Talousarvioaloite, turvakotipalvelu taattava päihteitä käyttäville naisille

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Maria Aarnilinnan ja kahden muun valtuutetun talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että vuoden 2027 budjettiin varataan määrärahat haitallisesti päihteitä käyttävien ja väkivaltaa kohdanneiden naisten erityistarpeisiin vastaavien palveluiden kehittämiseen ja järjestämiseen yhteistyössä valtion turvakotipalveluiden kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Helsingin kaupungilla säilyi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu, mutta kunta-Helsinki ei rahoita sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus muodostuu pääosin valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta. Lisäksi toimiala saa tuloja asiakasmaksutuloista ja valtionkorvauksista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien HUS-yhtymän, sekä pelastustoimen menot ja kustannuksia kasvattavat muutokset on kyettävä rahoittamaan edellä mainitulla rahoituksella.

Turvakotipalvelujen järjestäminen ja rahoitus

Turvakotipalvelut on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Turvakotipalveluun sisältyy myös lähisuhdeväkivallan uhrille tarjottava akuuttiin tilanteeseen liittyvä psykososiaalinen tuki, neuvonta ja ohjaus.

Turvakotitoiminnan strateginen ohjaus ja kehittäminen Suomessa kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotipalvelujen järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n tehtävänä on huolehtia siitä, että turvakotipalvelut ovat valtakunnallisesti laadukkaita, yhdenvertaisia ja asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavia.

Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014, jäljempänä turvakotilaki) 8 §:n mukaisesti THL valitsee avoimen haun kautta tarpeellisen määrän turvakotipalvelun tuottajia viideksi vuodeksi kerrallaan siten, että eri puolilla maata on saatavilla riittävästi turvakotipalveluja. Nykyiset palveluntuottajat on valittu ajalle 1.1.2024–31.12.2028. Turvakotipalvelujen rahoitus tulee valtiolta. THL myöntää valtion varoista korvausta valituille palveluntuottajille turvakotipalvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Selvitystyö päihteitä käyttävien naisten turvakotipalvelun järjestämiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää ajatusta päihteitä käyttäville naisille kohdennetusta turvakotipalvelusta lähtökohtaisesti kannatettavana. Vastaava toimintamalli on parhaillaan pilotoitavana Pirkanmaan hyvinvointialueella, ja THL:ssä seurataan toiminnan käynnistymistä ja vaikutuksia ennen toiminnan laajentamista valtakunnallisesti.

Helsingin kaupungin päihdepalveluissa on pitkä perinne naiserityisestä päihdelaitoskuntoutuksesta, jota on tuotettu omana palveluna vuodesta 1991 alkaen. Lähisuhde- ja muun väkivallan teemaa käsitellään kaikkien naiserityiseen kuntoutukseen osallistuvien naisten kanssa. Naiserityistä päihteetöntä asumispalvelua on tarjolla jälleen syksystä 2026 lähtien. Päihteitä käyttäville naisille on olemassa naiserityinen tuetun asumisen Asunto ensin -yksikkö.

Päihteitä käyttävien naisten turvakotipalvelun toteuttamisen selvittäminen on sisällytetty osaksi Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen lähisuhdeväkivaltatyön edistämissuunnitelmaa 2026–2029. Selvityksen tarkoituksena on edistää toimivan toteutusmallin löytämistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erillisiä määrärahoja ei ole sisällytetty vuoden 2027 talousarvioehdotukseen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen on keskeistä, sillä mitä aikaisemmin väkivalta tunnistetaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmin voidaan ehkäistä sen seurauksia sekä antaa tukea ja apua väkivallan uhrille, tekijälle ja perheelle.

Haitallinen päihteiden käyttö voi tuottaa erityispiirteitä ja haasteita lähisuhdeväkivallan ilmenemiseen. Väkivallan kokemukset saatetaan ohittaa tai ne voivat jäädä piiloon asiakkaan päihdeongelmien alle. Päihteisiin liittyvät haasteet eivät kuitenkaan saa olla esteenä väkivaltakokemuksiin liittyvän avun ja tuen järjestämiselle. Erityisesti päihteitä käyttävät naiset ovat erityisessä riskiryhmässä, sillä asiakas voi kantaa moninkertaista häpeäleimaa, joka voi olla esteenä avun saamiselle.

Turvakotijärjestelmässä esiintyvät aukot voivat siirtää auttamisen painopistettä esimerkiksi läheisille. Jos hyvinvointia uhkaavat tekijät ovat samalla henkilöitä, joiden tuen varaan henkilön tulee turvata, haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä on riski jäädä kokonaan avun ulkopuolelle."