Talousarvioaloite, maksuton uinti 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille kaikissa halleissa
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Antti Vuorelan ym. aloitteesta maksuttomasta uimahallien käytöstä kaikille 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Esteelliset: Hilkka Ahde, Tarja Loikkanen
Esteellisyyksien syy: yhteisöjäävi (hallintolain 28.1 § kohta 5)
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mahad Ahmedin ehdotuksesta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta toteaa, että kaupunginvaltuusto on aloitevastauksessaan 27.5.2026, 165 § edellyttänyt, että selvitetään Helsingin lähikuntien käytäntöjä ja niistä saatavia oppeja ikäihmisten toimintakykyä tukevista maksuttomista uimavuoroista sekä arvioidaan niiden sovellettavuutta Helsinkiin. Lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varautuu vuoden jälkeen toteuttamaan tarkemman asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia liikkumisen lisääntymiseen ja hyvinvointiin. Samalla voidaan selvittää edun käyttäjien kotikuntatietoa, jota nykyinen toimintatapa ei tuota.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala arvioi maksuttomuuden vaikutuksia kokonaisuutena kansanterveys- ja hyvinvointihyötyjen, taloudellisten vaikutusten sekä uimahallien toiminnallisten edellytysten näkökulmasta.
Maksuttoman uinnin laajentamista perustellaan hyvinvointi- ja terveysvaikutuksilla. Hyötyjen toteutuminen edellyttää, että etu tavoittaa kohderyhmää laajasti ja johtaa säännöllisen liikkumisen lisääntymiseen. Alkuvuoden seurantatietojen perusteella edun tavoittavuus on jäänyt rajalliseksi ja erityisesti sen käyttö on keskittynyt hyvin pienelle käyttäjäjoukolle. Maksuttoman vuosikortin on lunastanut noin 3 300 henkilöä eli noin kolme prosenttia yli 100 000:sta 68 vuotta täyttäneestä helsinkiläisestä. Heistä yli 500 ei ole käyttänyt korttia kertaakaan ja lähes puolet on käyttänyt sitä enintään kolme kertaa. Noin 350 aktiivikäyttäjää on puolestaan kerryttänyt 42 prosenttia kaikista maksuttomista käynneistä.
Alkuvuoden seurantatiedot viittaavat siihen, että osa maksuttomista käynneistä on voinut korvata aiempaa maksullista käyttöä. Uimahallien kesätaukoon mennessä kaupungin uimahalleissa oli kertynyt yhteensä noin 388 000 käyntikertaa, joista eläkeläiskäyntejä oli noin 76 000 eli 19,6 prosenttia. Eläkeläisten käyntikerrat ovat kasvaneet 39 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuun vaikuttaa kuitenkin helmikuussa uudelleen avattu Yrjönkadun uimahalli. Kun Yrjönkatu poistetaan vertailusta, eläkeläiskäyntien kasvu oli 16 prosenttia. Eläkeläisten omatoimisen uinnin käynneistä 46 prosenttia eli noin 24 000 käyntiä toteutui maksuttomasti ja 54 prosenttia maksullisilla tuotteilla.
Urheiluhallit Oy:n, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n ja Vuosaaren Urheilutalo Oy:n eläkeläisuintien käyntimäärät ovat tammi–heinäkuussa 2026 laskeneet noin 8 prosenttia ja myyntituotot noin 13 prosenttia vuodesta 2025, mutta ovat edelleen selvästi vuotta 2024 korkeammalla tasolla. Kehitys voi viitata osittaiseen siirtymään kaupungin maksuttomiin uimahalleihin, mutta yhden tarkastelujakson perusteella vaikutuksesta ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Maksuttomuuden laajentamisella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kaupunkikonserniin kuuluva Urheiluhallit Oy ylläpitää Kallion, Kontulan, Malmin, Mäkelänrinteen, Siltamäen, Töölön ja Vuosaaren uimahalleja, ja kaupunki omistaa yli puolet yhtiön osakkeista. Maksuttomuuden toteuttaminen edellyttäisi käytännössä, että kaupunki kompensoisi yhtiöille siitä aiheutuvat tulonmenetykset korkeampana laitosavustuksena. Urheiluhallit Oy:n, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n ja Vuosaaren Urheilutalo Oy:n eläkeläisuintien myyntitulot ovat vuosina 2024–2025 olleet noin 625 000–768 000 euroa vuodessa.
Lisäksi aloitteessa esitetty nykyisen kello 11–15 aikarajauksen poistaminen kaupungin omissa uimahalleissa aiheuttaisi arviolta 250 000–300 000 euron vuotuiset tulonmenetykset.
Arvioon liittyy epävarmuutta, sillä Yrjönkadun uimahallin remontti vääristää viime vuosien vertailulukuja, ja kuluvan vuoden eläkeläistuotteiden kokonaismyynti tiedetään vasta vuoden päätyttyä. Aloitteessa esitettyjen kahden laajennuksen yhteenlaskettu taloudellinen vaikutus voisi siten olla noin 0,9–1,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Maksuttomuuden vaikutuksia on arvioitava myös uimahallien kapasiteetin ja muiden käyttötarpeiden näkökulmasta.
Vuonna 2026 valmistuneen Helsingin uimahalliverkoston kehitys 2030-luvulla -selvityksen mukaan uimahallien keskeinen haaste on korkea käyttöaste: hallit ovat erittäin aktiivisessa käytössä ja kapasiteetti on monin paikoin tiukilla, mikä vaikeuttaa eri käyttäjäryhmien tarpeiden yhteensovittamista. Allaskapasiteettia tarvitaan yhä enemmän erityisesti koululaisten uimaopetukseen, joka ajoittuu osittain samaan aikaan maksuttoman käytön kanssa. Eläkeläisten maksuttomat käynnit ovat painottuneet voimakkaasti maksuttoman ajan alkuun, mikä on ajoittain ruuhkauttanut uimahalleja.
Nykyisen maksuttomuuden vaikutuksista tarvitaan pidemmän aikavälin seurantatietoa ennen johtopäätösten tekemistä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varautuu ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toteuttamaan asiakaskyselyn, jolla voidaan arvioida maksuttomuuden vaikutuksia ikääntyneiden liikkumiskäyttäytymiseen sekä sitä, onko etu tavoittanut uusia tai aiemmin vähän liikkuneita käyttäjiä. Samalla voidaan selvittää käyttäjien kotikuntatietoja, joita nykyinen toimintatapa ei tuota.
Maksuttomuus on yksi keino tukea ikääntyneiden liikkumista, mutta yksin sillä ei voida ratkaista liikkumattomuuden taustalla olevia esteitä. Helsingin vuoden 2025 liikunta- ja liikkumiskyselyn mukaan ikääntyneiden liikkumattomuuden keskeiset syyt liittyvät terveydentilaan, elämäntilanteeseen ja koettuun osaamiseen, kun taas taloudelliset tekijät olivat keskeinen este vain noin 10 prosentille vastaajista. Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2025–2029 yhtenä keskeisenä tavoitteena on ikääntyneiden liikkumisen lisääminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä sekä kaupungin toimialojen yhteistyötä, jotta erityisesti vähän liikkuvia ikääntyneitä voidaan tavoittaa nykyistä paremmin.
Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 9.9.2026 mennessä valtuutettu Antti Vuorelan ja kahden muun valtuutetun talousarvioaloitteesta, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki tarjoaa maksuttoman uimahallien käytön ilman aikarajoituksia kaikille 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille sekä Helsingin omissa että kaupunkikonserniin kuuluvan Urheiluhallit Oy:n Kallion, Kontulan, Malmin, Mäkelänrinteen, Siltamäen, Töölön ja Vuosaaren uimahalleissa.
Talousarvioaloite on kokonaisuudessaan liitteenä.
Talousarvioaloitteesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lauta- tai johtokunnilta.
Talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti lauta- ja johtokuntien on käsiteltävä talousarvioaloitteista annettavat lausunnot samanaikaisesti talousarvioehdotusten kanssa.
Detta beslut publicerades 28.08.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §