Hankesuunnitelma, Kulosaaren metrosillan tuenta ja korjaus, liikenneliikelaitos

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kulosaaren metrosillan peruskorjaaminen ja tukeminen on välttämätöntä sillan rakenteellisen kunnon ja metron liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Silta on tyydyttävässä kunnossa ja on nykyään tuettu Kulosaaren katusiltaan. Sillan tukeutuminen viereiseen katusiltaan poistuu, kun katusilta uusitaan arviolta vuonna 2028. Silta peruskorjataan ja tuennat uusitaan, jotta sillan käyttöikää saadaan pidennettyä ja mahdollistetaan Kulosaaren katusillan uusiminen.

Hanke toteutetaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana. Keskittämällä useampaan siltaan kohdistuvat hankkeet samalle liikennekatkolle pystytään vähentämään matkustajille aiheutuvia haittoja.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Lisäksi kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin turvallisuutta vaalitaan reagoimalla herkästi ja ennalta estävästi turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin.

Hankkeen toteuttaminen tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita.

Kaupunkistrategiassa todetun mukaisesti työmaiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille. Liikkumista vaikeuttavien hankkeiden jaksottaminen, töiden nopeuttamiseen vaikuttavien toimien toteuttaminen, työmaiden aikaisten liikennejärjestelyjen toimivuuteen panostaminen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen kytketyt kannustimet ovat strategiassa todetut keskeiset keinot haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamistavassa on huomioitu nämä kaupunkistrategian tavoitteet työmaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Kulosaaren metrosilta on Kulosaaren ja Kalasataman välissä sijaitseva vuonna 1973 valmistunut 420 metriä pitkä 12 aukkoinen kotelorakenteinen jatkuvakantinen jälkijännitetty vesistösilta. Silta on ollut metroliikenteen aktiivisessa käytössä vuodesta 1982 lähtien. Sillalla kulkee kaksi metroraidetta ja silta ylittää Vanhankaupunginselälle johtavan Kuorekarinsalmen.

Sillan perustukset ovat paalutettuja, betonirakenteisia ja paikalla valettuja. Kotelorakenteinen jatkuva kansi on jälkijännitetty. Sillan rakenteeseen on käytetty saksalaista KA-jännemenetelmää, jossa teräksenä on Sigma Oval -punosjänne. Jännetyypissä on 2010-luvulla todettu alttiutta vetykorroosiohaurasmurtumaan erityisesti jänteissä, joiden suojainjektointi on heikosti onnistunut.

Silta on peruskorjattu vuosina 2006–2008, jolloin sillan keskitukea vahvennettiin, uusittiin kannen vesieristykset sekä lisättiin kannen keskelle seinämä helpottamaan vesieristeen uusimista raide kerrallaan. Vuosien 2017–2018 aikana sillan rakenteita vahvistettiin sillan kantavuuden varmistamiseksi em. riskirakenteet huomioiden. Tällöin sillan alapuolelle rakennettiin teräskehikko. Kulosaaren metrosillalle on tehty laajennettu yleistarkastus vuonna 2024 ja erikoistarkastus vuonna 2025.

Viimeisimmissä tarkastuksissa Kulosaaren metrosillan vedeneristysten on todettu olevan heikossa kunnossa ja sillassa on todettu aktiivisia vesivuotoja. Ilman vesieristyksen korjausta sillan käyttöiäksi on arvioitu 3–5 vuotta.

Helsingin kaupunki on todennut Kulosaaren katusillan olevan huonossa kunnossa ja katusillan uusimistyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2028.

Luontonäkökohdat

Sillan pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Vanhankaupunginlahden valtakunnallisesti ja paikallisesti ekologisesti merkittävä vedenalainen meriluontoalue (EMMA ja PEMMA). Alueen vedenalainen kasvillisuus on rehevälle jokisuistoalueelle tyypillistä monipuolista putkilokasvillisuutta. Alue on kala-arvoiltaan merkittävä ja kalalajistoltaan rikas.

Ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen

Hankesuunnitteluvaiheessa tutkittiin neljää vaihtoehtoa

• VE0 nykytilanne, ei tehdä muutoksia
• VE1 sillan peruskorjaus ja tuennat
• VE1+ sillan alapuolisen teräsrakenteen vahvistaminen
• VE2 sillan uusiminen

Kulosaaren katusillan uusimisen myötä Kulosaaren metrosillan tuennoille on väistämättä tehtävä muutoksia, jotta metroliikenne sillalla voi jatkua sinä aikana, kun Kulosaaren katusilta puretaan ja rakennetaan uusiksi. Lisäksi jo todettujen vedeneristyksen vaurioiden ja vesivahinkojen korjaamatta jättäminen tarkoittaisi sillan kunnon kiihtyvää heikentymistä. Näin ollen VE0 eli toimenpiteiden tekemättä jättäminen ei ole mahdollinen vaihtoehto.

Vaihtoehtona VE1 mukaisille, tämän hankesuunnitelman laajuuteen kuuluville korjaustoimenpiteille on suunnittelun aikana arvioitu mahdollisuutta uusia Kulosaaren metrosilta samaan aikaan Junatien metrosillan kanssa (VE2). Kulosaaren metrosillan suunnittelun ja rakentamisen vaatiman valmisteluajan vuoksi molempien metrosiltojen yhtäaikainen uusiminen ei ollut mahdollista. Lisäksi Kulosaaren metrosillan samanaikainen uusiminen olisi vaikuttanut Junatien metrosillan uusimisen toteutustapaan, sillä Kulosaaren metrosillan aluetta tarvitaan osittain Junatien metrosillan rakentamislogistiikan hoitamiseen.

Uuden sillan vaatiman erillisen vesilupaprosessin ja valmistelevien rakennustöiden keston vuoksi Kulosaaren metrosillan uusimisen suunnittelun olisi pitänyt valmistua arviolta loppuvuodesta 2023, jotta vesistön päällä toteutettavat rakennustyöt olisi ehditty tekemään Junatien liikennekatkon 2027 edellyttämässä aikataulussa. Junatien metrosillan uusimisen tarve varmistui vasta keväällä 2025, jonka jälkeen sen suunnittelua on edistetty kiireellisenä siinä havaitun kantavuuspuutteen vuoksi. Kulosaaren metrosillan uusimiseen varaudutaan viimeistään 2040-luvulla.

Tämän hankesuunnitelman mukaisen sillan korjauksen ja tuentojen uusimisen (VE1) lisäksi tullaan jatkossa tutkimaan erillisenä hankkeena tarvetta VE1+ mukaiselle toimenpiteelle, jossa sillan alapuolelle vuonna 2017 toteutettuja teräsrakenteita vahvistetaan sillan käyttöiän pidentämiseksi ja rakenteeseen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Erillissuunnittelussa tullaan tavoittelemaan sillalle mahdollisimman pitkää käyttöikää. Vahventamisen tarve, toteutustapa, kustannukset ja vaikutukset sillan elinkaareen tarkentuvat suunnittelussa vuosien 2026–2027 aikana. Teräsrakenteen vahventamisen hankesuunnitelma tuodaan tarvittaessa myöhemmin erikseen päätettäväksi.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on varmistaa Kulosaaren metrosillan alkaneiden vaurioiden laajenemisen ja lisääntymisen pysäyttäminen sekä varmistaa sillan kantavuudelle keskeisen tuennan toimivuus Kulosaaren katusiltaan kiinnittyvien tuentojen purkamisen jälkeen. Korjaukset pidentävät osaltaan sillan käyttöikää. Kulosaaren metrosillan uusimiseen varaudutaan viimeistään 2040-luvulla.

Junatien metrosillan uusimishanke asettaa Kulosaaren metrosillan uusimiselle tiukan, mutta selkeän aikataulun. Hankkeen johtamisessa ja siihen liittyvissä hankinnoissa otetaan korostetusti huomioon nämä aikataulurajoitteet. Hankkeessa huomioidaan vesistö, jossa silta sijaitsee ja sillan läheisyydessä sijaitseva Kulosaaren katusilta.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan vuosien 2027–2028 aikana siten, että metroliikenteeseen vaikuttavat työvaiheet ajoitetaan ja koordinoidaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon ajalle.

Hankkeen toteutus kestää kaikkiaan noin 14 kuukautta.

Sillan korjaus kohdistuu pääosin välitukiin, päällys- ja pintarakenteisiin, reunapalkkeihin, kaiteisiin, liikuntasaumalaitteisiin, laakereihin, kuivatuslaitteisiin sekä muihin varusteisiin ja laitteisiin. Sillan kannen vesieristys uusitaan. Välitukien sivuttaisvakavuutta parannetaan lisäpaalutuksella ja anturoita suurentamalla. Paalutus tapahtuu porapaaluttamalla kallioon. Radan päällysrakenne, sisältäen sepelikerrokset, pölkyt, kiskot sekä muut metroradan varusteet ja laitteet, kunnostetaan, korjataan tai uusitaan.

Sillan alle vuonna 2017 rakennetun tukirakenteen mahdollista vahventamistarvetta selvitetään hankkeen toteutuksen aikana.

Toteutus aloitetaan vuoden 2027 alussa rakentamalla työsilta metrosillan viereen. Työsilta ei rajoita vesiliikennettä veneväylällä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vesiluvan saamista hankkeelle. Vesilupahakemus on vireillä lupaviranomaisilla osana Kulosaaren katusillan vesilupaa.

Metrosillan anturat on sivuttaistuettu katusillan perustuksiin ja anturoiden vinotuenta on tehtävä, jotta sillalla liikennöintiä voidaan jatkaa Kulosaaren katusillan uusimisen käynnistyessä vuonna 2028. Osa tuentojen edellyttämistä paalutuksista toteutetaan lautalta. Paalutuksien aikana Kulosaaren katusiltaa monitoroidaan tehostetusti, jotta töistä ei aiheudu katusillalle vaurioita.

Liikennekatkon alkaessa aloitetaan kannen korjaamiseen liittyvät työt. Junatien metrosillan uusimiseen liittyviä materiaalien nostoja tehdään Kulosaaren metrosillan kautta ja Kulosaaren kannen uusimisen työt aloitetaan sillan itäpäästä siirtyen länteen Junatien metrosillan nostojen jälkeen.

Metroliikenteen katkon päätyttyä puretaan kevään 2028 aikana sillan tuentatöitä varten rakennetut kasuunit ja työsilta.

Kulosaaren metrosillan korjaus ja tuennat toteutetaan kokonaisurakkana. Urakkamuodon valintaan vaikutti hankkeen tiukka aikataulu. Hankkeen aikataulu tulee urakoitsijalle annettuna ja aikatauluun liittyy sanktioita, mikäli siinä ei pysytä.

Hankkeen toteutustapa ja -ajankohta on yhteensovitettu kaupunkiyhteisesti huomioiden tiedossa olevat muut merkittävästi liikkumiseen vaikuttavat suunnitellut ja toteutettavat hankkeet. Myös HSL:n järjestämän metroa korvaavan joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset on huomioitu eri hankkeiden jaksottamisessa ja Junatien metrosillan uusimishankkeen poikkeusliikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Vaikutukset metroliikenteelle

Sillan kannen korjauksia ja kaikkia tuentoja ei voida toteuttaa ilman liikennekatkoa, joten matkustajille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi sillan uusiminen on järkevää toteuttaa Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana.

Metroliikenteen katko kestää tämänhetkisen arvion mukaan seitsemän kuukautta. Kalasataman metroasema on suljettuna metrokatkon ajan, ja lisäksi noin kaksi kuukautta ennen katkoa sekä kaksi kuukautta metron liikennekatkon jälkeen. Metrojunat kulkevat pysähtymättä suljetun aseman ohi sekä metrokatkoa edeltävän että katkon jälkeisen ajan. Kyseessä on yksi metron käyttäjämääriltään keskeisimpiä osuuksia, joten hankkeen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret.

Liikennekatko alkaa loppukeväällä 2027 ja jatkuu loppuvuoteen 2027. Katkon aikana metro liikennöi kahdella osuudella: lännen suunnasta Hakaniemeen ja idän suunnasta Herttoniemeen saakka. Liikennöinti toteutetaan kummallakin osuudella noin viiden minuutin vuoroväleillä. HSL tarkentaa metron liikennöintimallia liikennekatkon aikana toteutettavien hankkeiden suunnittelun ja valmistelun edetessä.

Metron liikennekatkon aikaisen liikennöintimallin suunnittelussa on otettu huomioon metroradan liikennöintimahdollisuudet sekä kaupunkirakenteen asettamat rajoitteet kattavan korvaavan liikenteen järjestämiselle. Saman liikennekatkon aikana toteutetaan useita peruskorjaus- ja uusimishankkeita Hakaniemen ja Herttoniemen välisellä rata-alueella, mikä osaltaan vaikuttaa katkon laajuuteen.

HSL suunnittelee ja hankkii metroa korvaavan joukkoliikenteen. Metroa korvaava bussilinja tulee kulkemaan Hakaniemen ja Herttoniemen asemien välisellä osuudella metrokatkon aikana. Bussi kulkee Sörnäisten rantatietä ja Itäväylää pitkin. Busseille pyritään järjestämään mahdollisimman sujuva kulku ja bussikaistat linjan koko reitille.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan HSL tihentää lisäksi muuta bussiliikennettä Herttoniemen ja Pasilan välillä sekä Itä-Helsingin ja junaradan (päärata) välillä. Muutokset toteutetaan muokkaamalla olemassa olevia linjoja ja vuorovälejä.

Kruunusiltojen raitiovaunuliikenteen yhteyttä tullaan hyödyntämään osaltaan korvaamaan metroa katkon aikana.

Vaikutukset tieliikenteeseen, jalankulkuun, pyöräliikenteeseen ja veneliikenteeseen

Hankkeella ei ole vaikutuksia tieliikenteeseen, jalankulkuun tai pyöräilijöihin. Veneliikenne pääsee kulkemaan hankkeen aikana hankkeen toteutusta varten rakennettavan työsillan alitse.

Sidosryhmäyhteistyö

Kansliapäällikkö on asettanut yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on Junatien metrosillan uusimishankkeen sekä sen rinnakkaisten hankkeiden vaikutusten kaupunkitasoinen koordinointi ja osapuolien sitoutumisen vahvistaminen. Yhteistyöryhmän toiminnalla kaupunki pyrkii kaikin keinoin minimoimaan metroliikenteen katkoon tarvittavan ajan ja varmistamaan, että liikennehaitasta syntyvät vaikutukset keskustan ja Itä-Helsingin välillä sekä Kalasatamassa alueellisesti jäisivät mahdollisimman pieniksi. Yhteistyöryhmän osapuolina ovat kaupunginkanslia, HKL, kaupunkiympäristön toimiala, HSL ja Kaupunkiliikenneyhtiö.

Yhteistyöryhmän työskentelyllä varmistetaan, että eri sidosryhmien näkökulmat tulevat yhteensovitetuksi Junatien metrosillan uudistamishankkeen ja metron liikennekatkon poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ryhmän toiminnalla tuetaan myös kaupunkiyhteistä, ajantasaista viestintää ja vuorovaikutusta kaupunkilaisille ja muille asianosaisille. Viestinnällisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii myös erillinen viestintäryhmä.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 14.000.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti tammikuu 2026) seurannassa käytetään maarakennuskustannusindeksiä (2015=100, 1/2026=129,32).

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun, siltaurakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Lisäksi kustannusarvioon on sisällytetty 28 % varaus tilaajan erillishankintoihin ja riskeihin.

Vuosina 2023–2025 suunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 500.000 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3.000.000 euroa, vuodelle 2027 8.500.000 euroa ja vuodelle 2028 2.010.000 euroa.

Vuoden 2026 talousarvioon sisältyvässä HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2026–2028 yhteensä 6.800.000 euroa. Vuosien 2027–2028 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 10–20 vuoden poistoajalla tasapoistoina 1.400.000 - 700.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (700.000 – 350.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (10-20 vuoden aikana yhteensä 1.800.000 - 1.100.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (700.000 – 350.000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 1.700.000 - 1.000.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 10-20 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 540.000 - 480.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 550.000 - 750.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hankkeesta päättäminen

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää enintään 5.000.000 euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman kokonaishinnan ollessa 14.000.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää hankkeen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.

Hankinnat

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita.

Detta beslut publicerades 17.04.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 25, 26 (Kohta 1), 27 (Kohta 1), 28, 29, 31 ja 32 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 26 (Kohta 2), 27 (Kohta 2) ja 30 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.