Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelman toimialakohtaiset toimenpiteet vuosille 2026–2029.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta merkitsee tiedoksi liitteenä 2 olevan kaupunkiympäristön toimialan vuosien 2023–2025 osallisuussuunnitelman loppuraportin.

Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 2017 osallisuus- ja vuorovaikutusmallista (13.11.2017§ 1047). Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli muodostaa kaupunkitasoisen toimintamallin, jolla lisätään kaupunkilaisten, palvelujen käyttäjien, eri kumppaneiden ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaupungin palveluihin ja päätöksentekoon. Kaupungin toimialat laativat osana osallisuus- ja vuorovaikutusmallia toimialakohtaiset osallisuussuunnitelmat.

Helsinki josta voimme olla ylpeä -strategia korostaa osallisuutta esimerkiksi nostamalla kaupunginosat ja naapurustot tärkeiksi omaleimaisiksi yhteisöiksi, joiden äänen kuuluminen oman alueen kehityksessä tulee varmistaa monipuolisilla keinoilla. Tavoitteena on tavoittaa eri ikäisiä ja taustaisia helsinkiläisiä. Lisäksi strategia korostaa asukkaiden oman toimijuuden vahvistamista ja yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa.

Toimialojen osallisuussuunnitelmat pohjautuvat kaupunkistrategiaan sekä hallintosäännön osallisuuden periaatteisiin. Lisäksi osallisuussuunnitelmien painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden laadinnassa on hyödynnetty voimassa olevan osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämisen aikana toteutettua laajaa tiedonkeruuta ja työskentelyä.

Erilaisiin kyselyihin, työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin ovat osallistuneet kaupunkilaiset, vaikuttamistoimielimet ja neuvottelukunnat, järjestöt ja eri toimijat, yritykset sekä toimialojen ja kanslian henkilöstö. Prosessin aikana on hyödynnetty laajasti erilaisia osallistumisen menetelmiä digitaalisista ratkaisuista syvempää tietoa synnyttäviin työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin moniäänisyyden varmistamiksi. Lisäksi sisältöjen laadinnassa on hyödynnetty laajaa tietopohjaa alan tutkimuksista, raporteista, tietokannoista ja selvityksistä Helsingistä, Suomesta ja kansainvälisesti.

Kaupunkiyhteisen työskentelyn myötä muodostettiin kaupunkiyhteiset osallisuuden strategiakauden 2026–2029 painopisteet, jotka nojautuvat vahvasti kaupungin strategiaan, sitä täydentäviin ohjelmiin ja suunnitelmiin ja tiedonkeruussa esille nousseisiin teemoihin. Tarkoituksena on, että yhteiset painopisteet vahvistavat kaupungin osallisuustyön yhtenäisyyttä kaupunkilaisille. Kaupunkiyhteisen työskentelyn myötä näillä edellä mainituille painopisteille on laadittu kaupunkiyhteiset toimenpiteet.

Kaupunkiyhteiset osallisuuden painopisteet vuosille 2026–2029 ovat:

1. Yhdenvertaisuuden ja moniäänisyyden edistäminen osallisuuden keinoin
2. Paikallisen vaikuttamisen ja alueellisen osallisuuden vahvistaminen
3. Sujuvat palvelut ja hyvä asiakaskokemus osallisuuden keinoin

Kaupunkiympäristön toimialalla näitä kaupunkiyhteisiä toimenpiteitä täydentämään on laadittu osallisuussuunnitelma vuosiksi 2026–2029.

Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelma 2026–2029

Kaupunkiympäristön toimialalla osallisuuden edistämistä ohjaavat lukuisat lait. Kuntalaki (410/2015) velvoittaa viestimään asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille kaupungin toiminnasta. Kuntalain mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Toimialan toimintaa säätelee vahvasti myös esimerkiksi maankäyttöön liittyvä lainsäädäntö, jossa edellytetään sekä avointa tiedottamista että osallistumismahdollisuuksien tarjoamista alueiden suunnitteluun sekä alueiden rakentamiseen ja käyttöön liittyen.

Kaupunkiympäristön toimialan osallisuuden lähtökohtana on lakien lisäksi kaupungin strategia 2025–2029, toimialan tavoiteohjelma muut kaupunkitasoiset osallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat.

Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelmassa (liite 1) määritellään osallisuuden rakenteet, osallisuuden painopisteet, osallisuuden tavoitteet sekä toimenpiteet osallisuuden tavoitteiden edistämiseksi. Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelmassa on yhteensä 22 osallisuutta edistävää toimenpidettä. Lisäksi toimiala edistää seitsemää kaupunkitasoista toimenpidettä. Osallisuussuunnitelma ei ole kaiken kattava kooste toimialan nykyisistä osallisuuden käytänteistä ja menetelmistä, vaan suunnitelma toimenpiteistä ja tavoitteista, joihin toimialalla tullaan seuraavien vuosien aikana panostamaan.

Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelman tavoitteet painopisteittäin:

Yhdenvertaisuuden ja moniäänisyyden edistäminen osallisuuden keinoin:

1. Edistämme lasten ja nuorten osallisuutta 2. Edistämme heikommassa asemassa olevien osallisuutta 3. Vähennämme osallisuuden esteitä

Tätä painopistettä ja sen tavoitteita edistetään esimerkiksi kehittämällä toimialalle sopivia lasten ja nuorten osallistamisen menetelmiä, kokeilemalla uusia vuorovaikutuskeinoja sekä kouluttamalla henkilöstöä.

Paikallisen vaikuttamisen ja alueellisen osallisuuden vahvistaminen:

1. Vahvistamme asukkaiden, paikallisen yhteisön ja yritysten äänen kuulumista alueiden kehityksessä 2. Toimimme luotettavana ja aktiivisuutta tukevana kumppanina 3. Tavoittelemme sujuvaa palvelua ja hyvää asiakaskokemusta osallisuuden keinoin

Tätä painopistettä ja sen tavoitteita edistetään esimerkiksi vakiinnuttamalla placemaking-menetelmää, kokeilemalla uusia vuorovaikutuksen keinoja puistojen suunnittelussa sekä suunnittelemalla yritysalueita yhdessä paikallisten yritysten kanssa sekä muutoin panostamalla elinkeinoelämän osallisuuteen.

Sujuvat palvelut ja hyvä asiakaskokemus osallisuuden keinoin:

1. Edistämme asiakaslähtöisyyttä ja tiedolla johtamista 2. Edistämme palvelukulttuuria ja asiakaskokemusta osallisuuden

Tätä painopistettä ja sen tavoitteita edistetään esimerkiksi parantamalla toimialan asiakasviestintää ja sähköistä asiointia, tekemällä Kaivokadulle yhtenäisen ja muille työmaille monistettavan työmaaviestinnän mallin sekä mittaamalla kaupunkilaisten kokemusta toimialan vuorovaikutuksesta toiminnan kehittämiseksi.

Osallisuussuunnitelman toimeenpano ja arviointi 2026–2029

Apulaispormestari vastaa toimialallaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta (hallintosääntö 9 luku § 2). Osallisuussuunnitelman toimenpanosta vastaavat toimialan palvelut. Toimialan osallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle suunnitelmakauden lopulla.

Vuosien 2023–2025 osallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen

Toimialan edellinen osallisuussuunnitelma oli laadittu vuosille 2023–2025. Tuolloin kaupunkiyhteiset osallisuuden painopisteet olivat osallisuuskokemuksen vahvistaminen, osallisuusosaamisen ja ymmärryksen vahvistaminen sekä moniäänisyyden vahvistaminen. Edellisen kauden osallisuussuunnitelman toteutumisesta laadittu raportti on esityslistan liite 2.

Edellisen kauden osallisuussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat pääpiirteissään suunnitellusti. Suunnitelmakauden aikana saatiin aikaiseksi joitakin selkeitä onnistumisia. Aloitimme esimerkiksi yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa uuden kaupunkiympäristöä meidän kulmilla -tapahtumakonseptin. Sen tavoitteena on lisätä kohtaamisia ja keskustelua kaupunkiympäristön teemoista paikallisissa kirjastoissa. Tapahtumista saadut kokemukset eri puolilla Helsinkiä ovat olleet hyvin myönteiset.

Yksi kauden isoista osallisuuteen liittyvistä kokeiluista oli liikenteen ilmastopaneeli, joka toteutettiin siten, että helsinkiläisistä valittiin satunnaisotannalla 64 panelistia. Puntaroiva kaupunkilaisten paneeli oli uusi osallistumisen muoto Helsingissä. Liikenteen ilmastopaneelissa osallistujat pohtivat asukkaiden näkökulmasta, miten liikkuminen on tulevaisuudessa sujuvaa ja reilua kaikille, eri alueilla asuville, erilaisissa perhetilanteissa eläville ja eri tulotason kaupunkilaisille. Paneeli teki lausuman, joka esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle.

Toimialan kehitti myös lasten ja nuorten osallisuutta monin tavoin. Tämän teeman tueksi perustettiin toimialalla verkosto, jonka tehtävänä on jakaa tietoa toimialan eri palvelujen välillä. Konkreettista suunnittelua tukevaa nuorten osallisuutta toteutettiin esimerkiksi järjestämällä suunnittelutyöpajoja koululuokille Pihlajiston alueen ja Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnitteluun liittyen.

Toimialalla on kiinnitetty huomiota myös elinkeinoelämän osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Toimiala järjestää esimerkiksi vuosittain sidosryhmätapaamisen sekä rakennuttajainfon. Järjestimme myös yrityksille räätälöityjä osallistumismahdollisuuksia yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja yritysluotsien kanssa. Suunnitelmakaudella yritysvuorovaikutusta oli esimerkiksi Itäväylän suunnitteluperiaatteista, kantakaupungin liikennejärjestelmän kehittämisestä, liikenteen ilmastotyöstä sekä infrahankkeista, kuten Mannerheimintien ja Aleksis Kivenkadun peruskorjauksista.

Detta beslut publicerades 04.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §