Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Stansvikinrannan länsiosan, Huttuvadinpuiston ja liittyvien VL-alueiden puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6093/4.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualue sijaitsee Laajasalon 49. kaupunginosassa osa-alueella Kruunuvuorenranta. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 12080 lähivirkistysaluetta (VL) ja uimarantaa (VV). Tässä yhteydessä VL ja VV-alueista käytetään yhteisnimeä Stansvikinranta.

Puistosuunnitelma on laadittu osamuutoksena aikaisemmin hyväksyttyyn puistosuunnitelmaan vuodelta 2020. Suunnitelmaa muutetaan, jotta alueella sijaitseva, vesilailla suojeltu noro voidaan säilyttää.

Suunnitelmaa muutetaan noron säilyttämisen vaatimassa laajuudessa. Vanha puistosuunnitelma jää voimaan rannan itäpäässä. Muutetun ja säilyvän puistosuunnitelma-alueen rajaukset on esitetty liitteessä 4. Muutosalueen maa-alueen ja meritäytön pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Voimaan jäävä alue on noin 2 hehtaaria, ja molemmat alueet ovat yhteensä noin 4,5 hehtaaria.

Stansvikinrannasta tulee Helsingin ensimmäinen esteetön uimaranta. Suunnittelun kuluessa on kuultu esteettömyysasiantuntijaa, ja suunnitelmat laadittu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa.

Suunnittelualue sijaitsee Kruunuvuorenrannan Haakoninlahden uusien asuinalueiden ja Tahvonlahdenniemen välissä Varisluodonlahden poukamassa. Se rajautuu idässä Stansvikin kartanopuistoon ja pohjoisessa sekä lännessä Stansvikin rantakatuun.

Stansvikinranta on pääosin vanhaa metsää. Sen erityiset arvot ovat komeat, vanhat kilpikaarnamännyt ja vesilailla suojeltu noro. Metsään on muodostunut runsaasti polkuja, ja niiden määrä on kasvanut alueen asukasmäärän lisääntyessä. Pääpolku kulkee tällä hetkellä noron yli.

Huttuvadinpuistossa sijaitsee erityislaatuiset avokallioniemet, jotka rajautuvat pohjoisreunastaan entisen öljysataman kenttään.

Stansvikinranta on arvokasta lepakko- ja lintualuetta kuuluen Tahvonlahden kokonaisuudessaan arvokkaaseen luonnonympäristöön. Lisäksi säilytettävillä metsäalueilla on tehty lahokaviosammalhavaintoja. Läheinen Varisluodonkari on tärkeä lintujen pesimäalue.

Aikaisemmin toteutetussa urakassa vuonna 2019 tehtiin rannan esirakentaminen ja vedenalainen täyttöpenger. Täytön merenalainen eteläreuna säilyy nykyisellään.

Pohjoisreunaltaan Stansvikinranta rajautuu Stansvikin rantakatuun, johon rakennetaan kadun sijaan kevyen liikenteen reitti. Aiemmin laadittu kadun suunnitelma on muutettu kevyen liikenteen reitiksi, jotta noro säilyy. Myös puustoa säilyy huomattavasti enemmän, kun ajoratoja ei tehdä.

Puistosuunnitelma mahdollistaa asemakaavan 12080 toteutumisen kaavan tavoitteiden mukaisesti. Huoltorakennusta ei kuitenkaan sijoiteta asemakaavassa varatulle paikalle, koska juuri sillä kohdalla on noro. Asemakaavamerkintöjen mukaan uimaranta-alueelle (VV) saa kuitenkin muuallekin rakentaa uimarannan toiminnan kannalta tarpeellisia vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia, kuten uimavalvojan tilan, wc-rakennuksia jne., ja uimavalvontarakennus wc-tiloineen onkin sijoitettu sopivampaan paikkaan rannan tuntumaan.

Suunnitelma

Uusi hiekkaranta-alue tehdään täyttämällä lisää hiekkaa jo aiemmin esirakennetun alueen päälle.

Rannan keskiosaan sijoittuu pitkä uimalaituri ja Helsingin ensimmäinen esteetön uimaluiska. Ranta on suunniteltu kokonaisuudessaan niin esteettömäksi, kuin se korkeuserojen, säilytettävän metsikön, merenpinnan vaihtelun ja liikennejärjestelyiden puitteissa on mahdollista.

Pieneen uimarantarakennukseen sijoittuu uimavalvojien tilat ja wc:t. Laiturin edustalle tehdään puupintaiset oleskelualueet istuskeluportaineen ja kalusteineen, esteettömät pukusermit ja suihkut. Laiturin päähän tulevilta tasoilta voi pyörätuolin käyttäjä laskeutua käsivoimin veteen, ja uimaluiskaa pitkin veteen pääsee pyörätuolilla.

Rannan suuntaiseksi yhteydeksi rakennetaan esteetön betonipolku, joka toimii myös huolto- ja pelastusreittinä ambulanssille ja paloautolle. Noron kohdalla reitti tehdään puisena ja pitkospuiden tapaan korotettuna, jotta kasvillisuus noron kohdalla säilyy ja vesi pääsee edelleen vapaasti virtaamaan mereen.

Uimarannan käyttäjiä palvelee viereiselle monitoimirakennuksen tontille sijoittuva pysäköintialue, josta rakennetaan kävelyreitti alas uimarannalle. Liikuntaesteisten autopaikoista kolme sijoittuu kyseiselle pysäköintialueelle ja kolme rannan länsipään aukiolle. Aukio sijoittuu puolittain asemakaavan mukaiselle katualueelle, puolittain puistoalueelle. Sinne tulee varaus kahvilalle tai kioskille terasseineen, rantalentopallokenttä ja pyöräpysäköintiä. Nämä alueet ovat nykyisin murskekenttää.

Aiemmin rannan itäpäähän sijoitettu kuntoilupaikka siirretään Huttuvadinpuistoon nykyiselle murskealueelle lähemmäksi muita toimintoja ja palveluja. Kuntoilupaikan välineistä osa on esteettömiä.

Aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen rannalle ei osoiteta talviuintia.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteen 1 suunnitelmaselostuksesta VIO 6093 ja liitteen 2 suunnitelmapiirustuksesta VIO 6093/4. Havainnekuvat rannasta ovat liitteinä 5 ja 6.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12080 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Kestävän kehityksen ja luontoarvojen huomioiminen

Noro ympäristöineen säilytetään. Puistosuunnitelmassa on esitetty noron ympärille koskemattomana säilytettävä suojavyöhyke. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan palvelukorttelin ja Stansvikin rantakadun suunnitelmissa on huolehdittu siitä, että noroon ohjautuu jatkossa vastaava vesimäärä kuin nykyään. Veden vapaa purkautuminen norosta mereen on kuvattu edellisessä kappaleessa. Kävely ohjataan jatkossa rannan betonipolulle tai Stansvikinrantakadun kevyen liikenteen reitille. Metsä rajataan käytön ulkopuolelle kevyin aidoin ja opastein. Näin metsänpohjan kulutus vähenee merkittävästi nykyisestä, eikä noron ylitse enää kävellä. Metsänpohja pääsee elpymään myös noron kohdalla.

Huttuvadinpuiston komeat avokallioalueet sekä niitty- ja ruovikkoalueet säilytetään.

Lähes koko metsä säilytetään. Uimarannan rakentaminen ulottuu nykyisestä rantapuuston reunasta merelle päin, jolloin vaikutukset olemassa olevaan puustoon ovat vähäiset. Mahdolliset vieraslajit poistetaan rakentamisen yhteydessä.

Suunnitelmalla ei ole vaikutusta lahokaviosammalesiintymiin, joiden esiintymisalueille ei tule mitään rakentamistoimia. Suunnitelmassa on minimoitu lepakoille aiheutuvat häiriötekijät alueelta laaditun lepakkoselvityksen ohjeiden mukaisesti. Varisluodonkarin linnuston merkityksestä informoidaan kyltein, jotka kieltävät pesimäaikana uinnin ja rantautumisen luodolle.

Öljysatamasta jäänyt murskekenttä muutetaan vehreäksi puistoksi istuttamalla runsaasti uutta kasvillisuutta ja kylvämällä nurmikkoja ja niittyjä. Lajivalinnoissa huomioidaan monimuotoisuus, monilajisuus ja ilmaston lämpeneminen. Nurmikko- ja niittyalueilla käytetään kierrätyskasvualustoja. Kierrätettyjä luonnonkiviä käytetään aukion kiveyksessä ja rannalla istuinpaaseina. Betonipolku tehdään vähäpäästöisestä betonista.

Pääosa rannasta jätetään valaisematta, koska osa alueesta kuuluu 2. luokan lepakkoalueeseen. Valaistuksen suunnittelulla ja ohjelmoinnilla minimoidaan vaikutuksia lepakoille pitämällä valaistu alue hyvin suppeana, käyttämällä lämminsävyistä valoa ja sammuttamalla valaistus kokonaan kesäkuukausina. Lepakkoalue ei ulotu suunnittelualueen länsipäähän, joten Huttuvadinpuiston aukio, kuntoilupaikka sekä rantalentopallokenttä voidaan valaista.

Stansvikin uimarannan ja Stansvikin rantakadun suunnitelmat on laadittu samanaikaisesti siten, että noron luonnontilaisuus ei vaarannu toimenpiteistä.

Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupunkiympäristön Ympäristöpalvelut katsovat, että Stansvikinrannan puistosuunnitelman ja Stansvikin rantakadun katusuunnitelman toteuttaminen eivät vaaranna noron luonnontilaa vesilaissa tarkoitetulla tavalla. Lausunnot ovat liitteenä 7 ja 8.

Sekä ELY (nykyään Lupa- ja valvontavirasto, LVV) että Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut ovat todenneet, että hankkeet eivät yksistään vaaranna noron luonnotilaisuutta. Alueella vireillä oleva palvelukorttelin (koulun tontti) rakentaminen on käynnissä. Se toteutetaan siten, että se ei selvitysten mukaan vaaranna noron luonnontilaa.

Ympäristöpalvelut suosittaa kuitenkin, että varovaisuusperiaatteen mukaan ja alueelle esitetyt muutokset kokonaisuutena huomioiden kaupunki hakisi LVV:ltä poikkeamislupaa noron luonnontilan vaarantamiskiellosta. Päätös poikkeamisesta hakemiseksi on toimialajohtajan toimivallassa, ja tehdyn harkinnan pohjalta poikkeamista vesilaista tullaan hakemaan.

Kun katu ja puisto on rakennettu suunnitelmien mukaisesti, vireillä oleva kouluhanke toteutettu ja asemakaavan nro 12580 mahdollistama asuinrakentaminen otettu huomioon alueen lisääntyvän käytön yhteisvaikutuksia on mahdotonta täysin arvioida. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen luonnontilan vaarantamiskiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat(Länk leder till extern tjänst) 13.8.2025 – 31.8.2025 välisenä aikana.

Puistosuunnitelma- ja katusuunnitelmaluonnoksia esiteltiin asukkaille maanantaina 18.8.2025 klo 18-19, Kruunuparkki 5:n asukastilassa osoitteessa Koirasaarentie 48. Tilaisuudessa oli paikalla Helsingin kaupungin edustajia kaupunkiympäristötoimialalta ja suunnittelukonsulttien edustajia. Suunnitelmien esittelytilaisuudessa oli paikalla samanaikaisesti enimmillään 49 kaupunkilaista.

Suunnitelmia oli mahdollista kommentoida yleisötilaisuudessa sekä sähköpostitse. Sähköpostitse saatiin yhdeksän palautetta.

Palautteet, kommentit ja kysymykset koskivat monipuolisesti etenkin alueen pysäköintiä, toimintoja, reitistöjä ja luontoarvoja. Jonkin verran kysymyksiä tuli myös lähialueiden suunnittelutilanteisiin liittyen. Useat toivoivat rannan pikaista rakentamista, kun taas jotkut toivoivat, ettei rantaa rakennettaisi lainkaan.

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 3.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston rakentamisen kustannukset koko suunnittelualueelta ovat yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa eli noin 78 euroa/m² (alv 0 %). Näistä kustannuksista esteettömän uimaluiskan, -laiturin ja puutasojen kustannukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa, joka on noin 620 euroa/m². Muun alueen rakentamiskustannukset ovat noin 64 euroa/m².

Suunnittelualue kuuluu hoitoluokkiin R2 (toimintaviheralue) ja M3 (ulkoilu- ja virkistysmetsä).

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 40 000 euroa vuodessa, joka on noin 1,5 euroa/m² (alv 0 %). Kustannuksia aiheuttaa erityisesti uimaranta. Uimarannan hoidosta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8080304 Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston ja uimarannan rakentamisen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1-3 mom. 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona, koska vastaanottajia on yli 30 tai henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan viranomaisen verkkosivuilla.

Detta beslut publicerades 04.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §