Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki ryhtyy Strasbourgin mallia soveltaen kehittämään autotonta keskustaa, jonka alueella autoilua rajoitetaan vaiheittain. Helsingin keskustassa liikenteen rauhoittamista ja kävelyalueiden kehittämistä edistetään ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa konkretisoivan alueellisen liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä Kluuvin ja Kaartinkaupungin alueella.

Strasbourgin kaupungin historiallisen keskustan alueella on valtuustoaloitteen kuvauksen mukainen rajoitetun liikenteen alue. Liikenteen rauhoittaminen käynnistyi kokeilulla kesällä 2022 jonka jälkeen se otettiin 2023 pysyvästi käyttöön.

Autoliikenteen vähentämisellä ja rauhoittamisella tiiviillä keskusta-alueella on monia positiivisia terveys-, liikenneturvallisuus- ja viihtyisyysvaikutuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat liikkujat kuten lapset hyötyvät liikenteen rauhoittamisesta. Autoliikenteen rauhoittamisen keinojen avulla voidaan myös lisätä kaupungin tavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja kävelyn houkuttelevuutta ja kulkutapaosuutta.

Liikenteen päästövähennysten aikaansaaminen on tärkeää kaupungin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkistrategiassa vuosille 2025-2029 on linjattu, että Helsinki tavoittelee päästöjen vähentymistä 85 % vuoteen 2030 vuoden 1990 tasosta. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä. 33 % kaupungin suorista päästöistä syntyi liikenteestä vuonna 2024. Liikenteen osuuden ennustetaan kasvavan vauhdilla tulevina vuosina, ja vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan jo 62 %.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulee käyttää monia keinoja, joista liikenteen sähköistymiseen liittyvät keinot ovat vaikuttavimpia nopean aikavälin keinoja. Myös henkilöautosuoritteen vähentämisellä voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Keskustan autoliikenteen osuus koko kaupungin liikenteen CO2-päästöjen kokonaisuudessa on kuitenkin melko pieni, sillä suurimmat liikennemäärät ovat sisääntulo- ja kehäteillä. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteet eivät yksin johda riittäviin liikenteen päästövähennyksiin, mutta niitä tarvitaan osana kestävän liikennejärjestelmän kokonaisuutta.

Strasbourgin historiallisen keskustan rajoitetun liikenteen alue vastaa pinta-alaltaan karkeasti Helsingin ydinkeskustan aluetta päärautatieasemalta Erottajalle ja Eteläesplanadille. Strasbourg ja Helsinki ovat eri aikakausina rakentuneita kaupunkeja, eikä Helsingissä ole vastaavaa vanhaa kaupunkia kuin Strasbourgissa. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen Kaivokadun joukkoliikennekatumuutoksen myötä Helsingin ydinkeskustassa syntyy kuitenkin lähes vastaavan kokoinen rajoitetun autoliikenteen alue kuin Strasbourgissa. Helsingin käveltävää keskustaa kehitetään myös rauhoittamalla autoliikennettä usealla keskustan ja sen lähialueen kadulla.

Joulukuussa 2024 hyväksytyssä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on linjattu, että ydinkeskustan poikittainen autoliikenne suunnitellaan tukeutuvaksi ensisijaisesti Pohjois- ja Eteläesplanadin muodostamaan pääyhteyteen. Poikittaisyhteyttä tarvitaan muun muassa siksi, että paikallinen tieliikenne voi kulkea keskustan puolelta toiselle. Ydinkeskustan paikalliskatuja kehitetään rauhallisen liikkumisen ympäristöinä ja läpiajava autoliikenne ohjataan mahdollisimman suuressa määrin pääverkon kaduille kuten Esplanadeille. Samalla kävelyn sujuvuutta ja jalankulkuympäristön viihtyisyyttä on mahdollista kehittää kunnianhimoisesti paikallisverkolla.

Kluuvin ja Kaartinkaupungin alueellinen liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelma valmistuu keväällä 2026, jolloin suunnitelma viedään myös kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi. Suunnitelmassa esitellään tarkemmin miten keskustan katuja kehitetään käveltävämmiksi ja minne syntyy autoliikenteeltään rauhallisia laajempia alueita.