Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-10-9901-100 ja 91-22-9901-100, Pääskylänkatu 1–9, Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Pääskylänkatu 1-9
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.
Ilmoituksen tekijä
Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu,
PL 58213 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6
Yhteyshenkilö: Tuuli Aalto, tuuli.aalto@hel.fi
Puhdistettavan alueen tiedot
Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) kiinteistöillä 91-10-9901-100 ja 91-22-9901-100. Alueet omistaa Helsingin kaupunki.
Asian vireilletulo
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin kirjaamoon 12.2.2026.
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Pääskylänkatu, Helsinki, Kadun ja kunnallistekniikan saneeraus, Kunnostussuunnitelma 12.2.2026, FCG Rakennettu ympäristö Oy.
Ilmoitusta on täydennetty 5.3.2026 seuraavalla asiakirjoilla:
Helsingin kaupunki, Pääskylänkatu, Helsinki, Kadun ja kunnallistekniikan saneeraus, Kunnostussuunnitelman täydennys 5.3.2026, FCG Rakennettu ympäristö Oy.Täydennyksessä ilmoitusta on tarkennettu vesien johtamisen ja huomiorakenteiden asentamisen sekä riskinarvion ja sen tulkinnan osalta.
Lisäksi 18.3.2026 ilmoitusta täydennettiin tarkennetulla kartalla puhdistusalueesta.
Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset
Alueella ei ole tiedossa aikaisempia päätöksiä tai puhdistuksia.
Ilmoituksen sisältö
Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Alueen sijainti, koko ja maan käyttö
Ilmoitusalue sijaitsee katualueella Sörnäisten kaupunginosassa kiinteistöillä 91-10-9901-100 ja 91-22-9901-100. Alue käsittää Pääskylänkadun länsiosan, lisäksi pieniä kaivutöitä tehdään Pääskylänpuiston pohjoisosan molemmin puolin Pääskylänkadun ja Pääskylänrinteen risteysalueilla.
Ilmoitusalue on noin 170 metriä pitkä noin 15–30 metriä leveä ja
pinta-ala on noin 4000 m2. Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella rajauksella.
Alueen toiminta- ja käyttöhistoriasta ei ole tarkkoja tietoja. Ilmakuvien perusteella ilmoitusalueen kadut on rakennettu jo ennen vuotta 1932. Ei ole tiedossa, että kohteella olisi ollut maaperää pilaavaa toimintaa, joten kohteelta mahdollisesti löytyvät haitta-aineet ovat päätyneet alueelle todennäköisesti täyttömaan mukana.
Suunnittelualue kuuluu Pääskylänkadun ja Pääskylänrinteen osalta kaavaan 8559 ja ovat kaavassa katualuetta. Tiedossa ei ole kaavamuutoksia, joissa alueen käyttötarkoitus muuttuisi.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesi
Suunnittelualue on rinteessä, länsiosa on noin tasolla +20 ja itäosa noin tasolla +10. Maaperän pintaosat alueella ovat todennäköisesti täyttömaata. Kallion pinnan tasosta ei ole täyttä varmuutta, mutta oletettavasti kallion pinta ei ole kovin syvällä. Pinnanmuotojen perusteella alue on todennäköisesti kalliomäki, jota on tasattu täyttömaalla rakentamisen yhteydessä.
Kohdealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Santahamina) sijaitsee noin 6,5 km kohteesta kaakkoon. Pohjaveden pinnan tasosta tai pohjaveden laadusta suunnittelualueella ei ole varmaa tietoa, eikä alueella tiedetä olevan pohjaveden tarkkailuputkia. Suunnittelualue on päällystetyssä mäenrinteessä ja koska alueella sade- ja hulevedet pääsääntöisesti viemäröidään, pohjavettä alueella tuskin on suuria määriä.
Lähin pintavesistö on Itämereen kuuluva Suvilahti noin 570 metrin päässä urakka-alueen itäpäästä etelään.
Haitta-aineita koskevat tiedot
Ilmoituksessa ei pystytty antamaan arviota haitta-ainepitoisten maa-aineisten määrästä, koska kohteella ei ole voitu tehdä kunnollisia tutkimuksia etukäteen.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet
Kohteella mahdollisesti todettavat kynnysarvopitoisuuden ylittävät haitta-aineet jäävät rakentamisen jälkeen vähintään 0,8 metrin syvyyteen tai kiveyksen tai päällysteen alle, minkä vuoksi haitta-aineiden kulkeutuminen pölyämällä tai pintavalunnan mukana ei ole mahdollista. Maaperässä oleville haitta-aineille ei ole mahdollista myöskään altistua suoran kosketuksen välityksellä eikä kohteessa tulla viljelemään ravintokasveja.
Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen hengitysilmaan ja/tai pohjaveteen arvioidaan vähäiseksi eikä todetuista haitta-aineista arvioida aiheutuvan riskiä ympäristölle
ja terveydelle alueen nykyisessä käytössä. Lisäksi riskinarvion perusteella haitta-aineista johtuva ekologinen riski maaperäeliöstölle ja ympäröivälle alueelle arvioidaan vähäiseksi.
Maaperää ei ole pystytty kunnolla tutkimaan, minkä vuoksi maaperän haitta-ainepitoisuuksia tulee tarkkailla rakentamisen aikana tehtävällä näytteenotolla. Kunnostustarpeen arviointia voidaan täydentää urakan aikana saatavien maaperätulosten perusteella. Arviointikynnyksenä voidaan käyttää tie- ja liikennealueiden kohdalla VNa 214/2007 mukaista ylempää ohjearvoa ja puisto- tai asuinalueiden edustalla alempaa ohjearvoa. Urakan aikana tehtävällä arvioinnilla päätetään ko. viitearvot ylittävien haitta-ainepitoisuuksien aiheuttama kunnostustarve.
Kohteella ei arvioida olevan riskinarvioperusteista kunnostustarvetta, joten haitta-ainepitoiset maat kaivetaan pois rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
Pohjaveden pilaantuneisuus ja puhdistustarve
Ilmoituksessa ei käsitelty pohjaveden pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta.
Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus
Kaivutöissä haitta-ainepitoinen maa poistetaan rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna, jolloin kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet kaivinkoneen kauhalla tai käyttämällä välppäkauhaa. Maamassat lajitellaan haitta-ainepitoisuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan. Luokittelussa tukeudutaan pääosin ennalta tehtyjen haitta-ainetutkimusten tuloksiin.
Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin.
Mahdollisen vedenalaisen kaivun yhteydessä valutetaan kaivumassoista helposti irtoava vesi pois ennen autoon lastaamista. Valutus tehdään kaivualueen vieressä siten, että valumavedet ohjautuvat hallitusti takaisin kaivantoon. Kuljetusten yhteydessä autojen lavoilta ei saa valua vettä. Maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä.
Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta kohteen ympäristötekninen valvoja laatii siirtoasiakirjan, joka pidetään mukana kuljetuksen aikana. Kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa ja tiedot liitetään kuormakirjanpitoasiakirjoihin. Mikäli kuljetettavassa maa-aineksessa haitta-aineiden pitoisuudet ovat yli Vna 214/2007mukaisen alemman ohjearvon kuormat peitetään.
Kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Hyötykäyttökelpoiset maat pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kaivantojen täytöissä. Muutoin kaivannot täytetään rakentamisen edellyttämiin tasoihin muualta tuodulla puhtaalla maa-aineksella.
Puhdistamisen yhteydessä kaivettavia maamassoja esitetään hyödynnettäväksi alueen täytöissä seuraavasti:
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason tai alueellisen taustapitoisuuden alittavia maamassoja voidaan hyödyntää vapaasti kohteessa.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliin sijoittuvia massoja (kynnysarvomaat) hyödynnetään katualueilla siten, että pintaan tulee
vähintään 50 cm puhdas kerros tai asfalttipinnoite
• Kynnysarvomaita ei käytetä 30 cm lähempänä putkia, kaivoja, johtoja tai vastaavia rakenteita
• Kynnysarvomaata voidaan käyttää Pääskylänkadun viherkaistaleen täytössä siten, että pintaan tulee vähintään 50 cm kerros täyttömaata, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot
• Hyödynnettävän maan seassa voi olla inerttiä rakennusjätettä (betoni, tiili) maksimissaan 10 paino %
• Hyödyntämisen edellytyksenä on massojen tekninen soveltuvuus hyödyntämiskohteisiin
• Hyödynnetyistä kynnysarvomaista pidetään kirjaa (määrä, alkuperä, hyödyntämisalue).
Veden tutkiminen ja käsittely
Kohteella voidaan joutua tekemään kaivantovesien pumppaamista. Työssä noudatetaan pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta, HSY:n ja ympäristöviranomaisen määräyksiä. Vedet varaudutaan esikäsittelemään vähintäänkin tehokkaalla kiintoaineserottimella.
Alueilta, joissa maa-aineksessa on todettu haitta-aineita yli Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon tai muuten on aihetta epäillä vedessä olevan haitta-aineita, vedestä otetaan näyte ennen kuin vettä johdetaan viemäriin. Analyysitulosten perusteella päätetään veden lisäkäsittelyn tarpeesta. Pumpattavien kaivantovesien laatua seurataan viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. HSY:ltä haetaan lupa vesien viemäröintiin.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Maan kaivun ohjaus pyritään tekemään kaivutöitä edeltäneiden tutkimusten tulosten perusteella. Tutkimustietoja täydennetään näytteenotolla erityisesti niillä alueilla, joilla tutkimustuloksia on ennakolta niukasti.
Alueilla, joilla tutkimuksissa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus on ollut yli alemman ohjearvon, kaivannoista otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Näytteet otetaan
ainoastaan alueilta, joissa ei ole tukiseinää tai kalliota.
Näytteistä analysoidaan laboratoriossa alueella yli kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Näytteet kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan vähintään tiheydellä 1 kpl/20 m. Kaivannon seinämistä otetaan syvyyssuunnassa jäännöspitoisuusnäytteet siten, että ne edustavat tiettyä täyttökerrosta, esim. kahden metrin paksuisesta samantyyppisestä
louhetäyttökerroksesta otetaan yksi kokoomanäyte.
Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan vain niiltä syvyyksiltä, missä ennakkotutkimuksissa tai työn aikaisissa tutkimuksissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat ylittäneet vähintään alemman ohjearvon. Mikäli ylemmissä maakerroksissa alemman ohjearvon ylityksiä ei ole todettu, ei jäännöspitoisuusnäytteitä oteta ylempää. Tarvittaessa jäännöspitoisuusnäytteitä voidaan kuitenkin ottaa syvemmistä maakerroksista, vaikka alemman ohjearvon ylityksiä ei niillä syvyyksillä olisi aikaisemmin todettukaan. Tällä varmistetaan haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen maakerroksissa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi
Mikäli kaivannon alueelle jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan kaivupintaan huomiorakenne yleisesti maarakennuksessa käytettävistä poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä aitaverkosta.
Mikäli kaivantojen jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan kulkeutuvia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus, asennetaan kaivantoon tarvittaessa suodatinkangas tälle kohtaa. Kaivantojen pienen koon ja/tai mataluuden takia muunlaisten eristerakenteiden (kuten HDPE-kalvon) asentamisesta kaivantoon ei katsota olevan hyötyä, eikä siten tällaisia rakenteita asenneta.
Mikäli kaivannon pohjalle tulee betonilaatta tai muu kiinteä rakenne, ei huomiorakennetta tai eristerakennetta silloin asenneta siihen kohtaan. Mikäli kaivanto on tuettu, ei huomiorakennetta tai eristerakennetta todennäköisesti edes pystytä asentamaan.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat peite-
tään ja tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Pilaantuneen maan pölyäminen estetään. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Työskentelyalue aidataan. Mikäli pilaantuneisuutta todetaan, merkitään työalue pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä, aikaisemmista havainnoista poikkeavia merkkejä pilaantuneisuudesta, jätteistä ja rakenteista. Poikkeavista jätteistä tai maa-aineksista otetaan näyte laboratorioanalyysiä varten.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista haitta-ainepitoisista maista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kaivutöiden aikana. Valvoja kirjaa ylös myös haihtuvien yhdisteiden PID-mittausten tulokset. Ympäristötekninen valvoja pitää myös päiväkirjaa työstä.
Tehdyistä maaperään kohdistuneista tutkimus-, kaivu- ja kunnostustoimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Tilaajan toimesta Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.
Tiedottamisesta vastaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu.
Puhdistamistyön ajankohta
Kaivutyöt kohteella on tarkoitus aloittaa huhtikuun 2026 aikana.
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.
Viranomaisen ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Pääskylänkatu 1-9, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
- Ilmoitusalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)
- Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)
- Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös ko. rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)
- Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)
- Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)
- Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)
- Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)
- Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. (EU) 2019/1021)
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
- Puhdistamistyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistamistyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja puhdistamistöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava tarkentavia maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)
- Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)
- Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että näytteitä otetaan kaikilta kaivualueilta, joilla on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Näytteet on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
- Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi
- Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Mikäli tiealueen kaivannon pohjalle tulee betonilaatta tai muu kiinteä rakenne, ei huomiorakennetta tai eristerakennetta tarvitse asentaa kyseiselle alueelle. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)
- Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
- Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
- Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
- Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)
- Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
- Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)
Veden tutkiminen ja käsittely
- Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
- Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
- Kaivantoveden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)
- Erillinen suunnitelma kaivantovesien näytteenottotiheydestä ja haitta-aineanalyyseistä on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella
- Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
- Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
- Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
- Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)
- Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
Tiedottaminen ja raportointi
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
- Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)
- Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.
Päätöksen perustelut
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.
Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet
Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.
Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.
Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.
Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu
Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.
Tiedon siirtäminen
Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.
Määräysten perustelut
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-8)
Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä,
Puhdistamista on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.
Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.
Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.
Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.
Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.
Alueella on todettu kohonneita POP-yhdisteiden pitoisuuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns.
POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9-13)
Ympäristönsuojelulain mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.
Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakenteiden purkamista.
Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.
Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (Perustelut määräyksille 14-15)
Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuitenkin katsoo, että tiealueelle tehtävä betonilaatta riittää korvaamaan huomiorakenteen. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.
Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 16-21)
Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.
Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.
Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Seulomista ei tule tehdä mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Seulominen on luvanvaraista ja sen vuoksi tulee tehdä alueella, jolla on lupa.
Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde. Ilmoituksessa on esitetty, että maa-ainekset saatetaan viedä Staran hallinnoimalle Kyläsaaren kentälle näytteenottoa ja vastaanottopaikan selvittämistä varten.
Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.
Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 22-25)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Veden johtamissuunnitelman sekä suunnitelman kaivantovesien näytteenottotiheydestä ja haitta-aineanalyyseistä toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 26-28)
Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 29-30)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.
Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräykselle 31)
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 32-34)
Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.
Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.
Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025) perusteella.
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa VIISI VUOTTA
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Toimivalta
Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.
Detta beslut publicerades 02.04.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.