Lausuntopyyntö, eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimukset, ympäristöministeriö
Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:
Säädösmuutos sisältää useita tarpeellisia tarkennuksia ja täydennyksiä. Tarkoituksena on ulottaa rakennusten teknisten järjestelmien säätö- ja tasapainotusvaatimukset myös muihin kuin vesikiertoisiin järjestelmiin, jolloin vaatimukset koskevat myös esim. jäähdytysjärjestelmiä. Helsingin kaupunki pitää myös hyvänä asiana, että tasapainotusvaatimusta korostetaan useassa säädöksen kohdassa ja siitä tehdään entistä velvoittavampaa.
Kokonaisuudessaan säädös lisää rakennusvalvontaviranomaisen työtä ja tehtäviä sekä vaatii viranomaisen valvontamenettelyjen kehittämistä ja ohjeistuksen lisäämistä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä kokonaisuus, jolla voidaan edistää rakennusten energiatehokkuutta. Vaikutukseltaan uudistukset ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta ne vahvistavat nykyrakentamistavan mukaisia hyviä käytäntöjä.
Asetusluonnoksen pykälissä 6, 7, 8, 9, 14 ja 15 on viitattu, että määräys koskee erityissuunnittelijaa ja pykälissä 17, 10, 12 on viitattu määräyksen koskevan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakennusvaiheen vastuuhenkilöä. Luonnos jättää epäselväksi, kuka tämä vastuuhenkilö on. Rakentamislaissa ei ole määritelty automaatio- ja ohjausjärjestelmän erityissuunnittelijaa tai muuta vastuuhenkilöä, toisin kuin esimerkiksi nykyisin tunnetut vastaava työnjohtaja ja erityisalojensuunnittelijat.
On erittäin myönteistä, että säädöksessä (14 § Vaatimukset automaatio- ja ohjausjärjestelmän ohjaamiselle) on huomioitu erilaisille käyttäjäryhmille tarpeelliset käyttöliittymät (Saavutettavuusnäkökulma). Itsesäätyvät laitteet oikein asennettuna ja käytettynä parantavat energiatehokkuutta sekä sisäolosuhteita rakennuksissa. On tärkeää kiinnittää huomiota järjestelmien helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen hyötyjen saavuttamiseksi, jota asetuksella pyritäänkin varmistamaan.
Esittelijän perustelut
Lausuntopyyntö
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista. Lausuntoa on pyydetty 30.4.2026 mennessä. Lausunnolle on pyydetty ministeriöstä lisäaikaa ja sitä myönnettiin 8.5.2026 asti.
Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja asetusluonnos on liitteenä 2.
Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi
Ympäristöministeriön esityksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275 rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu), jäljempänä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tai uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024 ja se on toimeenpantava jäsenvaltioissa 28.5.2026 mennessä.
Ympäristöministeriön asetuksella annettaisiin energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset eräille rakennusten teknisille järjestelmille. Asetuksella kumottaisiin voimassa oleva vastaava asetus (ympäristöministeriön asetus eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista (718/2020). Säädöksellä pantaisiin osaltaan täytäntöön uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.
Asetuksen on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Saatu lausunto
Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto. Lausunto perustuu saatuun lausuntoon ja sitä on täydennetty yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa.
Lopuksi
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.
Kaupunkiympäristön toimiala 7.4.2026
Säädösmuutos sisältää useita tarpeellisia tarkennuksia ja täydennyksiä. Tarkoituksena on ulottaa säätö- ja tasapainotusvaatimukset myös muihin kuin vesikiertoisiin järjestelmiin, jolloin vaatimukset koskevat myös esim. jäähdytysjärjestelmiä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala pitää myös hyvänä asiana, että tasapainotusta korostetaan useassa yhteydessä ja siitä tehdään entistä velvoittavampaa.
Kokonaisuudessaan säädös lisää rakennusvalvontaviranomaisen työtä ja tehtäviä sekä vaatii viranomaisen valvontamenettelyjen kehittämistä ja ohjeistuksen lisäämistä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä kokonaisuus, jolla voidaan edistää rakennusten energiatehokkuutta. Vaikutukseltaan uudistukset ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta ne vahvistavat nykyrakentamistavan mukaisia hyviä käytäntöjä.
Asetusluonnoksen pykälissä 6, 7, 8, 9, 14 ja 15 on viitattu, että määräys koskee erityissuunnittelijaa ja pykälissä 17, 10, 12 on viitattu määräyksen koskevan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakennusvaiheen vastuuhenkilöä. Luonnos jättää epäselväksi, kuka tämä vastuuhenkilö on. Rakentamislaissa ei ole määritelty automaatio- ja ohjausjärjestelmän erityissuunnittelijaa tai muuta vastuuhenkilöä, toisin kuin esimerkiksi nykyisin tunnetut vastaava työnjohtaja ja erityisalojen suunnittelijat.
On erittäin myönteistä, että säädöksessä (14 § Vaatimukset automaatio- ja ohjausjärjestelmän ohjaamiselle) on huomioitu erilaisille käyttäjäryhmille tarpeelliset käyttöliittymät (Saavutettavuusnäkökulma). Itsesäätyvät laitteet oikein asennettuna ja käytettynä parantavat energiatehokkuutta sekä sisäolosuhteista rakennuksissa. On tärkeää kiinnittää huomiota järjestelmien helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen hyötyjen saavuttamiseksi, jota asetuksella pyritäänkin varmistamaan.
Lisätiedot
Petri Perkiömäki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 26418, petri.perkiomaki@hel.fi