Valtuustoaloite, neurokirjon lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen ja lisääminen Itä-Helsingissä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan. Aloitteessa esitetyt toimenpiteet palvelutarpeen kartoituksesta, resurssien kohdentamisen selvittämisestä, kumppanuusmallin kehittämisestä sekä Harrastamisen Suomen mallin saavutettavuuden varmistamisesta ovat perusteltuja. Lautakunta katsoo, että kokonaisuudessaan kaupungissa on useita inklusiivista lasten ja nuorten liikuntatoimintaa järjestäviä toimijoita, mutta edelleen on tarpeellista tarkastella soveltavien uintien ja pienryhmien tarpeellisuutta erityisryhmille erityisesti Itä-Helsingin alueella.

Nykyinen tarjonta

Aloitteen ensimmäisessä toimenpiteessä toimialaa pyydetään selvittämään neurokirjon lapsille suunnatun soveltavan liikunnan ja muiden harrastusten nykyisen tarjonnan ja todellisen tarpeen erityisesti Itä-Helsingin alueella.

Neurokirjon lasten ja nuorten alueellisesta jakautumisesta ei ole käytettävissä luotettavaa tilastotietoa, joten harrastustarpeita on tarkoituksenmukaista arvioida saavutettavuuden perusteella. Tällöin saavutettavuudella tarkoitetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastustoimintaan kohtuullisen matkan päässä omasta asuinalueestaan sekä sitä, että tarjolla on erilaisiin tarpeisiin sopivaa toimintaa.

Aloitteen pohjalta laaditun selvityksen mukaan lasten ja nuorten tuen tarpeet harrastustoiminnassa vaihtelevat huomattavasti. Monet neurokirjon lapset ja nuoret voivat osallistua harrastustoimintaan yleisissä ryhmissä ilman erityisjärjestelyjä tai vähäisin mukautuksin, kun taas osa tarvitsee harrastamiseen enemmän tukea ja yksilöllisiä järjestelyjä. Neurokirjon lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia voidaan edistää vahvistamalla soveltavan liikunnan tarjontaa, tukemalla järjestö- ja seurayhteistyötä sekä huomioimalla kohderyhmä liikunta-avustusten kehittämisessä.

Helsingin kaupunki järjestää itse ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa inklusiivista lasten, nuorten ja perheiden liikuntatoimintaa sekä soveltavan liikunnan pienryhmiä. Harrastustoimintaa toteutetaan myös nuorisopalveluissa ja Harrastamisen Suomen mallissa. Avustaja voi osallistua mukaan toimintaan. Liikuntapalvelut pyrkii vahvistamaan alueellista harrastustarjontaa Itä-Helsingin alueella, jossa on laaja liikuntapaikkaverkko. Lisäksi toimintaa toteutetaan kouluissa ja päiväkodeissa sekä yhteistyökumppaneiden omissa tiloissa.

Soveltava uinti

Aloitteen toisessa toimenpiteessä esitetään, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala selvittäisi kaupungin omana tuotantona järjestettävää soveltavaa uintia Itä-Helsingin toimipisteissä.

Soveltavat uimakoulut on tarkoitettu lapsille, joilla ei ole edellytyksiä osallistua yleisiin uimakouluihin. Helsingin liikuntapalvelut järjestää soveltavia uimakouluja Pirkkolan uimahallissa. Soveltavat uimakoulut ja niiden jonopaikat täyttyvät vuosittain, ja kysyntä ylittää nykyisen tarjonnan. Vastaava ilmiö näkyy myös yleisissä uimakouluissa. Itä-Helsingin uimahalleissa ei tällä hetkellä järjestetä soveltavia uimakouluja. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala arvioi mahdollisuuksia kehittää soveltavan uinnin tarjontaa myös Itä-Helsingin alueella olemassa olevien allas- ja henkilöstöresurssien puitteissa.

Järjestö- ja seurayhteistyö laajentaa liikuntapalvelutarjontaa

Aloitteen toisessa toimenpiteessä esitetään, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala selvittäisi kaupungin omana tuotantona järjestettävää liikunnan pienryhmiä Itä-Helsingin toimipisteissä. Lisäksi aloitteen kolmannessa toimenpiteessä esitetään kumppanimallin ja avustusten kehittämistä.

Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden itse ja kumppaneiden järjestämä toiminta on lähtökohtaisesti inklusiivista. Esimerkiksi Perhe- ja Liikuntahulinoissa sekä Vimma- ja Puhti-liikunnan järjestämisessä pyritään huomioimaan erilaisia tarpeita, ja palveluita tuotetaan myös Itä-Helsingin alueella esimerkiksi Liikuntamyllyssä. Lasten, nuorten ja perheiden toimintoihin pyritään löytämään sellaisia kumppaneita, joilla on edellytyksiä tarjota inklusiivista liikunta- ja vertaistoimintaa.

Helsingin kaupungin liikuntapalveluilla on käytössä esitetyn kaltainen yhteistyökumppanuusmalli, jonka avulla soveltavaa liikuntaa toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja liikuntaseurojen kanssa. Yhteistyökumppanuusmallin avulla kumppaneita tuetaan taloudellisesti, minkä lisäksi kaupunki tarjoaa kumppaneille maksuttomia tiloja toimintaan sekä viestii toiminnasta mm. verkkosivuillaan ja verkostoissaan monikanavaisesti. Kaudella 2025–2026 soveltavan liikunnan yhteistyökumppaneita oli 19 ja ryhmiä lähemmäs 60. Liikuntapalvelut jatkaa yhteistyökumppanuusmallin kehittämistä ja uusien toimijoiden tavoittamista painottaen alueellista saavutettavuutta ja tarjonnan tasapainoista sijoittumista. Liikuntapalvelut kehittää tilastointia, jonka avulla seurataan esimerkiksi yhteistyökumppanitoiminnan kumppanuuksien määriä sekä osallistujamääriä.

Kumppanuusmallin lisäksi vuonna 2027 voimaan tuleva liikunta-avustusten uudistus vahvistaa kannustimia soveltavan liikunnan järjestämiseen.

Harrastamisen Suomen malli

Aloitteen neljännessä toimenpiteessä toimialaa kehotetaan varmistamaan, että Harrastamisen Suomen malli järjestää pienryhmätoimintaa ja tavoittaa erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Harrastamisen Suomen mallin toiminta Helsingissä perustuu vahvasti saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Periaatteet on sisällytetty toimintamallin toteutukseen, ja palveluntuottajat sitoutuvat niihin osana julkisen hankinnan tarjouskilpailun ehtoja.

Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa järjestetään kaikissa Helsingin peruskouluissa, mukaan lukien erityiskoulut. Harrastustoiminnan järjestämisessä huomioidaan lasten ja nuorten erilaiset tarpeet, ja erityistä osaamista edellyttävien kohderyhmien harrastuksia toteuttavat toimijat, joilla on tehtävään tarvittava osaaminen. Helsingin kouluissa opiskelee lisäksi paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, kuten neurokirjon oppilaita. Lähtökohtana on mahdollistaa heidän osallistumisensa harrastustoimintaan yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa huomioiden samalla yksilölliset tuen tarpeet ja yhdenvertaisen osallistumisen edellytykset.

Toiminnan saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Harrastamisen Suomen malli järjestää toimijoille neljä kertaa vuodessa yhteisiä kehittämis- ja koulutustilaisuuksia. Tilaisuuksissa vahvistetaan toimijoiden osaamista ja kehitetään yhteisiä toimintatapoja. Teemoina ovat olleet muun muassa harrastamisen saavutettavuus, neuroepätyypillisten lasten osallistuminen harrastustoimintaan sekä lapsen oikeus harrastamiseen.

Tavoitteena on, että tuen tarve ei muodostu esteeksi harrastukseen osallistumiselle ja että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi osallistua itselleen mieluisaan harrastukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 30.10.2026 mennessä valtuutettu Krishna Regmin ja 30 muun valtuutetun allekirjoittamasta aloitteesta koskien neurokirjon lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista ja lisäämistä Itä-Helsingissä.

Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lauta- tai johtokunnilta.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

Detta beslut publicerades 08.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §