Toivomusponsi, satamatoiminnan siirtäminen Olympiaterminaalista ja Etelärannasta
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponnesta koskien satamatoimintojen siirtämistä Olympiaterminaalista ja Etelärannasta jo ennen mahdollisen satamatunnelin valmistumista
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuutta satamatoimintojen siirtämiseksi Olympiaterminaalista ja Etelärannasta jo ennen mahdollisen satamatunnelin valmistumista.
Helsingin Sataman kehittämisohjelma on vaiheittain etenevä kokonaisuus, jossa jokainen toteutusvaihe luo edellytykset seuraavalle. Satamatoimintojen siirtäminen Olympiaterminaalista edellyttää Länsisataman kapasiteetin laajentamista, satamatunnelin rakentamista sekä Katajanokan terminaalin uudistamista. Ilman näiden valmistumista siirrolle ei ole toiminnallisia eikä teknisiä edellytyksiä. Lautakunta katsoi, että Olympiaterminaalista liikennöitävää Tukholman liikennettä ei ole mahdollista siirtää Länsisatamaan edes väliaikaisesti, eikä Katajanokalle ennen vuotta 2032. Lautakunta kuitenkin korosti Olympiaterminaalin ja Eteläsataman alueen mahdollisimman nopean vapautumisen merkitystä Helsingin keskustan kehittämiselle ja elinvoiman vahvistamiselle. Lautakunta katsoi, että osana satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjen kokonaisuutta Eteläsataman aluetta on syytä vapauttaa mahdollisimman etupainotteisesti satamatoiminnan vaatimukset huomioiden.
Sataman on kyettävä turvaamaan varustamoiden häiriötön toiminta koko kehittämisohjelman toteutuksen ajan. Varustamoiden liiketoiminta on aikataulukriittistä, ja Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeiset meriyhteydet edellyttävät ennakoitavuutta.
Tällä hetkellä Länsisatamassa operoidaan nopeasyklistä Tallinnan matkustaja-autolauttaliikennettä, jossa alusten kääntöajat ovat lyhyitä ja toiminta perustuu tiheään vuoroväliin. Eteläsatamasta liikennöivä Tukholman liikenne poikkeaa tästä olennaisesti. Tukholman reitin matkustajista valtaosa on perinteisiä risteilymatkustajia, joiden odotukset terminaalien sijainnin, saavutettavuuden ja palvelutason osalta ovat erilaisia. Tukholman liikenne edellyttää keskeisempää sijaintia, alusten pidempiä satamassaolo- ja lastausaikoja sekä viihtyisiä ja palveluiltaan monipuolisia terminaalitiloja. Tukholman liikenteen sijoittaminen Länsisatamaan edes väliaikaisesti Tallinnan liikenteen sekaan ei ole palvelutarpeen, lastauksen vaatiman kenttätilan ja liikennejärjestelyjen puolesta mahdollista.
Länsisatama on jo nykytilanteessa ruuhkainen Tallinnan liikenteen vuoksi. Kenttätilan niukkuus vaikeuttaa satamaliikenteen läpivirtausta ja heijastuu ympäröivään katuverkkoon. Lisäksi Länsisataman nykyiset laiturit, rampit, matkustajasillat ja -käytävät eivät sellaisenaan sovellu Tukholman alusten käyttöön, eikä nykyinen Länsiterminaali T2 pysty palvelemaan merkittävää liikenteen lisäystä.
Länsisatamassa tehdään lähivuodet (2025-2032) suuria infratöitä, joilla valmistaudutaan Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämiseen Jätkäsaareen vuonna 2032. Rakennustöiden aikana kenttäkapasiteetti on työmaan vaatiman tilan vuoksi rajallinen, eikä alueelle ole mahdollista sijoittaa uutta autolauttayhteyttä.
Myöskään Katajanokalle ei voida lisätä Tukholman liikennettä ennen kuin sieltä nyt operoitava Tallinnan liikenne on siirretty Länsisatamaan ja Katajanokan terminaalin laajennus on valmistunut. Katajanokalta puuttuvat tällä hetkellä sekä soveltuvat aluspaikat että riittävä terminaali- ja kenttäkapasiteetti uuden linjan vaatimiin palveluihin. Lisäksi Katajanokalla on käynnistymässä mittava uudistushanke, joka sisältää matkustajaterminaalin ja laiturirakenteiden välttämättömiä elinkaarikorjauksia. Rakennustöiden aikana sataman kapasiteetti on rajallinen, eikä uuden autolauttalinjan sijoittaminen sinne ole mahdollista. Tämänhetkisen aikataulun mukaan uusittu terminaali otetaan käyttöön vuonna 2032.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon avauduttua liikenne satamaan siirtyy käyttämään Laivasillankatua, kun nykyinen yhteys Eteläisen Makasiinikadun ja Etelärannan liittymästä poistuu käytöstä. Suurin liikennemäärä ajoittuu aamupäivään noin klo 10.30–11.00 välille, kun laiva saapuu satamaan ja aluksesta poistuva liikenne purkautuu katuverkkoon.
Tällöinkin satamaan suuntautuvan liikenteen määrät ovat kokonaisuutena verrattain maltillisia. Raskasta liikennettä, kuten rekkoja ja irtoperiä, liikkuu vuorokauden aikana yhteensä muutamia kymmeniä ajoneuvoja kumpaankin suuntaan. Henkilöautoja laivalle suuntautuu sesongista riippuen muutamista kymmenistä reiluun kahteensataan ajoneuvoon per suunta. Lisäksi saattoliikennettä on erityisesti sesonkiaikana, jolloin sitä voi olla pari sataa ajoneuvoa laivan saapumisen tai lähdön yhteydessä.
Laivalle menevä liikenne jakaantuu pidemmälle ajalle, varsinkin rekkaliikenteen osalta, koska autot saapuvat satamaan eri aikoina ja odottavat satamassa laivalle pääsyä. Liikenteellä ei siten ole suurta merkitystä museon toiminnalle.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon ja Saaret-hankkeen ensi vaiheen kortteleiden eteläpuolelle on lisäksi suunniteltu rakennettavan uusi raskaan liikenteen ramppiyhteys Laivasillankadulta satama-alueelle. Ratkaisulla mahdollistetaan alueen pohjoisosan rakentuminen ja korkeatasoinen viimeistely sekä rauhoitetaan museon edusaukio ja rannan yleinen alue liikenteen haittavaikutuksilta.
Satamatalon ja Olympiaterminaalin muutos- ja peruskorjaustyöt Helsingin taidemuseon HAM:in käyttöön voidaan aloittaa, kun Tallink Siljan Tukholmaan liikennöivän autolautan laituri on siirretty Katajanokalle vuonna 2032. Arkkitehtuuri- ja designmuseo avautuu arviolta vuonna 2030.
Lautakunta katsoi, että satamatoimintojen siirto Olympiaterminaalista on siten toteutettavissa kehittämisohjelman mukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa, tämän hetken arvion mukaan vuonna 2032.
Lausunto on valmisteltu yhteistyössä hankkeeseen ryhtyvän eli Helsingin Sataman kanssa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Titta Hiltunen: Lisätään lausuntoehdotuksen kappaleen 3 loppuun: Lautakunta kuitenkin korostaa Olympiaterminaalin ja Eteläsataman alueen mahdollisimman nopean vapautumisen merkitystä Helsingin keskustan kehittämiselle ja elinvoiman vahvistamiselle.
Lautakunta katsoo, että osana satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjen kokonaisuutta Eteläsataman aluetta on syytä vapauttaa mahdollisimman etupainotteisesti satamatoiminnan vaatimukset huomioiden.
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuutta satamatoimintojen siirtämiseksi Olympiaterminaalista ja Etelärannasta jo ennen mahdollisen satamatunnelin valmistumista.
Helsingin Sataman kehittämisohjelma on vaiheittain etenevä kokonaisuus, jossa jokainen toteutusvaihe luo edellytykset seuraavalle. Satamatoimintojen siirtäminen Olympiaterminaalista edellyttää Länsisataman kapasiteetin laajentamista, satamatunnelin rakentamista sekä Katajanokan terminaalin uudistamista. Ilman näiden valmistumista siirrolle ei ole toiminnallisia eikä teknisiä edellytyksiä. Lautakunta katsoo, että Olympiaterminaalista liikennöitävää Tukholman liikennettä ei ole mahdollista siirtää Länsisatamaan edes väliaikaisesti, eikä Katajanokalle ennen vuotta 2032.
Sataman on kyettävä turvaamaan varustamoiden häiriötön toiminta koko kehittämisohjelman toteutuksen ajan. Varustamoiden liiketoiminta on aikataulukriittistä, ja Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeiset meriyhteydet edellyttävät ennakoitavuutta.
Tällä hetkellä Länsisatamassa operoidaan nopeasyklistä Tallinnan matkustaja-autolauttaliikennettä, jossa alusten kääntöajat ovat lyhyitä ja toiminta perustuu tiheään vuoroväliin. Eteläsatamasta liikennöivä Tukholman liikenne poikkeaa tästä olennaisesti. Tukholman reitin matkustajista valtaosa on perinteisiä risteilymatkustajia, joiden odotukset terminaalien sijainnin, saavutettavuuden ja palvelutason osalta ovat erilaisia. Tukholman liikenne edellyttää keskeisempää sijaintia, alusten pidempiä satamassaolo- ja lastausaikoja sekä viihtyisiä ja palveluiltaan monipuolisia terminaalitiloja. Tukholman liikenteen sijoittaminen Länsisatamaan edes väliaikaisesti Tallinnan liikenteen sekaan ei ole palvelutarpeen, lastauksen vaatiman kenttätilan ja liikennejärjestelyjen puolesta mahdollista.
Länsisatama on jo nykytilanteessa ruuhkainen Tallinnan liikenteen vuoksi. Kenttätilan niukkuus vaikeuttaa satamaliikenteen läpivirtausta ja heijastuu ympäröivään katuverkkoon. Lisäksi Länsisataman nykyiset laiturit, rampit, matkustajasillat ja -käytävät eivät sellaisenaan sovellu Tukholman alusten käyttöön, eikä nykyinen Länsiterminaali T2 pysty palvelemaan merkittävää liikenteen lisäystä.
Länsisatamassa tehdään lähivuodet (2025-2032) suuria infratöitä, joilla valmistaudutaan Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämiseen Jätkäsaareen vuonna 2032. Rakennustöiden aikana kenttäkapasiteetti on työmaan vaatiman tilan vuoksi rajallinen, eikä alueelle ole mahdollista sijoittaa uutta autolauttayhteyttä.
Myöskään Katajanokalle ei voida lisätä Tukholman liikennettä ennen kuin sieltä nyt operoitava Tallinnan liikenne on siirretty Länsisatamaan ja Katajanokan terminaalin laajennus on valmistunut. Katajanokalta puuttuvat tällä hetkellä sekä soveltuvat aluspaikat että riittävä terminaali- ja kenttäkapasiteetti uuden linjan vaatimiin palveluihin. Lisäksi Katajanokalla on käynnistymässä mittava uudistushanke, joka sisältää matkustajaterminaalin ja laiturirakenteiden välttämättömiä elinkaarikorjauksia. Rakennustöiden aikana sataman kapasiteetti on rajallinen, eikä uuden autolauttalinjan sijoittaminen sinne ole mahdollista. Tämänhetkisen aikataulun mukaan uusittu terminaali otetaan käyttöön vuonna 2032.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon avauduttua liikenne satamaan siirtyy käyttämään Laivasillankatua, kun nykyinen yhteys Eteläisen Makasiinikadun ja Etelärannan liittymästä poistuu käytöstä. Suurin liikennemäärä ajoittuu aamupäivään noin klo 10.30–11.00 välille, kun laiva saapuu satamaan ja aluksesta poistuva liikenne purkautuu katuverkkoon.
Tällöinkin satamaan suuntautuvan liikenteen määrät ovat kokonaisuutena verrattain maltillisia. Raskasta liikennettä, kuten rekkoja ja irtoperiä, liikkuu vuorokauden aikana yhteensä muutamia kymmeniä ajoneuvoja kumpaankin suuntaan. Henkilöautoja laivalle suuntautuu sesongista riippuen muutamista kymmenistä reiluun kahteensataan ajoneuvoon per suunta. Lisäksi saattoliikennettä on erityisesti sesonkiaikana, jolloin sitä voi olla pari sataa ajoneuvoa laivan saapumisen tai lähdön yhteydessä.
Laivalle menevä liikenne jakaantuu pidemmälle ajalle, varsinkin rekkaliikenteen osalta, koska autot saapuvat satamaan eri aikoina ja odottavat satamassa laivalle pääsyä. Liikenteellä ei siten ole suurta merkitystä museon toiminnalle.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon ja Saaret-hankkeen ensi vaiheen kortteleiden eteläpuolelle on lisäksi suunniteltu rakennettavan uusi raskaan liikenteen ramppiyhteys Laivasillankadulta satama-alueelle. Ratkaisulla mahdollistetaan alueen pohjoisosan rakentuminen ja korkeatasoinen viimeistely sekä rauhoitetaan museon edusaukio ja rannan yleinen alue liikenteen haittavaikutuksilta.
Satamatalon ja Olympiaterminaalin muutos- ja peruskorjaustyöt Helsingin taidemuseon HAM:in käyttöön voidaan aloittaa, kun Tallink Siljan Tukholmaan liikennöivän autolautan laituri on siirretty Katajanokalle vuonna 2032. Arkkitehtuuri- ja designmuseo avautuu arviolta vuonna 2030.
Lautakunta katsoo, että satamatoimintojen siirto Olympiaterminaalista on siten toteutettavissa kehittämisohjelman mukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa, tämän hetken arvion mukaan vuonna 2032.
Lausunto on valmisteltu yhteistyössä hankkeeseen ryhtyvän eli Helsingin Sataman kanssa.
Valtuutettu Paavo Arhinmäki on tehnyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.2025 308 § toivomusponnen, joka koskee satamatoimintojen siirtämistä Olympiaterminaalista ja Etelärannasta jo ennen mahdollisen satamatunnelin valmistumista.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 20.9.2026 mennessä.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta 05.05.2026 § 264
Detta beslut publicerades 18.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §