutyöt ja massojen käsittely sekä kuljetukset suoritetaan siten, että kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävät massat eivät kulkeudu työalueilta ympäristöön.

Puhdistustyössä noudatetaan laadittuja suunnitelmia ja yleisiä työturvallisuussäädöksiä. Työsuojelussa tulee ottaa huomioon normaalissa maanrakentamisessa huomioitavat asiat. 

Alueelta poistettavat kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia ja jäteaineksia sisältävät maat kuljetetaan pois tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla.

Työmaa-alueella saavat liikkua vain töiden suorittamiseen ja valvontaan osallistuvat henkilöt. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueille työn aikana estetään.

Työmaalla työskennellään päiväaikaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia (melu, pöly, tms.) ympäristöön, eikä häiriöitä ympäröiville alueille.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kohdealueella ei todennäköisesti synny merkittävää määrää kaivantovettä. Pohjaveden pinta oli mittauksissa lähellä kallion pintaa. Vesien pintavalunta kaivantoon pyritään estämään. Mikäli kaivantovesiä on tarve pumpata pois kaivannosta, noudatetaan Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeita (HSY 2023). Työmaalle laaditaan myös erillinen työmaavesisuunnitelma.

Mikäli ilmenee tarvetta poistaa kaivantovesiä, kaivantovesistä otetaan vesinäyte, josta analysoidaan laboratoriossa tutkimuksissa kohonneina pitoisuuksina havaitut haitta-aineet sekä tarvittaessa myös muita parametreja (esim. kiintoaine, pH) työmaavesiohjeen mukaisesti. Mikäli kaivantovedessä havaitaan haitta-aineita tai muita parametreja rajat ylittäviä määriä, suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat käsittelymenetelmät, jotka hyväksytetään HSY:llä ja haetaan viemäröintilupaa jätevesiviemäriin.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia tai jätteitä sisältäviä massoja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa, vaan ne lastataan ja kuljetetaan suoraan vastaanottopaikaan. Mikäli massoja on tarve välivarastoida, varastointi on mahdollisen lyhytaikaista. Varastokasat tehdään tarvittaessa pressun päälle ja kasat peitetään, jos on riski haitta-aineiden leviämiselle ympäristöön pölyämisen tai pintavesien avulla. Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, varastoalueen maaperän pintakerros tutkitaan ja maaperä tarvittaessa puhdistetaan välivarastoinnin päätyttyä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivutöiden yhteydessä poistetut, geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason ja jotka ovat jätteettömiä (alle 2 til-%), voidaan hyödyntää kohteen täytöissä ja viimeistelyssä puhdistustavoitteet huomioiden.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja laatii puhdistuksen aloitusilmoituksen, joka toimitetaan ympäristöviranomaiselle. Myös naapureita tiedotetaan työn aloittamisesta. 

Puhdistustyöstä ja sen ympäristöteknisestä valvonnasta laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään mm. yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä, toteutuneista kaivutöistä ja kaivannoista, kaivumassojen käsittelystä, mahdollisesta kaivantovesien poistamisesta ja käsittelystä, työn aikaisista näytteenottomenetelmistä, näytteenotoista ja analyysituloksista sekä arvio jälkiseurantatarpeesta.

Puhdistustyön ajankohta     

Vanhan rakennuksen purkutyöt on tarkoitus tehdä tammi-helmikuun 2026 aikana. Maalis-huhtikuussa 2026 aloitetaan suunnitelman mukaan maaperän puhdistus sekä maanrakennus.

Ilmoituksen käsittely     

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 24.2.26 kiinteistön 91–31–9901–0 omistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Maanomistaja on toimittanut lausunnon 10.3.2026.

Maanomistajan lausunto

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelu toteaa 10.3.2026 päivätyssä lausunnossa Varte Oy:n pilaantuneen maan puhdistusilmoituksesta koskien kaupungin omistuksessa olevalla kiinteistöllä seuraavaa:

Esitettyä kunnostustavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä. Maaperän pilaantuneisuuden jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolella olevalle kaupungin omistamalle alueelle tulee välittömästi ilmoittaa maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle.

Ilmoitusalueelta kaivettavan kynnysarvomaan hyötykäyttöä on esitetty koko rakennusalueelle. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa, että kaupungin omistamalla alueella ei saa hyötykäyttää tonteilta kaivettavaa kynnysarvomaata.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu huomauttaa, että ilmoituksen tekijä vastaa kaikista kyseisen päätöksen perusteella tulevista velvoitteista myös kaupungin omistamalla alueella. Lisäksi katualueella tehtäville kaivuille on haettava erillinen kaivulupa.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle. Raportista tulee käydä ilmi kunnostusaluekartan lisäksi myös kaivusyvyydet katualueella sekä tiedot kyseiselle alueelle asennetuista huomiorakenteista.

Ratkaisu            

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Varte Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–31–89–7, 91-31-89-9 sekä 91–31-9901-0 osoitteessa Isokaari 24 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä 

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)                                     

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

4. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja.   (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitsiminen

6.Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista.. (JL 12, YSL 7, 16 §)

7. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

8. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää.  (JL 13 §)

9. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL5, 15, 17 §)

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. (YSL 7 §, JL 13 §) 

11. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

12. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

13. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

14. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

15. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

16. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää vain kiinteistöillä 91-31-89-7 ja 91-31-89-9 hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti sekä määräyksen 1 kunnostustavoitetta noudattaen. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

17. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5,6, 8 §) 

18. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain kiinteistöjen 91-31-89-7 ja 91-31-89-9 alueilla, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 16, 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

19. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

20. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Tiedottaminen ja raportointi

21. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

22. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. 

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit – palvelun antama lausunto. 

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen puhdistustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. 

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–3)

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 4–5)            

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Ilmoitusalueella esiintyvä täyttömaa on todettu erittäin heterogeeniseksi. Määräyksessä esitetty näytteenottotiheys on tarpeen, jotta alueen jäännöspitoisuudet tulee selvitettyä riittävän tarkasti. Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. 

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 6–7)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämää haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 8–12)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 13)                    

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle. 

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 14–15)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 16–18)

Maanomistaja kieltää tonteilta kaivettavan kynnysarvomaan hyötykäytön kiinteistöllä 91–31–9901–0. 

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Hyödyntäminen voidaan toteuttaa esitetyn mukaisesti kiinteistöillä 91–31–89–7 ja 91–31–89–9. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön puhdistusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset. 

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla. 

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. 

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 19–20)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 21–22)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § 

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 § 

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250 euron maksu. 

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.