Asemakaavan muutos nro 12964, palvelukorttelit, Yliskylä, Laajasalo
Detaljplaneändring (nr 12964) för Uppby servicekvarter i Degerö (omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner en detaljplaneändring för tomten 6 i kvarteret 49023, tomten 1 i kvarteret 49026, tomten 3 i kvarteret 49027 samt park- och parkeringsområden i 49 stadsdelen (Degerö) enligt ritning nr 12964, daterad 11.11.2025, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Detaljplanens centrala innehåll
Meningen med detaljplaneändringen är att utveckla servicen, göra utbudet av boendeformer mångsidigare med specialboende och trygga kulturmiljöns värden i Degerö.
Detaljplaneändringen gäller tomter för servicebyggnader i Degerö centrum Uppby. Detaljplaneområdet omfattar kvarteren för grundskolan Laajasalon peruskoulus verksamhetsställen för årskurserna 1–6 och 7–9, tomten för ett bibliotek som rivits, en del av parkområdet i kvarteret mellan Lysmaskstigen och Skoltået 1 samt Uppbyparken.
Området får 18 000 m² ny bostadsvåningsyta i flervåningshus. Området får dessutom 80 m² ny våningsyta för affärslokaler och 7 900 m² ny våningsyta för offentliga lokaler. Antalet invånare ökar med cirka 210. Antalet arbetstillfällen ökar med cirka 250.
I detaljplanen har man syftat till tillräckliga och flexibla möjligheter för att bygga lokaler för småbarnspedagogik och social- och hälsovårdstjänster i Degerö där antalet invånare håller på att öka. I stadsstrukturen placeras tjänsterna centralt i närheten av befintliga kommersiella och offentliga tjänster, och det blir lätt att nå dem med kollektivtrafik.
De nya servicebyggnaderna byggs som blockaktiga hus i en parkliknande omgivning. Den öppna kvartersstrukturen, som är kännetecknande för området, bevaras. Detaljplanens våningstal har anpassats efter de övriga byggnaderna i närmiljön. Detaljplaneändringen förbinder inte till någon specifik byggnadsform, men genom bestämmelser som gäller bland annat fasadmaterial styr den mot att uppföra hållbara och högklassiga offentliga byggnader.
Syftet är att åstadkomma sådana trafikarrangemang i detaljplaneområdets omedelbara närhet som fungerar bättre och är säkrare än i nuläget. Arrangemangen uteslutar inte att trafikarrangemang med anknytning till en planerad spårvagnsdepå, som ännu inte har anlagts, genomförs. I generalplanens beteckning C1 prioriteras i fråga om trafiken bland annat fotgängare och poängteras att cykeltrafiken, kollektivtrafiken, parkeringen och servicetrafiken ska fungera smidigt. Skolan, seniorcentret och daghemmen medför att områdets tillgänglighet, säkerhet och hälsosamhet samt en fungerande angöringstrafik framhävs i trafiklösningarna. Trafiklösningar som strukturerar gaturummet och nya planteringsremsor och planteringsområden i anslutning till dessa ökar trivseln i gaturummet.
Det har gjorts upp en trafikplan (ritning nummer 7861) i samband med detaljplaneändringen.
Som en del av bedömningen av detaljplanens sociala konsekvenser har konsekvenserna för barn och ungdomar bedömts. Konsekvensbedömningen finns i detaljplanebeskrivningen.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan nå sina mål i stadsstrategin 2025–2029 så att stadsutvecklingen vid goda kollektivtrafikförbindelser utmed spårvägen främjas genom att utveckla och komplettera närservicen och öka mångsidiga boendemöjligheter i området. Detaljplanen genomför dessutom kompletteringsbyggandet i området så att den rymliga stadsstrukturen och grönskan, som är kännetecknande för området, bevaras. Detaljplanen gör det också möjligt att bygga ambitiös arkitektur och genomföra projekt för miljöbyggande som ökar trivseln och attraktionen i området.
Detaljplaneändringen stämmer överens med generalplanen.
Områdets utgångspunkter och nuläge
Detaljplaneområdet ligger i Uppby centrum, dit en avsevärd del av den nuvarande servicen i Degerö har koncentrerats. Utmed Degerövägen och vid Uppbyviken har redan tidigare planlagts kompletteringsbyggande som möjliggör betydligt många nya invånare i området. Det är nödvändigt att utveckla områdets servicenät så att det motsvarar ökningen i invånarantalet i Degerö.
I den ursprungliga detaljplanen (1960–1966) för Uppby, som ritades av arkitekt Olli Kivinen, reserverades två tomter för skolor. Den första som blev klar var Yliskylän kansakoulu (nu årskurserna 1–6 vid Laajasalon peruskoulu) år 1969. Skolhuset ritades av arkitekt Osmo Lappo. Två år senare uppfördes Yliskylän Yhteislyseo (nu årskurserna 7–9 vid Laajasalon peruskoulu), som ritades av arkitekt Erkki Karvinen.
Tomten på Skoltået 2b:a har varit tom sedan biblioteksbyggnaden på tomten revs år 2020. Tomten har nu utarrenderats och fungerar som en parkering.
Uppbyparken är en av herrgårdsparkerna i Helsingfors. I en del av Uppbyparken finns en fast fornlämning, Degerö Uppbys, som är fredad med stöd av lagen om fornminnen (295/1963). Det är fråga om en historisk byplats som hörde till Degeröby. Uppbyhuset i Uppbyparken byggdes år 1804 och är det fjärde äldsta trähuset som finns kvar i Helsingfors. Huset var en gång andra huvudbyggnaden för Uppby gård som grundades redan på 1500-talet. Huset är nu i Helsingfors stads ägo och i Laajasalo-Degerö Seura ry:s besittning. Uppbyhuset används numera för fester och möten, och där finns också ett kafé.
Området vid Rävsundsvägen hör till ett gammalt kulturlandskap mellan Degerö gård och Uppby gård. Grönområdena sydost om detaljplaneområdet utgör en del av en värdefull kulturmiljö på landskapsnivå eftersom de hör till området Sommarbebyggelsen vid ångbåtslederna i Helsingfors – Degerö gård. Holmgårdsstigen och trädallén i området tas upp i stadsmiljösektorns inventering av värdefulla miljöer i allmänna områden.
Helsingfors stad äger kvartersområdena i detaljplaneändringen.
Planläggningen inleddes på initiativ av staden.
I området gäller detaljplanerna nr 12548 (från 2022), nr 12546 (från 2022), nr 11743 (från 2015), nr 11694 (från 2008), nr 11065 (från 2002) och nr 10074 (från 1993).
I detaljplanerna är kvartersområdena upptagna som områden för byggnader för undervisning, allmänna byggnader, allmän parkering och byggnader för närservice. Dessutom omfattar detaljplaneområdet park- och gatuområden. I detaljplanen finns Uppbyhuset, som är skyddat med beteckningen sr-2 och ligger i Uppbyparken.
Detaljplanelösningens kostnader
Detaljplanelösningen medför följande kostnader för staden (juni 2025, exklusive mervärdesskatt):
Investeringskostnader
- Flyttning av ledningar 300 000 euro
- Gator och trafikområden 1 800 000 euro
- Parker och grönområden 200 000 euro
- Investeringskostnader totalt 2 300 000 euro
Kostnaderna för gator och trafikområden omfattar kostnaderna för att genomföra åtgärderna enligt trafikplanen.
Kostnaderna för flyttning av ledningar omfattar kostnaderna för nödvändiga ändringar i nätet för vattenförsörjning.
Kostnaderna för parker och grönområden omfattar åtgärder för att anlägga förbindelser i parkområdena.
Detaljplanen gör det möjligt att uppföra nya offentliga servicebyggnader.
De kalkylerade kostnaderna för dessa är följande:
- Ett nytt seniorcenter, kalkylerade byggkostnader cirka 50 miljoner euro.
- Ombyggnad och utbyggnad av Laajasalon peruskoulu, en reservering på 43 miljoner euro i investeringsprogrammet. Omfattningen har senare ökat, och man kan utgå från att även kostnaderna ökar något jämfört med det som anges i investeringsprogrammet.
- Preliminära kostnadskalkyler för två nya daghem uppgår till cirka 9 miljoner euro och cirka 7,5 miljoner euro.
Offentliga servicebyggnader tjänar ett betydligt större område än detaljplaneområdet, och de har inte föreslagits som investeringskostnader för detaljplanen.
Inkomsteffekter:
Detaljplanen möjliggör nytt specialboende i området. Värdet på det nya byggandet preciseras senare.
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
I den bifogade rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, myndighets- och expertutlåtandena, de ställningstaganden som kommit in under beredningen av planen och åsikterna från intressenter om detaljplaneförslaget i sammandrag samt bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Samarbete med myndigheter och experter
I samband med beredningen av detaljplaneändringen har man samarbetat med olika parter inom stadsmiljösektorn. Under beredningen har man dessutom samarbetat med samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), fostrans- och utbildningssektorn, social-, hälsovårds- och räddningssektorn, stadsmuseet och idrottsservicehelheten.
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning gällde i fråga om stadsmuseet värnandet om den byggda kulturmiljön och arkeologin samt sörjandet för att de skyddade byggnadernas och parkområdenas värde bevaras. Social- och hälsovårdssektorn oroade sig för om seniorcentrets byggplats är tillräckligt stor för både seniorcentrets egna utrymmes- och parkeringsbehov och allmänna parkeringsbehov i området. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster begärde att vattenförsörjningens kapacitet och tillräckliga reserveringar för ledningsförbindelser säkerställs. Telia Finland Oy begärde att behovet att reservera utrymme för kablar och för att flytta dem beaktas i samband med schaktningsarbetena. Fostrans- och utbildningssektorn har deltagit i att planera planläggningen och har ingenting att yttra.
Bemötandena till ställningstagandena anges i rapporten om växelverkan.
Åsikter
Det kom in 12 skriftliga åsikter om materialet kring programmet för deltagande och bedömning.
Intressenternas åsikter om programmet för deltagande och bedömning gällde säkerställandet av fungerande trafikarrangemang i området, bevarandet av naturvärdena i området och byggnadernas fågelsäkerhet, placering av specialboende i området och nära skolan, centraliseringen av skolfunktionerna i Degerö till ett enda verksamhetsställe, förbättring av Uppbyhusets verksamhetsförutsättningar, konsekvenserna för närmiljön av daghemmet vid Lysmaskstigen, seniorcentrets dimensionering och omfattning samt reservering av tomten vid Holmgårdsstigen för en simhall i Degerö.
De frågor som togs upp i åsikterna har beaktats i planläggningen så att trafiklösningarna planeras med beaktande av funktionernas behov och särdrag, bevarandet av naturvärdena eftersträvas genom att beakta områdets nuvarande trädbestånd i placeringen av byggområden och köranslutningar samt genom att styra byggnadernas fågelsäkerhet med detaljplanebestämmelser. Dessutom styrs valet av typ av specialboende med detaljplanebestämmelser med beaktande av närheten till en grundskola och verksamhetsställen för småbarnspedagogik och genom att säkerställa en god lärmiljö för grundskolans växande enhet i samarbete med projektgruppen för ombyggnad och tillbyggnad av Laajasalon peruskoulu, bedöma konsekvenser av planläggningsprojekten i området för stadsbilden och granska placeringen av idrotts- och fritidsfunktioner i Degerö idrottsparks miljö. Bemötandena till åsikterna presenteras i rapporten om växelverkan.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen) 28.7–26.8.2025. Framläggningen av detaljplaneförslaget kungjordes i enlighet med 27 § i markanvändnings- och byggförordningen.
Det kom in två anmärkningar om detaljplaneförslaget.
Påpekandena i anmärkningarna gällde ordnandet av en körförbindelse längsmed Holmgårdsstigen till fastigheterna på Mangelstigen.
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), stadsmuseet, Helen Elnät Ab och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM) gav utlåtanden om förslaget. Museiverket, fostrans- och utbildningssektorn samt social-, hälsovårds- och räddningssektorn meddelade att de inte har någonting att yttra.
Påpekandena i utlåtandena gällde värnandet om kulturmiljön och arkeologin, ordnandet av samhällstekniken och avfallshanteringen samt presentation av resultaten av bedömningen av klimateffekterna i detaljplanebeskrivningen.
Påpekandena har beaktats bland annat så att detaljplanelösningarna och åtgärderna som gäller värnandet om kulturmiljön och arkeologin har förhandlats fram och utarbetats i samarbete med stadsmuseet och projekten. Det säkerställs i samband med byggplaneringen att vattenförsörjnings- och avloppsnätets kapacitet är tillräckligt stor. Dessutom har kartan kompletterats med ett område som har reserverats för ledningar. Lösningarna för avfallshanteringen planeras i byggplaneringsfasen i enlighet med föreskrifterna om avfallshantering. Platsen för en områdesvis matningsstation för distribution granskas under den fortsatta planeringen. Dessutom har detaljplanebeskrivningen kompletterats med resultat av bedömningen av klimateffekterna.
Bemötandena till anmärkningarna och utlåtandena anges i rapporten om växelverkan.
Åtgärder efter den offentliga framläggningen
Det som har framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt. Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. Ändringarna är till sin karaktär ringa och därför var det inte nödvändigt att lägga fram förslaget på nytt.
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter. De vars intresse ändringarna gäller har blivit separat hörda per e-post eller under ett diskussionsmöte.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen och dess konsekvenser framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 09.02.2026 § 99
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49023 tontin 6, korttelin 49026 tontin 1, korttelin 49027 tontin 3 sekä puisto- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutoksen 11.11.2025 päivätyn piirustuksen numero 12964 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 594
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 11.11.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12964 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49023 tonttia 6, korttelin 49026 tonttia 1, korttelin 49027 tonttia 3 sekä puisto- ja pysäköintialueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Pekka Tainio ja
liikenneinsinööri Otto Tarnanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
11.11.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Tainio, arkkitehti, asemakaavoitus
puhelin: 09 310 70632, pekka.tainio@hel.fi
Otto Tarnanen, liikenneinsinööri
puhelin: 09 310 25765, otto.tarnanen@hel.fi
Sofia Kangas, maisema-arkkitehti
puhelin: 09 310 42159, sofia.kangas@hel.fi
Kaarina Laakso, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37250, kaarina.laakso@hel.fi
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu
puhelin: 09 310 37217, sakari.mentu@hel.fi
Petra Turtiainen, erityissuunnittelija, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
puhelin: 09 310 41466, petra.turtiainen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 26.8.2025
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Yliskylän keskustan alueella sijaitsevien Laajasalon peruskoulun toimipisteiden kortteleita, aiemmin puretun kirjaston tonttia, Kiiltomadonpolun varrella olevaa puistoaluetta sekä Yliskylänpuistoa.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta museo totesi OAS-lausunnossaan; ”Olli Kivisen Yliskylän asemakaava asettuu suomalaisen kaavoitushistorian murroskohtaan, jolloin luonnonläheisyyteen nojannut ns. metsälähiöihanne murtui, ja aluesuunnittelun esikuvaksi nousi matala ja tiivisti rakennettu ruutuverkkomainen vanhasta suomalaisesta puukaupungista referenssinsä ottanut kaavoitusparadigma. Yliskylän kaavassa kouluille varattiin kaksi tonttia. Joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste)”.
Lausunnossaan kaupunginmuseo piti erittäin valitettavana, että Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva Yliskylän kansakoulu on tarkoitus purkaa. Laajasalon ala-asteen purkaminen jättää Koulutanhua 1:ssa sijaitsevan Laajasalon yläasteen ainoaksi Yliskylän alkuperäisen kaavan oppilaitosrakennukseksi. Yläaste on typologisesti atrium-pihatyyppinen koulurakennus, jonka artikulaatio on rakentamisaikansa mukaista korostetun suorakulmaista, systemaattista ja ristikkomaista. Peruskorjauksesta huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäisen arkkitehtuurinsa askeettisuuden. Museo pitää tärkeänä, että kokonaisuuden vaalimisedellytyksiä tarkastellaan huolellisesti tilojen mahdollisessa osittaisessa laajentamisessa, jonka suunnittelussa tehty rakennushistoriaselvitys antaa hyvät lähtökohdat. Samalla museo esittää kohteelle sr-2 suojelumerkintää, sekä kohteen arkkitehtonisen laadun, että Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi.
Lisäksi museo totesi, että Ylistalon pihapiiriin kaavaillun paviljonkirakennuksen kaavamääräykseen tulee asettaa historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja, esim. ”rakennus on mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeuduttava historiallisesti arvokkaan tontin ympäristöön. Rakennuksen tulee olla päärakennukseen nähden alisteinen. Julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, ja aukotukseltaan sekä ilmeeltään selkeitä”. Yliskylänpuiston VP-tontille tulee lisätä indeksi /s, määräyksenään; ”kulttuurihistoriallisesti arvokas puistoalue, jolla on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Alue tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena ja yhtenä tonttina. Alueen rakennuksia saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, joka ei vaaranna rakennusten tai ympäristön kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja”.
Lausuntoon annetussa vastineessa todetaan, että esitetyt asiat on huomioitu kaavaehdotukseen merkityillä määräyksillä, jotka on neuvoteltu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Koulutanhua 1:n toimipisteen perusparannuksen ja laajennuksen valmistelua on tehty läheisessä yhteistyössä kaupunginmuseon, kasvatuksen- ja koulutuksen toimialan, kaupungin tilapalveluiden ja kaavoituksen kesken, jonka tavoitteena on ollut varmistaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen myös uudistustöiden jälkeen. Laajasalon peruskoulun rakennuksista on hankkeen aikana tehty rakennushistorialliset selvitykset mitkä ovat toimineet lähtötietona koulun perusparannuksen- ja laajennuksen hankesuunnittelussa ja koulurakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkastelussa. Kaavaehdotuksessa Laajasalon peruskoulun Koulutanhua 1:n toimipisteen rakennus on suojeltu kaupunginmuseon ehdotuksen mukaisesti sr-2-merkinnällä arkkitehtonisen laadun sekä Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi. Määräysten tavoitteena on se, että rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät heikennä sen arvoa tai hävitä sen ominaispiirteitä, ja että rakennusta ei saa purkaa. Määräyksillä ohjataan rakentamista myös kaupunginmuseon ohjeistuksen mukaisesti siten, että laajennus tulee suunnitella olemassa olevaan rakennukseen sopeutuvana mutta siitä selkeästi erottuvana osana.
Lisäksi kaavamääräyksillä on asetettu Ylistalon sivurakennukselle historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja rakennuksen sijainnin, mittakaavan, ilmeen, julkisivumateriaalien ja aukotuksen osalta. Voimassa olevan kaavan mukainen sr-2-suojelumerkintä Ylistalon osalta säilytetään. Lisäksi Yliskylänpuiston ja Ylistalon kulttuurihistoriallisten arvojen suojelemiseksi kaavamerkinnöillä pyritään varmistamaan alueen säilyminen yhtenäisenä kokonaisuutena sekä ohjataan rakennusten käyttötarkoitusta siten, etteivät rakennusten tai ympäristön kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot vaarannu.
Museon kommentit on otettu kaavaehdotuksessa huomioon, eikä museolla ole rakennetun kulttuuriympäristön osalta ehdotukseen lisättävää. Teknisenä yksityiskohtana museo huomauttaa, että paikkatietovipusessa hankkeen kaavarajaus ei ole kohdallinen Yliskylänpuiston osalta, ja esittää tämän korjaamista.
Arkeologinen kulttuuriperinnön osalta Helsingin kaupunginmuseo on kaavahankkeen OAS-vaiheessa tuonut esille, että suunnittelualueella, Yliskylänpuistossa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen Degerö Uppbys (Laajasalo) aluerajaus (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001682).
Degerön Uppbyn historiallisen ajan kylänpaikan tonttimaa on nykyään suurelta osin tuhoutunut Laajasalon kirkon ja ympäristön kerrostalokorttelien rakentamisen yhteydessä, mutta osa kylätontista on säilynyt kirkon pohjoispuolella sijaitsevassa Yliskylänpuistossa.
Yliskylän palvelukorttelit kaavahankkeen kaavaehdotuskarttaan on Yliskylänpuiston kohdalle lisätty kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus museon OAS-lausunnossaan esittämän toiveen mukaisesti. Se on merkitty kaavakarttaan osa-aluemerkinnällä sm ja siihen on asianmukaisesti liitetty kaavamääräys ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Helsingin kaupunginmuseon lausunto”.
Kylänpaikka on inventoitu Museoviraston toimesta maastossa 2011, jolloin kohteen paikantaminen on perustunut suurelta osin arkistolähteisiin. Nyt käynnissä olevan Helsingin arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä arviota kylänpaikan säilyneisyydestä on päivitetty ja kohteen aluerajaus on laajentunut käsittämään myös alueen Ylistalon länsi- ja luoteispuolella. Kohteen aluerajaus tullaan päivittämään muinaisjäännösrekisteriin ja päivitetty aluerajaus tulee päivittää myös kaavaprosessin aikana lopulliseen kaavakarttaan.
Kaavaratkaisu mahdollistaa Ylistalon toimintaedellytyksiä parantavan 80 k-m2 sivurakennuksen toteuttamisen Yliskylänpuiston luoteisosaan. Suunniteltu sivurakennus sijaitsisi muinaisjäännöksen aluerajauksen sisäpuolella päivitettävien kohdetietojen perusteella. Jo OAS-lausunnossaan kaupunginmuseo on tuonut esille, että muuttuvan maankäytön alueella tulee tehdä arkeologinen koekaivaus, jolla saadaan tarkempaa tietoa kohteen säilyneisyydestä rakennettavalla alueella. Koekaivaus antaa tietoa myös kohteen laajuudesta. Koekaivausten tulosten perusteella päätetään, onko alueelle kohdistettava lisätutkimuksia. Arkeologisista tutkimuksista sekä mahdollisista analyyseistä ja konservoinnista syntyvistä kuluista vastaa rakennushankkeen teettäjä.
Edellä mainitut, jo museon OAS-lausunnossaan esiin tuomat reunaehdot kaavan toteuttamiselle on selostettu kaavaehdotuksen selostusosassa. Näin ollen muinaismuistolain hengessä muuttuvan maankäytön alueelle tulee kohdista arkeologinen koetutkimus. Muutoin sm-merkintä turvaa kohteen säilymistä.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 17.01.2025 § 3
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12964
Asemakaavan 12964 pohjakartan hyväksyminen kaupunginosassa 49 Laajasalo.
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12964
Kaupunginosa: 49 Laajasalo
Kartoituksen työnumero: 52/2024
Pohjakartta valmistunut: 20.12.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja
puhelin: 09 310 31911, merja.kyyro@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 27.9.2024
Kaupunginmuseon lausunto Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Yliskylän keskustan alueella sijaitsevien Laajasalon peruskoulun toimipisteiden kortteleita, aiemmin puretun kirjaston tonttia, Kiiltomadonpolun varrella olevaa puistoaluetta sekä Yliskylänpuistoa.
Asemakaavan muutos mahdollistaa Laajasalon peruskoulun Koulutanhua 1:n toimipisteen laajentamisen vastaamaan alueen oppilasmääräennusteiden mukaista tarvetta. Holmanmoisionpolku 1 sijaitseva koulurakennus poistuu käytöstä sekä puretaan ja tilalle mahdollistetaan seniorikeskuksen ja päiväkodin rakentaminen. Päiväkodin sijoittamista tutkitaan myös Kiiltomadonpolun viereiselle puistoalueelle. Entiselle kirjaston tontille mahdollistetaan kaavamuutoksella yleisten toimintojen lisäksi erityisasuminen. Yliskylänpuistossa sijaitsevalle Ylistalolle muodostetaan kaavamerkinnällä pihapiiri. Lisäksi Ylistalon toimintaedellytysten parantamiseksi sen pihapiiriin tutkitaan ympäristöön soveltuvaa paviljonkirakennusta. Kaavamuutoksella varaudutaan myös nykyisin kaupungin omistuksessa olevan Ylistalon kiinteistön myymiseen. Yleiskaavaan merkitty Ilomäentien suuntainen viheryhteys säilytetään. Yliskylänpuiston ja Kiiltomadonpuiston välistä kevyen liikenteen reittiä kehitetään. Lisäksi alueen ekologisia reittejä pyritään kehittämään kortteleiden pihasuunnittelun keinoin.
Olli Kivisen Yliskylän asemakaava asettuu suomalaisen kaavoitushistorian murroskohtaan, jolloin luonnonläheisyyteen nojannut ns. metsälähiöihanne murtui, ja aluesuunnittelun esikuvaksi nousi matala ja tiivisti rakennettu ruutuverkkomainen vanhasta suomalaisesta puukaupungista referenssinsä ottanut kaavoitusparadigma. Yliskylän kaavassa kouluille varattiin kaksi tonttia. Joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste).
Kaupunginmuseo pitää erittäin valitettavana, että Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva Yliskylän kansakoulu on tarkoitus purkaa. Kohteen mainiossa rakennushistoriallisessa selvityksessä todetaan; ”Laajasalon alakoulurakennus, tai pikemminkin rakennusryhmä, on erityinen. Se haastaa katsomaan ja tulkitsemaan. Tässä on rakennus, jonka suunnitteluun arkkitehti on todella eläytynyt, kuin oppimisympäristöveistoksen muovaamiseen. Yliskylän kansakoulu on monimutkainen ja yllätyksellinen, laajalle levittäytyvä ja ympäristöään haltuun ottava arkirakentamisen rakennustaideteos, sisältäen tihentyviä kujanteita, tasoeroja, portaita ja betonimuurien rajaamia terasseja, intiiminä sulkeutuvaa veistospihaa, peltomaiseman horisonttiin jatkuvaa välituntipihaa ja olemassa olleen puiston vaalivaa huomioon ottamista”.
Laajasalon ala-asteen purkaminen jättää Koulutanhua 1:ssa sijaitsevan Laajasalon yläasteen ainoaksi Yliskylän alkuperäisen kaavan oppilaitosrakennukseksi. Kohde on typologisesti atrium-pihatyyppinen koulurakennus, jonka artikulaatio on rakentamisaikansa mukaista korostetun suorakulmaista, systemaattista ja ristikkomaista. Peruskorjauksesta huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäisen arkkitehtuurinsa askeettisuuden. Museo pitää tärkeänä, että kokonaisuuden vaalimisedellytyksiä tarkastellaan huolellisesti tilojen mahdollisessa osittaisessa laajentamisessa, jonka suunnittelussa tehty rakennushistoriaselvitys antaa hyvät lähtökohdat. Samalla museo esittää kohteelle sr-2 suojelumerkintää, sekä kohteen arkkitehtonisen laadun, että Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi.
Ylistalon pihapiiriin kaavaillun paviljonkirakennuksen kaavamääräykseen tulee asettaa historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja, esim. ”rakennus on mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeuduttava historiallisesti arvokkaan tontin ympäristöön. Rakennuksen tulee olla päärakennukseen nähden alisteinen. Julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, ja aukotukseltaan sekä ilmeeltään selkeitä”.
Tämän lisäksi Yliskylänpuiston VP-tontille tulee lisätä indeksi /s, määräyksenään; ”kulttuurihistoriallisesti arvokas puistoalue, jolla on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Alue tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena ja yhtenä tonttina. Alueen rakennuksia saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, joka ei vaaranna rakennusten tai ympäristön kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja”.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Asemakaavan suunnittelualueella, osassa Yliskylän puistoa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös Degerö Uppbys (Laajasalo), jonka tunnus on muinaisjäännösrekisterissä 1000001682. Kyseessä on Degeröbyhyn kuulunut historiallisen ajan kylänpaikka.
Varhaisempien kirjallisten lähteiden mukaan Degeröbyssä asui neljä talonpoikaa vuonna 1540. Uppby on merkitty ensimmäistä kertaa kartalle, joka on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Degerön Uppbyn tonttimaa on nykyään suurelta osin tuhoutunut Laajasalon kirkon ja ympäristön kerrostalokorttelien rakentamisen yhteydessä. Sen sijaan kirkon pohjoispuolella sijaitseva osa kylätontista on nykyään puistona, jossa erottuu joitakin mahdollisia rakennusten paikkoja. Maan alla saattaa lisäksi olla rakennusten ja niiden pihamaiden jäänteitä, kulttuurikerroksia sekä muita jälkiä menneen ajan elämästä. Kiinteä muinaisjäännös on inventoitu Museoviraston toimesta maastossa 2011, jolloin kohteen paikantaminen on perustunut suurelta osin arkistolähteisiin.
Osallistumis- ja arvioimissuunnitelman mukaan on kaavoitusprosessissa tarkoitus tutkia Yliskylän puistossa sijaitsevan, 1804 rakennetun Ylistalon toimintaedellytyksiä parantavan sivurakennuksen toteuttamista. Lisärakentamisen ajatuksena on välttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Ylistalon suuret muutostyöt, jolloin uutta tekniikkaa vaativia keittiötiloja voitaisiin sijoittaa uuteen rakennukseen. Ylistalolle on kaavaehdotuksessa muodostettu pihapiiri, jolle osoitetaan nykyisen Ylistalon lisäksi rakennusoikeutta yhteensä 80 k-m2. Uudisrakennus sijaitsisi muinaisjäännöksen rajauksen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä. Koska alueella ei ole aikaisemmin tehty koeojiin tai koekuoppiin perustuvaa täsmäinventointia, Helsingin kaupunginmuseo katsoo, että muuttuvan maankäytön alueella tulee tehdä arkeologinen koekaivaus, jolla selvitetään onko rakennettavalla alueella merkkejä historiallisesta asutuksesta ja tarkennetaan muinaisjäännöksen alueen rajausta. Koekaivausten tulosten perusteella päätetään, onko alueelle kohdistettava lisätutkimuksia. Arkeologisista tutkimuksista sekä mahdollisista analyyseistä ja konservoinnista syntyvistä kuluista vastaa rakennushankkeen teettäjä.
Nykyiseen, 2015 voimaan tulleeseen asemakaavaan ei ole merkitty Degerö Uppbyn kiinteän muinaisjäännöksen rajausta. Uuteen asemakaavaan se tulee merkitä käyttäen osa-aluemerkintää sm. Aluemerkintöihin liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Helsingin kaupunginmuseon lausunto.”
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 26.9.2024
Sotepe pyytää kaavoitusta tarkastelemaan uudelleen OAS-aineistossa (Oas 1723-00/24) esitetyn LP-alueen sijoittamista ja huomioimaan uuden seniorikeskuksen laajuuden sekä tontti- ja pysäköintitarpeet. Niin kutsuttuun ratikka-kortteliin (korttelit AK 49073 ja 49089) varautuminen aiheuttaa liikenteellisesti sen, että Yliskylän alueen yleistä pysäköintiä ei voida kaavoituksen mukaan järjestää nykyisellä katualueella Reposalmentien varrella. LP-alueen sijoittuminen ja laajuus vaikuttaa merkittävästi seniorikeskuksen suunnitteluun ja massoitteluun.
Sotepen mukaan olisi tarve tarkastella Yliskylän alueen liikennesuunnittelua ja pysäköintijärjestelyjä laajemmassa mittakaavassa, mukaan lukien terveysaseman pohjoispuolen Y-tontti 49027, jotta alueen eri toiminnot saadaan sovitettua paremmin yhteen. Lisäksi seniorikeskuksen viereiselle tontille suunnitellun uuden päiväkodin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä olisi hyvä katsoa kokonaisuutena seniorikeskuksen kanssa.
Seniorikeskukselle on etsitty tonttia Laajasalon ja Yliskylän alueelta jo pidempään. Aiempi viitesuunnittelu keskeytyi Koulutanhuan ja Kiiltomadonpolun risteykseen esitetylle tontille, sillä ilmeni tarve sijoittaa kortteliin myös uusi päiväkoti, eikä puistoaluetta nähty lopulta seniorikeskukselle sopivaksi tontiksi.
Seniorikeskuksen viitesuunnittelu on käynnistynyt uudelleen 06/2024 osoitteeseen Holmanmoisionpolku 1, kortteli 49023, mikä lähtökohtaisesti on nähty paremmin soveltuvaksi tontiksi hankkeelle. Jo ensimmäisten viitesuunnitelmaluonnosten perusteella on huomattavissa, että seniorikeskuksen vaatima pinta-ala liikenne- ja paikoitusjärjestelyineen on suuri, ja LP-alue tekee rakennuksen sijoittumisen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt haastaviksi.
Tarvekuvauksen (Diaarinro HEL 2021-002838) palvelutarpeen määrittelyn ja väestöennusteen mukaan palveluntarve kasvaa koillisella alueella. Seniorikeskukseen on suunnitteilla 140 asukaspaikkaa pääasiassa muistisairaille ja/tai kognitioltaan alentuneille, liikuntarajoitteisille asukkaille sekä alle 65-vuotiaille monisairaille. Lisäksi rakennukseen tulee palvelukeskus alueen eläkeläisille ja työttömille sekä yksi 12–16-paikkainen päivätoimintaryhmä. Palvelukeskus sisältää mm. kuntosalin, ravintolan ja ryhmä-, liikunta- ja juhlatilaa. Päivätoiminta puolestaan on tarkoitettu kotona asuville tai omaishoidossa oleville ikäihmisille, joille päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Seniorikeskuksen kokonaislaajuus on suuri, arviolta n.15 000–16 000 brm2.
Seniorikeskuksen henkilöstömäärän on arvioitu olevan n.130 vakanssia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitohenkilökuntaa on vuorossa kerrallaan n.50 henkeä. Tämän lisäksi on myös muuta henkilöstä, kuten palvelukeskuksen, ravintolan, aulan ja laitoshuollon henkilökuntaa.
Vaikka kaupungin strategian mukaan henkilöstölle ei varata autopaikkoja, tulee Yliskylän palvelukorttelin alueen autopaikkatarve kasvamaan, sillä seniorikeskus työllistää paljon henkilökuntaa ja henkilöstö tekee työtä kolmivuorossa. Tämä tarkoittaa painetta alueen yleiselle pysäköintipaikalle (LP-alue) sekä kadunvarsipaikoitukseen. Koillisen alueen kotihoidon työtilat kolmelle tiimille on suunniteltu siirrettäväksi uuteen seniorikeskukseen, mikä tarkoittaa tarpeita virka-autopaikoille, yhteensä arviolta 15–25 kappaletta. Seniorikeskuksella on myös tarve saattopaikoille sekä vieraspaikoille. Saattopaikkojen tulee olla mitoitettuja invatakseille, jotka ovat jopa 8 m pitkiä. Lisäksi seniorikeskuksella on ambulanssi- ja vainajakuljetuksia. Huoltoliikenne on merkittävä osa seniorikeskuksen toimintaa ja vaatii turvalliset ja toimivat liikenne- ja lastaustilat noin 8–12 m pitkille ajoneuvoille. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt vievät merkittävän osan tontista. Myös asukkaiden ulkoilutilojen tarve tontilla on huomioitava.
Lisätiedot
Päivi Wallenius, johtava arkkitehti
puhelin: 09 310 34578, paivi.wallenius@hel.fi