Tutkimuslupa, Taitoa, varmuutta ja vaikuttavuutta vuorovaikutukseen lapsi- ja perhesosiaalityössä, TAITAVA II

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön johtaja myönsi tutkimusluvan ********** ym. tutkimukselle ”Taitoa, varmuutta ja vaikuttavuutta vuorovaikutukseen lapsi- ja perhesosiaalityössä, TAITAVA II” (yliopistotasoinen tutkimushanke). Yhteyshenkilönä toimii lastensuojelun sosiaalityön aluepäällikkö **********. Tutkimuslupa on voimassa 31.5.2029 saakka.
Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja: 
Tutkimuksesta ja siihen osallistuvan henkilöstön ajankäytöstä on sovittava yksikön esihenkilön ja/ tai tutkimuksen yhteyshenkilön kanssa.
Tutkimusprosessissa noudatetaan yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita.
Tutkimusraportista ei saa olla tunnistettavissa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä.
Mikäli henkilörekistereihin sisältyviä tai salassa pidettäviä tietoja käsittelevät muut, kuin hakemuksen allekirjoittaneet tutkijat **********, **********, **********, **********, **********, on heidän toimitettava salassapitositoumuksensa kaupungin kirjaamoon tämän päätöksen asiakirjoihin liitettäväksi (saatteena mainittava diaarinumero HEL 2026-006420).
Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle, eikä toimiala sitoudu tiloissa tehtävien mahdollisten muutosten kustantamiseen.
Tutkijat sitoutuvat noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain 1050/2018 sekä muun voimassa olevan lainsäädännön tutkijalle asettamia vaatimuksia. 
Tutkijat saapuvat pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimeen.
Sähköinen tutkimusraportti tai sen osoite toimitetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön osoitteella: sotepe.tutkimusluvat@hel.fi.

TAITAVA II -tutkimushanke (2025-2028) on jatkoa TAITAVA I –hankkeelle, jossa mm. kehitettiin motivoivan haastattelun menetelmään perustuva vuorovaikutustaitojen koulutuspaketti sosiaalityöntekijöille. TAITAVA II keskittyy sosiaalityöntekijöiden tutkimusperustaiseen vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kouluttamalla sosiaalityöntekijöitä yhdessä esihenkilöidensä kanssa sekä muodostamalla koulutukselle pysyvät ylläpitorakenteet. Lisäksi tutkitaan vuorovaikutustaitojen yhteyttä asiakastason tuloksiin. Hankkeen tarkoituksena on, että vahvistuneet vuorovaikutustaidot parantavat asiakastason tuloksia ja pitkällä tähtäimellä lisäävät työn vaikuttavuutta.

Tutkimushanke toteutetaan lisäksi kolmella muulla hyvinvointialueella. Tutkimushankkeen toteuttajina ovat Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Tutkimus on STM:n rahoittama.

Tutkimushanke kohdistuu lastensuojelun sosiaalityön ja perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöihin ja johtaviin sosiaalityöntekijöihin (tavoite noin 34 osallistujaa + kouluttajakoulutus noin 5 osallistujaa) sekä osallistuvien työntekijöiden asiakkaisiin (tavoite 34 - 68 osallistujaa).

Tutkimushanke koostuu kolmesta osasta: 1) Sosiaalityöntekijöiden kouluttaminen vuorovaikutustaidoissa, 2) Vuorovaikutustaitokoulutuksen vakiinnuttaminen ja kouluttajien kouluttaminen ja 3) Sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutuksen tutkiminen (muutokset työntekijöiden taidoissa: nauhoitteet ja vaikutukset asiakasperheissä: kyselyt).
 
Sosiaalityöntekijöiden koulutus sisältää neljän lähiopetuspäivän lisäksi lyhyitä koulutuspäivien välissä suoritettavia tehtäviä ja kolme 90 minuutin mittaista menetelmäohjauskertaa, joissa keskustellaan koulutuksessa opittujen taitojen soveltamisesta omassa asiakastyössä. Koulutukseen osallistujille järjestetään myös puolen päivän mittainen kertauskoulutus noin 4 kuukautta viimeisen menetelmäohjauskerran jälkeen. Koulutus toteutetaan lokakuu 2026 - joulukuu 2027 välisenä aikana.
Kouluttajakoulutus (sen esitestaus) toteutetaan kahtena lähikoulutuspäivänä ja lisäksi pidetään kertauskoulutustilaisuus. Koulutus pidetään tammikuussa 2027.

Tutkimukseen osallistuvilta työntekijöiltä aineisto kerätään koulutuksen yhteydessä ja sen jälkeen seuraavilla menetelmillä: kyselyt, koulutuksen havainnointi, asiakastapaamisten nauhoittaminen sekä nauhoituksiin osallistuvia asiakkaita koskevat kyselylomakkeet. 
Tutkimuksen aikana pidetään kaksi noin kuukauden mittaista nauhoitusjaksoa, joiden aikana työntekijät nauhoittavat yhteensä kolme asiakastapaamista. Lisäksi nauhoituksiin osallistuvilta asiakkailta (vanhemmilta) kerätään asiakastason hyvinvointia kuvaava kyselyaineisto. Myös työntekijä täyttää asiakasta koskevan kyselylomakkeen. Kysely toistetaan noin 3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä täyttökerrasta.

Asiakastapaamisnauhoitteiden lisäksi noin puolet työntekijöistä osallistuu tutkimuksen aikana järjestettäviin (2x45 min) nauhoitettaviin simuloituihin (ammattinäyttelijä) asiakastapaamisiin.  

Asiakasnauhoitteita ja simuloituja nauhoitteita hyödynnetään tutkimukseen sisältyvissä menetelmäohjaustapaamisissa. Menetelmäohjaukset on kuvattu tarkemmin tutkimussuunnitelmassa.

Kouluttajakoulutuksen esitestaukseen osallistuvilta ammattilaisilta kerättävä aineisto kerätään koulutuksen jälkeen fokusryhmähaastattelulla ja kyselyllä.

Aineiston keruu on kuvattu tarkemmin tutkimussuunnitelmassa ja tutkimustiedotteissa.  

Rekrytointi tutkimukseen tapahtuu sosiaalityöntekijöiden ja esihenkilöiden osalta seurantaryhmän (= koostuu osallistuvien hv-alueiden lastensuojelun ja perhesosiaalityön johtajista) jäsenten kautta, jotka välittävät hakuilmoituksen, koulutukseen hakulinkin, tutkimustiedotteen ja tietosuojailmoituksen yksiköihin. Kouluttajakoulutukseen rekrytoidaan sosiaalityöntekijöitä seurantaryhmän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella (rajattu määrä). 
Sosiaalityöntekijät rekrytoivat asiakkaat tutkimukseen ja rekrytointia ja tutkimukseen valikoitumista varten on sosiaalityöntekijöille laadittu ohjeistus (liitteenä). Suostumuksen osallistua tutkimukseen pyytää lapsen vastuusosiaalityöntekijä. 
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu tietoiseen suostumukseen.

Tutkimusaineistoa käsitellään (sekä tunnisteellisena että pseudonymisoituna) ja säilytetään Suomen yliopistojen yhteisellä tietoturvallisella SD Desktop -alustalla. Aineisto on käytettävissä jatkotutkimusta varten vuoteen 2053 asti. Aineistoa ei arkistoida, vaan tämän jälkeen se hävitetään. Tutkimushankkeen johtaja vastaa alustalle pääsystä. Tutkimusaineistoa käsittelevät vain tutkimusryhmän jäsenet ja tutkimushankkeeseen mahdollisesti liittyvien opinnäytetöiden tekijät tutkimusryhmän vastuututkijoiden ohjauksessa. Kerättäviä henkilötietoja ja henkilötietojen käsittelyä on kuvattu tarkemmin tietosuojan vaikutustenarvioinnissa, tietosuojaselosteessa, aineistonhallintasuunnitelmassa ja tutkimustiedotteissa.

Tutkimuksesta on tehty tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja tutkimukselle on Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan puolto (8.4.2026). Tutkimuksen eettisyyden arviointia käsitellään tarkemmin erillisessä liitteessä.

Tutkimuksen tulokset raportoidaan vertaisarvioituina tieteellisinä julkaisuina ja esityksinä. Alustava julkaisusuunnitelma on liitteessä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaalityön käytännön kehittämistyössä, sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutuksessa sekä yliopiston sosiaalityön opetuksessa.

Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on 31.12.2028.  

Lastensuojelun sosiaalityön päälliköt lastensuojelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityöstä ja lastensuojelun sosiaalityöstä (vs.) ovat puoltaneet tutkimuslupaa (12.5.2026).

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialajohtajan päätöksen 30.11.2023 § 249 mukaan tutkimusluvan myöntämisestä tai hylkäämisestä päättää lastensuojelun ja perhesosiaalityön johtaja palveluansa koskevissa tutkimusluvissa.