Valtuustoaloite, peruskoululaisten tunnistettavuus koko koulupäivän ajan

Ärendet har nyare handläggningar
Det här är en framställning

Ledamoten Seida Sohrabis motion om att grundskoleelever ska gå att känna igen under skoldagen

Beslutsförslag

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Föredragandens motiveringar

Ledamoten Seida Sohrabi och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att alla grundskoleelever ska gå att känna igen under hela skoldagen. Enligt motionen skulle detta innebära ett förbud mot niqaber, burkor och kommandoluvor, eftersom det inte går att känna igen ett barn med ett sådant plagg. Motionen finns som bilaga 1.

Fostrans- och utbildningsnämnden samt jämställdhets- och likabehandlingsdelegationen har gett utlåtande i ärendet. Delegationen hänvisar till sitt utlåtande om en gruppmotion av Sannfinländarnas fullmäktigegrupp om att förbjuda slöjor som täcker huvudet eller ansiktet i Helsingfors skolor och läroanstalter och har inte gett ett separat utlåtande om ledamoten Sohrabis motion. Delegationens utlåtande finns som bilaga 2.

Stadsstyrelsen konstaterar att Helsingfors stads skolor kan garantera en trygg lärmiljö som möjliggör elevbedömningen. Ett krav på identifierbarhet läggs till i sektorns allmänna säkerhetsanvisningar.

Bakgrund

Utgående från fostrans- och utbildningssektorns utredning är det mycket sällsynt att elever och studerande använder plagg som täcker ansiktet. Sådana plagg har använts endast i enstaka fall, och då har eventuella problem vid behov lösts från fall till fall genom diskussion. Det är viktigt att barnets bästa prioriteras i dessa diskussioner.

Säkerhetsperspektivet

Enligt uppgifterna från sektorns säkerhetsenhet har plagg som täcker ansiktet eller huvudet inte orsakat hotfulla eller farliga situationer. Personer som vistas på verksamhetsställena ska kunna kännas igen för att undvika oförutsägbara säkerhetsrisker. Kravet på identifierbarhet läggs till i sektorns allmänna säkerhetsanvisningar.

Uppgifter från undervisnings- och kulturministeriet och Utbildningsstyrelsen

Undervisnings- och kulturministeriet har kartlagt möjligheten till en sådan anvisning som föreslås i motionen på nationell nivå. Enligt uppgifterna från ministeriet gör den nuvarande lagstiftningen det inte möjligt att utarbeta ett motsvarande nationellt förbud. Sådana förbud kan ingå i läroanstalternas ordningsregler som lokala riktlinjer om de gäller alla slags plagg som täcker ansiktet på ett jämlikt sätt. Frågans jämlikhetsaspekter behandlas närmare nedan.

Utbildningsstyrelsen bereder inte rekommendationer eller riktlinjer om ett sådant förbud som nämns i motionen.

Riktlinjer i Vanda och Esbo

I Vanda slog ledningsgruppen för grundläggande utbildning i början av 2026 fast att eleverna inom den grundläggande utbildningen inte får täcka ansiktet under skoldagen. Beslutet motiveras med säkerhet, identifierbarhet och bedömning. Förbudet gäller alla plagg som täcker ansiktet, såsom luvor, huvor, slöjor och maskeradkostymer. Även om fenomenet är sällsynt anser sig Vanda behöva enhetliga anvisningar i frågan.

I Esbo väcktes våren 2026 en fullmäktigemotion om ett förbud mot klädsel som täcker ansiktet i Esbo stads skolor.

Utbildningsanordnarnas skyldighet att främja likabehandling

Enligt diskrimineringslagen är utbildningsanordnarna skyldiga att främja likabehandling. Ingen får diskrimineras på grund av ålder, ursprung, nationalitet, språk, religion, övertygelse, åsikt, politisk verksamhet, fackföreningsverksamhet, familjeförhållanden, hälsotillstånd, funktionsnedsättning, sexuell läggning eller någon annan omständighet som gäller den enskilde som person.

Indirekt diskriminering ska anses förekomma när regler, kriterier eller förfaringssätt som framstår som jämlika kan komma att missgynna någon på grund av en omständighet som gäller honom eller henne som person, om inte regeln, kriteriet eller förfaringssättet har ett godtagbart syfte och medlen för att nå detta syfte är lämpliga och behövliga.

Enligt diskrimineringsombudsmannens råd innebär utbildningsanordnarens skyldighet att främja likabehandling att all verksamhet och dess konsekvenser för olika grupper ska bedömas med tanke på diskrimineringsgrunderna i diskrimineringslagen. De åtgärder för att främja likabehandling som anses vara nödvändiga enligt bedömningen ska vidtas. Aktörer som är skyldiga att främja likabehandling ska inte heller göra ändringar som bedöms försvaga likabehandlingen.

Enligt diskrimineringsombudsmannen kan ett förbud mot plagg som täcker ansiktet bedömas även med tanke på indirekt diskriminering. Om det konstateras att förbudet kan komma att missgynna någon på grund av till exempel religion kan det vara fråga om indirekt diskriminering.

Det är dock inte fråga om indirekt diskriminering om förbudet utgår från ett syfte som är godtagbart med tanke på Finlands system för de grundläggande fri- och rättigheterna och de människorättsförpliktelser som är bindande för Finland och medlet för att nå detta syfte är proportionerligt, dvs. lämpligt och behövligt. Enligt diskrimineringsombudsmannen kan säkerställandet av elevernas identifierbarhet, en trygg lärmiljö och växelverkan anses vara godtagbara syften i skolor. För att vara i enlighet med diskrimineringslagen ska förbudet dessutom vara proportionerligt för att nå syftet, dvs. det medel som begränsar likabehandlingen av eleverna minst.

I Helsingfors stads grundskolor har situationerna varit få och det har varit möjligt att lösa dem med andra medel. Således anses de begränsningar som föreslås i motionen inte vara lämpliga och behövliga med tanke på likabehandling.

I enlighet med nämndens utlåtande konstaterar stadsstyrelsen att, även om det har varit möjligt att lösa de frågor som handlat om att känna igen eleverna och täcka ansiktet som enskilda fall i Helsingfors, är det viktigt att utvecklingen följs upp och staden vid behov ingriper i frågan med enhetliga närmare anvisningar.

Kunskaperna om likabehandling utvecklas

Fostrans- och utbildningssektorn är medveten om att situationer i anslutning till klädsel och religiöst eller kulturellt uttryck och diskussioner om dem inte alltid är entydiga eller lätta. Perspektiv på klädselns säkerhetsaspekter och likabehandling kommer att ingå i framtida anvisningar och utbildningar för personalen. Avsikten med anvisningarna och utbildningarna är att stärka de anställdas kunskaper om barnens rättigheter samt om de etiska dimensionerna av främjandet av likabehandling och jämställdhet. Avsikten med anvisningarna är dessutom att stärka de anställdas känsla av att de inte står ensamma i eventuella svåra situationer. Enheterna kommer dessutom att få ett informationsblad som kan användas för att behandla frågan med personalen.

Jämställdhets- och likabehandlingsdelegationen ställer sig entydigt negativt till det som föreslås i motionen. Delegationen konstaterar att motionen på många sätt är problematisk både juridiskt och i synnerhet med tanke på religionsfrihet och likabehandling.

Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.

Kaupunginhallitus 28.09.2026 § 675

HEL 2026-006881 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

21.09.2026 Pöydälle

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36256, katja.rimpila@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.08.2026 § 306

HEL 2026-006881 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon liitteenä olevasta valtuutettu Seida Sohrabin ja 24:n muun allekirjoittaneen aloitteesta. Aloitteessa esitetään, että jokaisen peruskoululaisen tulee olla tunnistettavissa koko koulupäivän ajan. Aloitteen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että niqabit, burkat ja kommandopipot olisivat kiellettyjä, koska niistä ei tunnista lasta.

Kasvatus ja koulutuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin kouluissa voidaan taata turvallinen ja oppilasarvioinnin mahdollistava oppimisympäristö. Tunnistettavuuden vaatimus lisätään toimialan yleisiin turvallisuusohjeisiin.

Taustaa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty kartoitus, jossa on muun muassa kysytty, onko kasvot tai pään peittävistä asusteista aiheutunut turvallisuutta uhkaavia tai vuorovaikutusta, arviointia ja opetuksen järjestämistä vaikeuttavia tilanteita. Kartoituksen perusteella kasvot peittävien asusteiden käyttö oppijoilla on erittäin harvinaista. Kyseisten asusteiden käyttöä on esiintynyt ainoastaan yksittäistapauksina, ja tarvittaessa niiden käytöstä aiheutuneet haasteet on ratkottu tapauskohtaisesti ja keskustellen. Lautakunta pitää tärkeänä, että näissä keskusteluissa huomioidaan lapsen edun ensisijaisuus.

Ehdotuksen valmistelussa on konsultoitu Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Opetushallitusta sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoa. Lisäksi on selvitetty naapurikuntien linjauksia.

Turvallisuusnäkökulma

Toimialan turvallisuusyksiköstä saatujen tietojen mukaan kasvot tai pään peittävät asusteet eivät ole aiheuttaneet uhka- tai vaaratilanteita. Toimipisteissä oleskelevien henkilöiden tulee olla tunnistettavissa ennalta arvaamattomien turvallisuusriskien välttämiseksi.

Tunnistettavuuden vaatimus lisätään toimialan yleisiin turvallisuusohjeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta saadut tiedot

Mahdollisuutta aloitteessa ehdotettuun linjaukseen on kartoitettu valtakunnallisella tasolla Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriöstä saadun tiedon mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista kyseisen kaltaisen kiellon laatimista valtakunnallisesti. Paikallisina, oppilaitosten järjestyssääntöihin tehtyinä linjauksina kieltoja voidaan laatia, jos ne koskevat kaikenlaisia kasvot peittäviä asusteita yhdenvertaisesti. Asiaa käsitellään tarkemmin jäljempänä yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Opetushallituksessa ei ole valmisteilla suosituksia tai linjauksia, jotka koskisivat aloitteessa mainittua kieltoa.

Vantaan ja Espoon linjaukset

Vantaalla perusopetuksen johtoryhmä linjasi alkuvuonna 2026, että peruskoulun oppilaat eivät saa peittää kasvojaan koulupäivän aikana. Päätöstä perustellaan turvallisuudella, oppilaiden tunnistettavuudella ja arvioinnilla. Kielto koskee kaikkia kasvoja peittäviä asusteita, kuten pipoja, huppuja, huiveja ja naamiaisasuja. Vaikka ilmiö on harvinainen, Vantaa katsoo tarvitsevansa asiasta yhtenäisen ohjeistuksen.

Espoossa on keväällä 2026 tehty valtuustoaloite kasvot peittävän pukeutumisen kieltämiseksi Espoon kouluissa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kiellettyä.

Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta saadun neuvonnan mukaan koulutuksenjärjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta tarkoittaa sitä, että kaikkea toimintaa ja sen vaikutuksia eri ihmisryhmiin tulee arvioida yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettujen syrjintäperusteiden näkökulmasta. Arvioinnissa tarpeelliseksi todetut yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteet tulee toteuttaa. Edistämisvelvollisen toimijan ei myöskään tule toteuttaa muutoksia, joiden arvioidaan heikentävän yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kasvot peittävien asusteiden kieltoa voidaan arvioida myös välillisen syrjinnän näkökulmasta. Jos kiellon todetaan asettavan jonkun muita epäedullisempaan asemaan esimerkiksi uskonnon perusteella, kyse voi olla välillisestä syrjinnästä.

Kyse ei kuitenkaan ole välillisestä syrjinnästä, jos kiellon taustalla on Suomen perusoikeusjärjestelmän ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino on oikeasuhtainen, eli asianmukainen ja tarpeellinen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kouluissa esimerkiksi oppilaiden tunnistamisen ja turvallisen oppimisympäristön takaamisen sekä vuorovaikutuksen turvaamisen voidaan katsoa olevan hyväksyttäviä tavoitteita. Ollakseen yhdenvertaisuuslain mukainen kiellon tulee lisäksi olla oikeasuhtainen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, eli oppilaiden yhdenvertaisuutta vähiten rajoittava keino.

Helsingin kaupungin peruskouluissa tilanteita on ollut vähän ja ne on pystytty ratkaisemaan muilla keinoin. Näin ollen aloitteen mukaisia rajoituksia ei pidetä yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisina ja tarpeellisina. Tunnistettavuuden vaatimus lisätään yleisiin turvallisuusohjeisiin. Vaikka Helsingissä on voitu ratkaista oppilaiden tunnistamiseen ja kasvojen peittämiseen liittyvät asiat yksittäisinä tapauksina, näkee lautakunta tärkeänä, että kehitystä seurataan ja tarvittaessa asiaan puututaan yhtenäisellä tarkemmalla ohjeistuksella.

Yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista kehitetään

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tunnistettu, että pukeutumiseen sekä uskonnolliseen tai kulttuuriseen ilmaisuun liittyvät tilanteet ja näihin liittyvät keskustelut eivät aina ole yksiselitteisiä tai helppoja. Pukeutumisen turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää näkökulmaa sisällytetään tuleviin henkilöstölle suunnattuihin ohjeistuksiin ja koulutuksiin. Ohjeistuksen ja koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden tietämystä lasten oikeuksista sekä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen eettisistä ulottuvuuksista. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös vahvistaa henkilöstön kokemusta siitä, että heitä ei jätetä yksin mahdollisesti haastaviin tilanteisiin. Yksiköille tehdään lisäksi tiedote, jonka avulla asiaa voidaan käsitellä henkilöstön kanssa.

Yhteenveto

Kasvatus ja koulutuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin kouluissa voidaan taata turvallinen ja oppilasarvioinnin mahdollistava oppimisympäristö. Tunnistettavuuden vaatimus lisätään toimialan yleisiin turvallisuusohjeisiin.

Käsittely

18.08.2026 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Sandra Hagman: Kappaleen kolme loppuun: Lautakunta pitää tärkeänä, että näissä keskusteluissa huomioidaan lapsen edun ensisijaisuus.

Vastaehdotus:
Seida Sohrabi: Muokataan kohdasta (16) viimeinen lause:
"Näin ollen aloitteen mukaisia rajoituksia ei pidetä yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisina ja tarpeellisina."

Lisätään kappaleen loppuun:

Tunnistettavuuden vaatimus lisätään yleisiin turvallisuusohjeisiin. Vaikka Helsingissä on voitu ratkaista oppilaiden tunnistamiseen ja kasvojen peittämiseen liittyvät asiat yksittäisinä tapauksina, näkee lautakunta tärkeänä, että kehitystä seurataan ja tarvittaessa asiaan puututaan yhtenäisellä tarkemmalla ohjeistuksella.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä sekä Sandra Hagmanin että Seida Sohrabin vastaehdotukset.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Maija Mäenpää Melo, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 32220, maija.melo@hel.fi

Föredragande

Titel
Stadsstyrelsen

Mer information