Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, Malminkettä, geotekniikka, koerakentaminen, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen koetoimintailmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Rakennukset ja yleiset alueet
PL 00099, Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: Jarkko Karttunen, jarkko.karttunen@hel.fi

Ilmoitusvelvollisuus

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 31 §:n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaan koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Asian vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 17.3.2026. Ilmoitusta on täydennetty 7.4.2026 täydennyspyynnön perusteella tarkentamalla mm. toiminnan luontovaikutuksia sekä kiinteistötietoja.

Ilmoituksen sisältö

Toiminnan sijoituspaikka

Koestabilointi toteutetaan kahdella koealueella (PS1.2 ja PS4), jotka sijaitsevat Suurmetsän (41) ja Malmin (38) alueilla Helsingissä kiinteistöillä 91-429-1-506 ja 91-429-8-663. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Koealueet on esitetty alla olevassa karttakuvassa.
 

Koealueilla PS1.2 ja PS4 on aiemmin toteutettu koestabilointia yhdeksällä erilaisella uusiosideaineella vuosina 2022 ja 2024. Toteutettavat uudet koealueet ovat nykyisessä käytössään rakentamatonta viheraluetta. Koealueiden viereen rakennettiin vuosina 2022–2023 Pohjoinen ajoyhteys Suurmetsäntieltä väliaikaiselle lumen vastaanottoalueelle, jota rakennetaan parhaillaan alueen PS4 länsipuolelle. Malminkentän pohjoisosassa ei ole lainvoimaista tai vireillä olevaa asemakaavaa. Kaavarungon perusteella koealueen PS1.2 välittömään läheisyyteen on tulossa asuntoalue (A), ja sen kohdalla on raitioliikenteen yhteystarve sekä pyöräliikenteen pääreitti. Koealue PS4 sijaitsee tulevalla asuntoalueella (A).

Ympäristöolosuhteet

Koestabilointialueet sijaitsevat Longinojan valuma-alueella. Longinoja on arvokas taimenpuro, jonka vedenlaadun ja määrän turvaaminen on keskeistä Malminkentän rakentamisen aikana. Longinoja kuuluu Vantaanjoen vesistön valuma-alueeseen. Longinojaan laskevista sivuhaaroista pinta-alaltaan merkittävin on Lentokentänoja, jonka kautta valtaosa Malminkentän alueen vesistä päätyy Longinojaan. Koestabilointialueiden etäisyydet linnuntietä Longinojan pääuomaan ovat: PS1.2: 40 m ja PS4: 200 m. 

Orsiveden päävirtaussuunta Malminkentän alueella on lounaaseen/länteen kohti Lentokentänojaa. Koealueella PS1.2 orsiveden virtaussuuntaan saattaa vaikuttaa vedenpinnan taso Longinojassa. Entisen lentokentän alueella on salaojitus, jonka kautta suoto- ja orsivedet pääasiassa päätyvät Lentokentänojaan ja sieltä Longinojaan. Koetoiminta-alueilla PS1.2 ja PS4 ei ole salaojitusta. Orsiveden pinnankorkeus määrittelee alueella esiintyvien happamien sulfaattimaiden hapettumissyvyyden.

Saven alapuolella on arteesista (paineellista) pohjavettä ja useissa havaintoputkissa pohjaveden painetason on todettu olevan nykyisen maanpinnan tasolla tai sen yläpuolella. Malminkentän itäpuolella on Tattariharjun vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue. Pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen eli poispäin luokitellulta pohjavesialueelta.

Toiminnan kuvaus

Koetoimintahankkeessa testattavien uusiosideaineiden valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle 20–30 % kalkkisementin hiilidioksidipäästöistä. Vertailuparametreihin hiilidioksidipäästöjen lisäksi sisältyy myös saavutetut tekniset ominaisuudet, joita ovat pilareiden saavuttama lujuus ja painuma penkereen kuormittamana. Koetoiminnassa vertaillaan testattavien sideaineiden stabiloitavuusominaisuuksia toisiinsa sekä aiempien vuosina 2022 ja 2024 Malminkentällä toteutettujen koestabilointien tutkimustuloksiin. Lujittumista tutkitaan laadunvalvontakairauksilla 1–12 kuukauden lujittumisajan jälkeen. 

Koestabilointityön toteutuksen arvioitu kesto on 1–1,5 kk aikavälillä 20.4.–31.8.2026. Koestabilointiin liittyvät tekniset tutkimukset ja ympäristötarkkailu kestävät arviolta kaksi vuotta. 

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Stabiloitavasta maa-aineksesta, NG Nordicin sideaineesta sekä sideaineen ja maa-aineksen seoksesta on tutkittu haitta-aineiden liukoisia pitoisuuksia ja kokonaispitoisuuksia. Lisäksi sideaineiden teknistä kelpoisuutta on tutkittu stabiloituvuuskokeilla laboratoriossa. Nordkalkin sideaineella, joka ei sisällä jätettä, tehdään vastaavat tutkimukset koestabiloinnin aikana tai sen jälkeen. Koska sideaineita käytetään maa-aineksen lujittamiseen, ympäristötutkimustulosten vertailuun on käytetty MASA-asetusluonnoksen (Luonnos valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa rev101218) raja-arvoja. Haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet sideaineilla stabiloidussa savessa eivät ennakkotutkimusten perusteella ylitä em. raja-arvoja tai poikkea olennaisesti alueen luonnonsavesta.

NG Nordicin Kipa sideaineesta on tutkittu ja tutkitaan mm. alkuaineiden, orgaanisen liuenneen hiilen (DOC), kloridin ja sulfaatin liukoisuutta sideaineessa ja sideaineella stabiloidussa savessa. NG Nordicin Kipa sideaineella stabiloidun saven liukoisuudet olivat monelta osin samaa suuruusluokkaa kuin Malminkentän luonnonsavessa ja alittivat MASA-asetusluonnoksen mukaiset raja-arvot.

Malminkentälle on tehty noin 5500 pilaria Pohjoisen ajoyhteyden kohdalle ja koealueille PS1-PS5 sekä noin 13 600 pilaria Maakaasulinjalle ja koealueelle PS6. Toteutettuja pilareita pitkin arteesinen pohjavesi ei ole noussut maanpinnalle.

Koestabilointien vaikutus orsi- ja pohjaveden laatuun arvioidaan hyvin vähäiseksi sideaineiden liukoisuuksien perusteella. Aiempien tutkimusten perusteella pohjaveden pH-arvoon stabiloinnilla ei arvioida olevan vaikutusta. Orsiveden pH-arvoon stabiloinnilla voi olla hyvin paikallinen pH-arvoa nostava vaikutus. Orsiveden pH koetoiminta-alueiden läheisyydessä on lähtötilanteessa happaman puolella, joten pH säilynee happaman puolella koestabilointialueiden välittömässä läheisyydessä. 

Koestabilointi tehdään pinnoittamattomalla alueella, joten sateet suotautuvat pääosin maaperään ja kulkeutuvat orsivesivaluntana ympäröiviin vesistöihin. Happaman maan läpi suotautuessaan veden pH laskee. Pintaveden laatuun koestabiloinneilla ei arvioida olevan vaikutusta, sillä Longinojan ja sen sivuojan Lentokentänojan valuma-alueet ovat laajat koealueiden pinta-alaan nähden. Stabilointityön aikana estetään suora pintavalunta stabilointityömaalta pato- ja vedenjohdatusrakenteilla. Koestabilointityömaalla ei kaiveta ojia tai tehdä kaivantoja, joten työmaalla ei muodostu työmaavesiä, joita olisi tarpeen johtaa/pumpata lähiympäristöön. Näin ollen koetoimintahankkeessa ei ole tarvetta työmaavesien käsittelylle. Pilaristabiloinnin jälkeen työalueen päälle rakennetaan murskepenger.

Stabilointityöstä ei aiheudu tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavia melu- tai pölyvaikutuksia. Sideaineen syöttö lopetetaan 0,3 metriä ennen maanpintaa, joten maanpinnalle pölyävä sideaineen määrä on hyvin vähäinen.

Koetoiminta-alueilla on tehty vaivais- ja koivuhiirikartoitus kesällä 2024. Alueilta ei havaittu yhtään kartoitettujen lajien pesää ja lajeista tehtiin vain yksi mahdollinen havainto. Tulosten perusteella rakennustyöt kartoitettavilla alueilla eivät häiritse Lentokenttäalueen vaivais- tai koivuhiirien populaatioita. Koealueet on peitetty suodatinkankailla kasvillisuuden kasvun ja lintujen pesinnän estämiseksi.

Tarkkailu

Koestabiloinnin vaikutuksia orsi- ja pohjaveden laatuun tarkkaillaan lähtökohtaisesti kahden vuoden ajan. Molemmilla koealueilla orsi- ja pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta orsiveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste) ja kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste). Tarkkailupisteet ovat samat, joista on tehty koestabilointien tarkkailua vuodesta 2024 lähtien, joten niiden vedenlaatu ennen uusia koestabilointeja tunnetaan hyvin. Vuoden 2026 koestabilointien ensimmäiset tarkkailunäytteet otetaan kuukauden kuluessa stabiloinnin aloittamisesta ja ensimmäisen rankkasateen jälkeen, jos näitä ei voida yhdistää samaan näytteenottoon. Stabiloinnin jälkeen seurantanäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ovat kevät (huhti-toukokuu) ja syksy (loka-marraskuu). Mikäli stabilointi tehdään toukokuun 2026 jälkeen, ensimmäiset seurantanäytteet otetaan syksyllä 2026.

Kaikista orsi- ja pohjavesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit: 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Jos tarkkailussa havaitaan selvästi poikkeavia pitoisuuksia, kuten orsi-/pohjaveden pH:n kohoamista yli pH 9, otetaan kaksi uusintanäytettä kahden kuukauden välein. Jos näissä tuloksissa havaitaan kohoavia (tai pH:n nousu yli 9) trendejä, laaditaan riskinarvio, joka esitetään ympäristöviranomaiselle. Riskinarviossa esitetään myös tarvittaessa korjaavat toimenpiteet.

Raportointi

Orsi- ja pohjavesitarkkailun tuloksista laaditaan vuosiraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Tarkkailua jatketaan lähtökohtaisesti kahden vuoden ajan (2026–2027). Vuoden 2027 vuosiraportissa arvioidaan tarkkailun jatkon tarve. Vuosiraporteissa esitetään vähintään kooste otetuista tarkkailunäytteistä ja niiden tuloksista sekä arvio koestabilointien vaikutuksista vedenlaatuun. Vuonna 2026 tehtävät koestabilointialueet sijaitsevat vuonna 2022 ja 2024 tehtyjen koestabilointialueiden yhteydessä. Jokaisella koestabilointialueella on testattu aiemmin yhteensä 9 erilaista uusiosideainetta, joten vaikutuspisteiden vedenlaadusta ei voida päätellä yksittäisen sideaineen mahdollisia vaikutuksia vedenlaatuun.

Stabiloinnin teknisestä toteutuksesta laaditaan raportti vuoden 2026 loppuun mennessä. Raportissa esitetään koestabiloinnin ajankohdat, syötettyjen sideaineiden laatu ja määrä aluekohtaisesti, ylijäämämaa-ainesten määrä ja toimituspaikka sekä mahdolliset poikkeustilanteet ja niiden vuoksi tehdyt toimenpiteet.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, ilmoituksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan ympäristön tilaan tai terveydellisiin olosuhteisiin.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee uusien pilaristabiloinnin sideaineiden testaamista Malminkentällä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Koetoimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi koetoiminnan tarkka aloitusajankohta sekä koetoiminnan vastuuhenkilöiden yhteystiedot toiminnan aikana. (YSL 31, 122, 172 §)

2. Sideainetta sisältävät ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa kahden viikon kuluessa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Ylijäämämaa-ainekset tulee tarvittaessa peittää tiiviillä peitteellä tai muulla tavalla varmistua siitä, että läjitysalueelta poistuva vesi ei aiheuta haittaa vastaanottavalle vesistölle. (YSL 7 §, JL 13, 29 §)

3. Koestabiloinnin työvaiheet on toteuttava siten, että sideaineiden ja sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää. Tarvittaessa on käytettävä soveltuvia teknisiä menetelmiä sideaineen tai sitä sisältävän maa-aineksen leviämisen estämiseksi. (YSL 7 §)

4. Työmaalta poistettavat vedet tulee esikäsitellä ja johtaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa. Työmaavesien käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen Malminkentän tarkennettua työmaavesiohjetta. Suora pintavalunta stabilointityömaalta on estettävä ilmoituksen mukaisesti pato- ja vedenjohdatusrakenteilla. (YSL 7, 17, 172 §)

5. Toiminnan orsi- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava ja tarkkailusta on raportoitava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Tarkkailutulokset on toimitettava kahden viikon kuluessa niiden valmistumisesta tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi tulosten perusteella päättää tarvittavista jatkotoimista, mikäli orsi- tai pohjavesinäytteissä havaitaan selvästi poikkeavia pitoisuuksia. Arvio tarkkailun jatkamisen tarpeesta on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksyttäväksi vuoden 2027 tarkkailuraportin yhteydessä. (YSL 6, 7, 122, 172 §)

6. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koeluonteisen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta oleelliset tiedot. Koetoiminnasta on laadittava kirjanpitoon ja tarkkailuun perustuva yhteenvetoraportti, joka on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle vuoden 2026 loppuun mennessä. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

- tiedot koestabiloinnin ajankohdista ja toteutuneista koerakenteista (pilareiden sijainti kartalla, pinta-ala, leikkauspiirustukset sekä käytettyjen sideaineiden laatu, määrä ja pitoisuudet aluekohtaisesti)

- tiedot koetoiminnassa käytettyjen sideaineiden toimittajista ja käytettyjen sideaineiden kokonaismääristä

- tiedot sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen määrästä ja vastaanottopaikoista

- tiedot mahdollisesta työmaavesien käsittelystä

- tiedot mahdollisista poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä

- orsi- ja pohjavesinäytteiden analyysitulokset ja arvio koestabilointien vaikutuksista vedenlaatuun. (YSL 172 §)

7. Koetoiminnan keskeyttämisestä tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle (YSL 31, 172 §)

8. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennalta vahinko- ja häiriötilanteisiin. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle. (YSL 14, 15 §)

Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.

Määräysten yksilöidyt perustelut

Koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Toiminnan aloitus- ja lopettamisilmoitukset ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. (Määräys 1)

Ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Kaivumaiden hallinta Malminkentällä -ohjeen (1.2.2024) mukaan stabiloidun saven läjitysaika on korkeintaan kaksi viikkoa, ellei maita hyödynnetä. Hyödyntäminen voi vaatia ympäristöluvan ja siitä tulee tarvittaessa olla erikseen yhteydessä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. Sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen läjitys on tehtävä siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ylijäämämaa-ainekset tulee peittää myös lyhytaikaisessa läjityksessä erityisesti sateen uhatessa. (Määräys 2)

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta tai se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Sideaineet ovat emäksisiä, mikä voi aiheuttaa läheisten purojen eliöstölle haitallista pH:n nousua. (Määräys 3)

Määräys on tarpeen, jotta mahdollisista työmaalta poistettavista vesistä ei aiheudu ympäristön tai herkkien vesistökohteiden pilaantumista. Koestabilointityömaalta saattaa esimerkiksi rankkasateen tai tulvan aikana lähteä pintavaluntana liikkeelle vesiä, joista voi aiheutua haittaa vastaanottavalle vesistölle. (Määräys 4)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jos haitallisia ympäristövaikutuksia ilmenee, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen synnyn estämiseksi ja haittojen korjaamiseksi. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö arvioi tarkkailutulosten perusteella tarkkailun jatkon tarpeen ilmoituksessa esitetyn kahden vuoden määräajan jälkeen. (Määräys 5)

Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvontaa varten. (Määräys 6)

Tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. (Määräys 7)

Määräys on annettu viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi ympäristövahinkotilanteissa Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (Määräys 8)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 15, 17, 31, 119, 122, 172, 200, 205 §
Jätelaki (646/2011) 13, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1500 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (YSL 200 §).
 

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f perusteella toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto, joka on siirtänyt toimivaltaansa päättää ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisista asioista ympäristönseuranta- ja valvontayksikön päällikölle.