Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 12.5.2026 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen (liite nro 3) jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos koskee Helsingin kaupungin 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinmäki), kortteleita: 36265, 36266, 36267, 36268, 36269, 36270 sekä katu-, puisto-, lähivirkistysalueita (muodostuvat uudet korttelit 36271 - 36272).

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-003307

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Viikinmäen keskiosan rakentamattomille tonteille (Harjannetie 22–24, Bysantinkuja 5 ja Aleksanteri Nevskin katu) sekä Maarianmaanpuiston täyttömaamäen länsireunalle suunnitellaan nykyistä asemakaavaa toteutuskelpoisempaa rakentamista, sillä voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei ole toteutunut 19 vuoden aikana.

Asemakaavan luonnosvaiheen yhteydessä oli nähtävillä myös päivitetty OAS, joka korvasi 22.3.2024 päivätyn OAS:n. Aiemman OAS:n yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin ei annettu erikseen vastineita, ja mielipiteet tuli tarvittaessa esittää uudelleen.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 9 240 k-m². Voimassa oleva toteutumaton asemakaava mahdollistaa kaavaratkaisun rajauksen sisälle 19 000 k-m² asuinrakentamista ja laskennallisesti 475 asukasta. Valmisteilla olevassa kaavamuutoksessa on asuinrakentamista yhteensä 28 240 k m² ja asukkaita noin 700. Asukasmäärän lisäys on noin 230 uutta asukasta.

Alue sijaitsee noin 300–500 metrin etäisyydellä pikaraitiolinja 15:n pysäkistä. Kaupungin strategian mukaisesti tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja tuottaa monipuolisia sekä kohtuuhintaisia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Vaihtelevat ja kallioiset maastonmuodot huomioidaan suunnittelussa, ja yhteydet ympäröiville virkistysreiteille ja poluille turvataan.

Asemakaavassa parannetaan alueen toteutettavuutta muun muassa uudistamalla pysäköintiratkaisuja, rakennusten sijoittelua ja muotoa sekä lisäämällä rakennusoikeutta. Alueelle suunnitellaan pääosin kerrostaloja, joiden kerrosluvut porrastuvat maaston korkeuseroja myötäillen. Rakentaminen sijoitetaan kallioharjanteille ja osin niiden rinteille, kun taas laaksot jätetään puistoalueiksi. Liivinmaankadun (ent. Aleksanteri Nevskin kadun) pohjoispäähän on merkitty puistoksi alueen jylhin kallio, jolle ei esitetä rakentamista. Ratkaisut tukevat Viikinmäen kukkulakaupungin perusajatusta ja mahdollistavat monenlaisia kaupunkiasumisen muotoja vaikeassa maastossa.

Rakennuspaikkojen suunnittelussa on painotettu näkymien säilyttämistä alueen ainutlaatuiseen rinteiseen maisemaan. Rinnetaloilla tavoitellaan uusia urbaanin asumisen tapoja siten, että rakennukset liittyvät luontevasti katutasoon, alempana sijaitsevaan puistoon ja rinteeseen porrastuviin pihatiloihin. Pysäköintilaitokset suunnitellaan matalina ja pyritään sulauttamaan ympäristöön muun muassa viherkatoin ja köynnösistutuksin. Maaston tasaisimmille kohdille sijoitetaan viisikerroksisia pistetaloja, jotta näkymälinjat lakialueilta säilyvät.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että maankäyttö tiivistyy ja Viikinmäen alueelle ominainen, voimakkaisiin maastonmuotoihin sopeutuva rakentaminen jatkuu Maarianmaanpuiston itäpuoleisella harjanteella. Viikinmäen alue puistoineen voi rakentua eheäksi kokonaisuudeksi.

Tämä tarkoittaa uutta asuinrakentamista ja noin 700 uutta asukasta alueelle, eli noin 230 uutta asukasta suhteessa voimassa olevaan toteutumattomaan asemakaavaan.

Nykyisen Aleksanteri Nevskin kadun eli tulevan Liivinmaankadun eteläpää ja Maarianmaanpuiston laakso voidaan rakentaa valmiiksi.

Kortteleiden ja puistojen rakentaminen tuo mukanaan myös uuden kävelyreittien verkoston, joka uusien itä–länsi- ja etelä–pohjois-suuntaisten yhteyksien osalta täydentää lähialueen kulkureittien osittain katkonaista verkostoa kattavammaksi. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025-2029 tavoitteiden toteutumista siten, että rakentaminen sovitetaan harkitusti ympäristöön ja säästetään jylhän kalliomaaston parhaat paikat rakentamattomina. Alueelle pyritään luomaan viihtyisyyttä ja omaa identiteettiä innovatiivisilla rinneratkaisuilla. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualue on asemakaavoitettu asuinkäyttöön 2000-luvun alkupuolella, mutta se on edelleen rakentamatta ja siksi se on tarpeen suunnitella uusista lähtökohdista. Suunnittelualueeseen sisältyvät kadut on jo pääosin rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, kunnallistekniikka mukaanlukien, joten niiden linjaukset eivät muutu.

Kaava-alueella Maarianmaanpuiston vedenpuhdistamon puoleinen täyttömaamäki sekä keskeinen puistolaakso ovat kasvaneet ja kehittyneet ruderaattimaisina alueina, puistolaaksoon kasvaneen kasvillisuuden arvot on tarkoitus ottaa huomioon kaavan yhteydessä laadittavissa puistosuunnitelmissa.
Alue on geologisesti, geomorfologisesti, maisemallisesti ja ympäristön kannalta monipuolista. Kyseiset arvot ovat alueen avaintekijöitä ja ne sovitetaan yhteen suunnitellun rakentamisen kanssa.

Alueella on voimassa asemakaavat 11380 (21.06.2007).

Alueen voimassa olevassa kaavassa rakentaminen on pääosin matalaa ja hyvin tiivistä, käynti rakennuksiin tukeutuu pihakaturatkaisuihin.

Voimassa olevan asemakaavan pääajatus on ollut jättää laaksomuodostelmat puistoalueiksi, rakentaa katuja jyrkkien kallioharjanteiden lakialueille ja sijoittaa tiivistä ja matalaa kaupunkirakennetta kallioharjanteille ja rinteille. Rakennukset koostuvat veistoksellisista harjanteiden suuntaisista yli satametrisistä rakennusmassoista, rinteitä pitkin terassoituvista pistetaloista sekä monimuotoisista rinnetaloista. Kaavassa tavoiteltiin monimuotoista ja innovatiivista arkkitehtuuria haastavaan ympäristöön. Pysäköinti on kaavassa ratkaistu tonteilla, autotalleilla ja keskitetyillä pysäköintialueilla. Rakentamisen sijoittelulla on pyritty säilyttämään alkuperäisluontoa kaava-alueella.

Helsingin kaupunki on asemakaavamuutosalueen kaikkien nykyisten kiinteistöjen maanomistaja.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaava-alueen länsiosassa Harjannetien puolella on voimassa tonttivaraus, jota edistetään hankkeen omista lähtökohdista osana laajempaa Viikinmäen keskiosan asemakaavamuutosta.

Liivinmaankadun länsipuolen harjanne on rakentamisen edellytyksiltä ja lähtökohdilta harvinaisen haastavaa aluetta. Tavoitteena on kaavaluonnoksen pohjalta löytää toteuttajia kumppanuuskaavoitukseen myös tälle osalle kaava-aluetta, sillä toteutuminen vaatii innovatiivisuutta halutun korkean kaupunkikuvallisen laadun saavuttamiseksi, taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden varmistamiseksi ja ympäristön arvojen säilymiseksi rakentamisen lomassa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia.

Tulovaikutukset:

Tarkentuu suunnittelun edetessä.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista sekä osallisten mielipiteistä ja vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Kannanotoissa edellytettiin, että kaavan seuraavissa vaiheissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus, erityisesti tervapääskyille ja muille kolopesijöille soveltuvien pesäpaikkojen toteuttaminen uudisrakennuksiin. Vuoden 2026 kasvillisuusselvitykseen tulee sisällyttää myös alueen linnusto ja sammakkoeläimet, koska kaava‑alueella saattaa esiintyä uhanalaisia lajeja.

Jätehuollon toimivuus ja turvallisuus tulee varmistaa riittävin pysäköinti‑ ja tilavarauksin. Joukkoliikenteen saavutettavuus on haasteellinen maaston vuoksi, ja tarvittaessa tulee harkita pienkalustolinjaa sekä varmistaa reittien laadukas talvikunnossapito.

Lisäksi esitettiin sillan sijainnin tarkastelua esteettömyyden parantamiseksi, melu‑ ja tärinäselvitysten täydentämistä sekä ajantasaisen kaava‑ ja melutiedon huomioimista. Vesihuollon kapasiteetti, johtosiirrot ja yhteistyö HSY:n kanssa tulee varmistaa. Kaavaan esitetään jatkossa sisällytettäväksi määräyksiä melun, tärinän ja runkomelun torjumiseksi sekä oleskelualueiden suojaamiseksi. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Luonnosaineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 23 kpl.

Mielipiteissä korostui huoli Viikinmäen arvokkaan lähiluonnon, kalliomaisemien ja geologisesti merkittävien alueiden heikentymisestä esitetyn rakentamisen myötä. Erityisesti Liivinmaankadun itäpuolen kalliometsän, Maarianmaanpuiston laakson kallioiden sekä sammakkolammen ympäristön katsottiin olevan vaarassa. Rakentamisen toivottiin siirtyvän vähemmän arvokkaille luonto- ja maisema-alueille, ja suunnittelun lähtökohdaksi esitettiin luontoarvojen säilyttäminen, latvuspeittävyyden turvaaminen sekä monimuotoisuuden vahvistaminen.

Monissa mielipiteissä kritisoitiin rakennusmassojen mittakaavaa, puiden kaatamista ja lämpösaarekeilmiön voimistumista. Vaadittiin myös hyönteis‑ ja sammakkoeläinselvitysten tekemistä sekä kolopesijälintujen pesäpaikkojen turvaamista. Huolta herättivät lisäksi virkistyskäytön mahdollisuuksien supistuminen, valaistuksen valosaaste sekä alueen nykyisten harrastusmahdollisuuksien menettäminen.

Palveluiden osalta nostettiin esiin päiväkotien ja koulun kapasiteetti, kaupalliset palvelut sekä esteettömät kulkureitit. Liikenneturvallisuus, pysäköinnin toimivuus sekä katuverkon kuormittuminen nähtiin jossain määrin ongelmina. Haju- ja meluhaittoja arvioitiin syntyvän jätevedenpuhdistamolta, Viikissä toimivan kierrätysyrityksen toiminnasta ja kivimurskaamosta. Lisäksi korostettiin tarvetta tasapainoiseen hallintamuotorakenteeseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen kaupungin kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu laatii kaavaehdotuksen, joka tuodaan kaupunkiympäristölautakuntaan käsiteltäväksi.

Detta beslut publicerades 18.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §