Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-408-1-0, Käpyläntie-Kullervonkatu, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Tuuli Aalto, tuuli.aalto@hel.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 25. ja 26. kaupunginosissa (Käpylä ja Koskela) kiinteistöillä 91-408-1-0 ja 91-26-9901-0. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 19.2.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:
-    Kaavakartta ja puhdistettavan alueen sijainti
-    Pilaantumista koskevat tiedot
-    Tutkimusraportti (Helsingin kaupunki, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Käpyläntien ja Kullervonkadun katualueet, Sitowise Oy, 19.11.2025)
-    Puhdistamista koskevat tiedot
-    Rajanaapurit ja rajanaapurien yhteystiedot

Ilmoitusta on täydennetty 5.3.2026 mm. tarkennetuilla tiedoilla kaivantovesien johtamisesta, viheralueille sijoittuvista kaivuista, maa-ainesten hyödyntämisestä, varautumisesta poikkeus- ja häiriötilanteisiin sekä puhdistustöiden laadunvalvonnasta.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kohteella ei ole tehty aiempia pilaantuneen maaperän puhdistuksia tai tutkimuksia.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohteeseen on suunnitteilla uusi kiertoliittymä, mihin liittyy mm. liikennesuunnitelman, katuympäristön, vesihuollon ja hulevesien sekä valaistuksen suunnittelua ja muutostöitä. Katualueelle sijoittuu viheralueita, joilla kasvaa puita ja pensaita. Tarkoituksena on, että nykyinen kasvillisuus säilytetään. Kohteen ympärillä on asuinrakennuksia ja liikerakennuksia.

Ilmoitusalue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa katualueeksi. Kohteen maankäyttöön ei ole tulossa muutoksia.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja ja PAH-yhdisteitä. Haitta-aineita todettiin asfaltin alapuolisessa täyttökerroksessa, mutta ei luonnonmaassa. Tämän vuoksi alueen pilaantumisen arvioidaan johtuvan täyttömaakerroksessa olevista haitta-aineista, jotka on tuotu paikalle katualueen rakentamisen yhteydessä. Pilaantumisen ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta katu on ollut päällystettynä jo ainakin 1950-luvulta lähtien.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin karttapalvelun maaperäkartan perusteella tutkimuskohteen maaperä koostuu 1–3 metrin paksuisesta täyttömaakerroksesta silttihiekkakerroksen päällä. Maaperätutkimuksen perusteella tutkimusalueen maa-ainekset olivat täyttömaata (hiekka, sora ja multamaa) 0…1 metriin saakka. Kasvukerroksen paksuus vaihteli välillä 0,3…0,5 metriä. Luonnollinen hiekka- ja silttikerros alkoi tutkimusalueella 1…2 metrin syvyydellä. Alueen korkotaso on Käpyläntien ja Kullervonkadun risteyksen kohdalla +19,6 m. Käpyläntien itäpuolella on todettu happamien sulfaattimaiden todennäköinen esiintymisalue.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin 6,7 km etäisyydellä kohteesta. Kohdetta lähin pintavesistö (Vantaanjoki/Vanhankaupunginkoski) sijaitsee kohteesta noin 1,2 km etäisyydellä idässä.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Puhdistamisalueen maaperää on tutkittu vuonna 2025 kairakoneella 12 näytepisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin näytteet eri maalajit huomioiden enintään metrin välein 4,0 metrin syvyyteen saakka.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohde on katualuetta ja kohteen maa-alueille tulee kauttaaltaan kestopäällyste. Kohteella tai sen lähiympäristössä ei ole herkkiä kohteita, kuten luokiteltuja pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita. Alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot, jota käytetään vertailuarvona teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla epäherkällä alueella. Todetut haitta-aineet ovat haihtumattomia, hyvin heikosti tai heikosti vesiliukoisia ja huonosti kulkeutuvia maaperässä.

Haitta-ainepitoiset kerrokset sijaitsevat kestopäällysteen alla tai 1–2 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden tai pölyävän maa-aineksen mukana arvioidaan vähäiseksi. Todetut haitta-aineet eivät ole haihtuvia, joten ne eivät kulkeudu kaasufaasina ilmassa. PAH-yhdisteet sekä kupari, arseeni ja koboltti ovat verrattain pysyviä maaperässä eikä niiden katsota liukenevan merkittävästi veteen, joten näiden haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana arvioidaan vähäiseksi tai merkityksettömäksi. Tutkimuksen havaintojen perusteella haitta-ainepitoinen kerros ei ole kosketuksissa pohja- tai orsiveteen. Kohteen olosuhteet sekä haitta-aineiden ominaisuudet ja niiden esiintyminen huomioiden merkittävää haitta-aineiden kulkeutumista tai ihmisten tai eliöiden altistumista ei arvioida tapahtuvan.

Ohjearvovertailun ja kulkeutumisriskinarvion perusteella todetuista maaperän haitta-ainepitoisuuksista ei katsota aiheutuvan merkittävää kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä kohteelle nykyisessä tai tulevassa käyttötarkoituksessa. Kohteella ei arvioida olevan ohjearvovertailun ja kulkeutumisriskinarvion perusteella maaperän puhdistustarvetta.

Puhdistustavoitteet

Maaperätutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella ilmoitusalueella ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Puhdistustavoitteena on poistaa kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan rakentamista vaativien maansiirtotöiden yhteydessä. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan kuorma-autoihin pois kuljetettavaksi tai välivarastoidaan toimenpidealueella lyhytaikaisesti kasoihin mahdollisia lisätutkimuksia varten. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla hyödynnettäväksi/loppusijoitettavaksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja niille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnittelualueen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia. Kaivettujen massojen haitta-aineet (metallit, PAH) analysoidaan laboratoriossa. Putkikaivantojen täytöissä huolehditaan siitä, että putkien ympärillä on vähintään 30 cm haitta-aineetonta maata. Pintamaat eivät ole ongelma, sillä alue asfaltoidaan.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivutyötä ja maaperän puhdistusta valvoo ympäristötekninen työmaavalvoja. Työn aikaista pilaantuneisuuden seurantaa tehdään laboratorioanalyysein. Kohta, jossa on havaittu viitteitä maaperän pilaantumisesta, nostetaan kasalle näytteenottoa varten. Päätös maa-aineksen hyötykäytettävyydestä tehdään haitta-aineiden analysoinnin jälkeen. Muilta alueilta massat nostetaan vastaavasti kasoihin, joista analysoidaan haitta-aineet.

Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan harkinnanvaraisesti myös muiden haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, haitta-ainepitoiset maa-ainekset erotetaan huomioverkolla alueen uusista rakennekerroksista. Koska alue asfaltoidaan rakentamisen jälkeen, kestopinnoitteen alapuolelle jäävien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan ympäristö- tai terveysriskiä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaan riskejä hallitaan merkitsemällä alue, haitta-aineiden leviämisen estämisellä mm. pölyn ja ajoneuvojen mukana sekä työmaan turvallisuusohjeistuksella.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja tiedottaa poikkeuksellisista tilanteista kunnostuksesta vastaavaa ja ympäristönsuojeluviranomaista. Ilmoituksessa on tarkennettu esimerkein, miten poikkeuksellisissa tilanteissa toimitaan.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään puhdistustyön toteutuminen. Loppuraportti toimitetaan kiinteistön omistajalle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jälkitarkkailun tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan.

Puhdistustyön ajankohta

Maarakennustyöt ja sen yhteydessä tehtävä maaperän puhdistaminen tullaan suorittamaan vuoden 2026 aikana. Työt kestävät arviolta yhden viikon, jos maaperän pilaantuminen ei osoittaudu arvioitua laajemmaksi.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista alueella Käpyläntie-Kullervonkatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti. (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Ilmoitusalueen ylimpään 0,5 metrin maakerrokseen ei saa jäädä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, ellei aluetta ole päällystetty tiiviillä rakennekerroksella. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

4. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

5. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen käytössä. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

6. Ilmoitusalueelle mahdollisesti tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai arseenin osalta sen alueellisen luontaisen taustapitoisuuden, ja mahdollinen jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

7. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai laajemmalla alueella, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

8. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6)

9. Puhdistettavalta alueelta on otettava seurantanäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sekä ne haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä. (YSL 6 §, VNa (214/2007) 2 §)

10. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti ja siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6, 209 §)

11. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannon seinämistä näytteet on otettava maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan VNa:n 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6, 209 §)

12. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

13. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Eristysrakenteista ja ilmoituksesta poikkeavista huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

14. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

15. Ulkopuolisten pääsy puhdistusalueelle tulee estää. (JL 13 §)

16. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

17. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

18. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. (JL 12, 13 §)

19. Poistettavat haitta-ainepitoiset ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

20. Työmaa on järjestettävä niin, että hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

21. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSA 41)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

22. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että maa-ainesten välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

23. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

24. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

25. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti sekä noudattaen seuraavia hyötykäyttöä koskevia määräyksiä. (YSL 136 §)

26. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

27. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. Alueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, tulee esittää puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 16, 32, 136, 172 §, JL 5, 6, 8 §)

28. Ilmoituksesta poikkeavasta maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

30. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

31. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

32. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon ETRS-TM35FIN sidotulla kartalla), tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, mahdollisista huomio- ja eristysrakenteista, alueella hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–7)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maa-aineksen poistamiselle katualueilla tehtävien rakennustöiden vuoksi. Maaperän puhdistustavoitteeksi on esitetty VNa 214/2007 mukaista alempaa ohjearvoa. Puhdistustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska alueen maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät arvion mukaan aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle.

Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän, laajemmalla alueella tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 8–12)

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös ympäristönsuojelulain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 13–14)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla voidaan tarvittaessa estää mahdollisten haihtuvien tai kulkeutuvien haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 15–19)

Puhdistustyömaan rajaamisella ja/tai merkitsemisellä varmistetaan,
etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 20–21)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 22–24)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 25–28)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisella ilmoituksella voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto siten, ettei hyötykäytettävästä maa-aineksesta aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen voidaan estää mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötykäytön dokumentointi loppuraportoinnin yhteydessä on tarpeen valvontaa varten.

Viranomaiselle toimitettavalla suunnitelmalla varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle- ja/tai terveydelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 29–30)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 31–32)

Kirjallinen aloitusilmoitus, tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus ympäristöteknisen valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.