Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksestä 2.6.2026 (§ 45) Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksesta 1.8.2027 alkaen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 2.6.2026 (§ 45) päättänyt Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksesta 1.8.2027 alkaen. (Liite 1)

Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt päätöksestä 3.7.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimukset:

1. Ensisijainen vaatimus. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kumoaa suomenkielisen jaoston päätöksen 2.6.2026 § 45 ja palauttaa asian uudelleen virkamiesten valmisteltavaksi.

2. Toissijainen vaatimus. Mikäli päätöstä ei kumota kokonaisuudessaan, asia palautetaan valmisteluun siten, että uuden valmistelun pohjaehdotukseksi otetaan se 11.5.2026 muutosta edeltänyt rajaus, josta lapsivaikutusten arviointi on tehty ja josta koulujen johtokunnilta on pyydetty lausunnot. Vain tämän rajauksen vaikutukset on tosiasiassa arvioitu ja vain siitä on asianosaisia kuultu, joten se on ainoa rajaus, joka tällä hetkellä täyttää valmistelulle asetetut selvitys- ja kuulemisvaatimukset.

3. Lisäksi vaaditaan, että 11.5.2026 tehdyt viime hetken muutokset ja niille esitetyt perusteet arvioidaan uudelleen, koska nämä perusteet ovat virheelliset. Muutosten perusteeksi esitettiin, että ne tehtiin koulumatkojen vuoksi niin, ettei kenelläkään olisi yli kahden kilometrin koulumatkaa. Tämä peruste on edellä osoitettu paikkansapitämättömäksi: muutokset päinvastoin synnyttivät uusia yli kahden kilometrin koulumatkoja. Päätökseen kirjattu peruste ei myöskään vastaa muutosten tosiasiallista, päätöksentekijöiden itsensä esiin tuomaa perustetta. Muutokset valmistellut johtava arkkitehti oli lisäksi koko ajanjakson 11.5.–1.6.2026 lomalla, jolloin tämä epäkohta olisi voitu valmistelussa tuoda esiin ja korjata.

Oikaisuvaatimuksen perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta liitteineen. (Liitteet 2-12)

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (hallintosääntö 15 luku 2 §).

Taustaa

Helsingin kaupungin koulujen palveluverkon tarkastelu pohjautuu koulutuspoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 30.3.2015 § 339), suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin (Kasvatus ja koulutus lautakunta 3.3.2020 § 37) sekä kaupungin strategiaan.

Oppilaaksiottoalueella toteutuu lapsen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä tarkastellaan alueellista palvelutarvetta, palvelutarjontaa ja käytettävissä olevia tilaresursseja sekä huomioidaan, että koulujen koko on tasainen ja mahdollistaa laadukkaan opetuksen järjestämisen.

Jaoston päätöksen mukaisella tarkastellulla alueella on nykyisin yhdeksän koulua, joista kuusi on ala-asteen kouluja (luokka-asteet 1-6), kaksi yläasteen kouluja (luokka-asteet 7-9) ja yksi yläasteen koulu (luokka-asteet 1-9). Yksi yläasteen kouluista on sopimuskoulu. Nykyiset opinpolut muodostuvat siten, että Keinutien ala-asteen koulusta mennään yläasteelle Vesalan peruskouluun. Kontulan, Laakavuoren ja Mellunmäen ala-asteen kouluista mennään nykyisin Helsingin yhteislyseoon. Puotilan ja Vartiokylän ala-asteen kouluista mennään nykyisin Vartiokylän yläasteen kouluun. Alueella on nykyisin neljä esiopetuksen oppilaaksiottoaluetta, jotka eivät kaikilta osin noudata perusopetuksen oppilaaksiottoalueita.

Puotilan ala-asteen koulu ja Vartiokylän yläasteen koulu yhdistyvät 1.8.2027 alkaen (HEL 2025-012855). Koulut jatkavat nykyisissä sijainneissaan, mutta ovat hallinnollisesti yhtä koulua. Lisäksi kahdesta nykyisestä ala-asteen koulusta tulee yhtenäinen peruskoulu. Vartiokylän ala-asteen koulu on 1.8.2028 alkaen (HEL 2024-007752) Vartiokylän peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012845) ja Laakavuoren ala-asteen koulu on 1.8.2030 alkaen (HEL 2024-013057) Laakavuoren peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012844).

Oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Muutoksen jälkeen alueella on kolme ala-asteen koulua (vuosiluokat 1-6), neljä yhtenäistä peruskoulua (vuosiluokat 1-9) ja yksi yläasteen opetusta tarjoava koulu (vuosiluokat 7-9), joka on sopimuskoulu.

Muutosten jälkeen Keinutien ja Kontulan ala-asteen kouluista mennään yläasteelle Helsingin yhteislyseoon ja Mellunmäen ala-asteen koulusta Vartiokylän peruskouluun. Samalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet yhtenäistetään. Lisäksi alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Tilojen käyttö ja investoinnit tukevat opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti.

Oppilasmäärien kehitystä on arvioitu väestöennusteen avulla. Päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ehdotuksessa on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista. Näistä syistä naapurustojen yhtenäisyydestä on jouduttu tinkimään. Lisäksi ehdotuksen valmistelun lähtökohta on ollut asukkaiden kanssa yhteissuunnitellut rajat ja koulujen muodostamat opinpolun kokonaisuudet.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vastaukset niihin

1. Oikaisuvaatimuksen mukaan esitykseen tehtiin radikaaleja muutoksia aivan ennen päätöstä, eikä muuttuneesta esityksestä kuultu (hallintolaki 41 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan asiaa koskevat rajat säilyivät niiltä osin, joista tämä oikaisuvaatimus tehdään, ennallaan 11.5.2026 asti. Vielä Vartiokylän ala-asteen johtokunnalle 28.4.2026 toimitetussa kartassa (oikaisuvaatimuksen liite 3) jäljempänä mainitut alueet kuuluivat Vartiokylän oppilaaksiottoalueeseen, ja näin oli myös johtokunnan kokoustaessa. Asukkaille oli perustellusti syntynyt luottamus siihen, ettei näiden alueiden rajoihin ole tulossa merkittävää muutosta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan selvitys- ja lausuntoaineistoa ei päivitetty muuttuneesta esityksestä. Koulujen johtokuntien lausunnot, asumisen yksikön asuntopoliittinen lausunto ja lapsivaikutusten arviointi hankittiin kaikki huhtikuun (Kerro kantasi -vaiheen) rajauksesta. 11.5.2026 tehtyjen olennaisten muutosten jälkeen aineistoa ei saatettu ajan tasalle.

Lainsäädäntö

Hallintolain 41 §:n mukaan jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksen valmistelussa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksen perustelujen mukaan muutoksen valmistelu aloitettiin kaikkien alueen rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien kanssa yhdessä. Heistä muodostettiin edustuksellinen ohjausryhmä, joka osallistui ehdotuksen kehittämiseen. Valmistelussa olivat mukana kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuorovaikutusasiantuntijat. Huoltajille tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia osallistua rajojen suunnitteluun. Kutsuja näihin lähetettiin koulujen wilman kautta ja päiväkodeissa sähköpostitse. (Liite 13)

Huoltajille järjestettiin Stadin AO:n Myllypuron kampuksella 27.2.2025 tilaisuus, jossa oppilaaksiottoalueiden muutoksia pohdittiin yhdessä. Tilaisuudessa oli paikalla kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajien lisäksi noin 80 huoltajaa. Työpajamuotoisessa tilaisuudessa huoltajat saivat tuoda oman näkemyksensä esiin oppilaaksiottorajojen suunnittelussa huomioitavista merkittävimmistä lähtökohdista. (Liite 14)

Keväällä 2025 alueen esiopetusryhmille, koululaisille, huoltajille ja asukkaille järjestettiin verkkokarttakysely, jossa kartoitettiin näkemyksiä alueen turvallisista reiteistä sekä paikkojen viihtyisyydestä. Kyselyyn saatiin yhteensä 1251 vastausta. Kyselyyn vastasi 24 esiopetusryhmää (yhteensä n. 210 lasta), 841 koululaista (osa pienempien oppilaiden ryhmien vastauksia) ja noin 386 asukasta. Kyselyn ja huoltajatilaisuuden perusteella keskeisimmäksi tavoitteeksi nousi turvalliset ja mahdollisimman lyhyet koulumatkat.

Muutoksen suunnittelussa kokeiltiin yhteissuunnittelua vanhempien vaikuttajaryhmän kanssa. Ryhmään toivottiin noin 30 osallistujaa, mutta mukaan saatiin noin 10 huoltajaa alueen eri kouluista ja päiväkodeista. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljästi. Ryhmän kanssa käytiin syvällisempää keskustelua muutoksen reunaehdoista ja esimerkiksi koulujen vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä. Ryhmän kanssa valmisteltiin pohjaehdotus oppilaaksiottoaluerajojen muutoksista.

Toinen avoin huoltajatilaisuus järjestettiin 25.11.2025 Stadin AO:n Myllypuron kampuksella. Tilaisuuteen osallistui noin 50 huoltajaa. Tilaisuudessa osallistujat pääsivät työpajoissa kommentoimaan ja esittämään ratkaisuehdotuksia uusista rajoista. Kommenttien perusteella laadittiin uusi ehdotus oppilaaksiottoalueiden rajoista. Asukkailla oli mahdollisuus kommentoida tätä ehdotusta Kerro kantasi -kyselyssä 7.-21.4.2026. Kyselyyn saatiin yhteensä 221 kommenttia. Saatu palaute huomioitiin mahdollisuuksien mukaan lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä. (Liite 15)

Kerro kantasi -kyselyn palautteen perusteella muokatusta ehdotuksesta pyydettiin koulujen johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot. Keinutien ala-asteen koulun, Kontulan ala-asteen koulun, Mellunmäen ala-asteen koulun, Vartiokylän ala-asteen koulun, Puotilan ala-asteen koulun, Helsingin yhteislyseon, Vartiokylän yläasteen koulun, Vesalan peruskoulun ja Laakavuoren ala-asteen koulun johtokunnilta pyydettiin lausunto muutokseen liittyen.

Johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnoissa esitettiin sekä näkemyksiä muutoksen puolesta että huolia muutoksen vaikutuksista. Lausuntojen perusteella tarkastettiin Vesalan peruskoulun muutoksen voimaan astumisen ajankohtaa, jotta koulu pienenee hallitusti. Koulujen johtokuntien, oppilaskuntien ja asukkailta sähköpostitse ja puhelimitse saadut kommentit huomioitiin lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan etenkin koulumatkojen pituuden osalta siten, ettei kenelläkään vuosiluokkien 1-6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa. Oppilasmäärien ja koulujen kokojen yhteensovittamisen takia naapurustojen eheyteen liittyviä toiveita ei voitu toteuttaa. (Liite 16 ja Liite 17)

Esittelijä toteaa, että päätöksen valmistelussa on edellä kerrotulla tavalla osallistettu oppilaita, henkilöstöä ja asukkaita laajasti ja monipuolisesti ja varattu heille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta kuten hallintolaissa ja kuntalaissa edellytetään. Päätöksen valmisteluprosessi on ollut osallistava ja päätösehdotus on muotoutunut lopulliseen muotoonsa saadun palautteen perusteella.

Työpajoissa, verkkokarttakyselyissä ja yhteissuunnittelussa kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä esiin oppilaaksiottorajojen suunnittelussa huomioitavista merkittävimmistä lähtökohdista, alueen turvallisista reiteistä sekä paikkojen viihtyisyydestä. Vanhempien vaikuttajaryhmän kanssa oli mahdollista käydä syvällisempää keskustelua muutoksen reunaehdoista ja esimerkiksi koulujen vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä. Ryhmän kanssa valmisteltiin pohjaehdotus oppilaaksiottoaluerajojen muutoksista. Asiasta on kerrottu tarkemmin edellä.

Esittelijä toteaa, että edellä kerrottuun työskentelyyn ja vaikuttamiseen on kaikilla ollut mahdollisuus osallistua ja saada siten tietoja ja olla mukana määrittelemässä oppilaaksiottoalueiden muutosten lähtökohtia ja tavoitteita.

Esittelijä toteaa myös, että korkein hallinto-oikeus (KHO:2008:27) on katsonut, että sivistyslautakunnan päätös perusopetuksen oppilasaluejaosta on lähinnä periaatepäätökseksi katsottava päätös, jolloin sovellettavaksi tulee ainoastaan hallintolain 41 §:n mukainen yleinen vaikuttamismahdollisuus, jota on tässä tapauksessa toteutettu laajasti.

Esittelijä korostaa, että muutoksen valmistelussa tarkasteltiin alusta asti kaikkien jaoston päätöksen kohteena olleen alueen koulujen oppilaaksiottorajoja. Mikään koulu ei ollut tarkastelun ulkopuolella. Tämä lähtökohta myös kerrottiin asukkaille heille järjestetyissä tilaisuuksissa, joista edellä on kerrottu tarkemmin ja myöskin tilaisuuksien materiaaleissa.

Muutosprosessi oli osallistava ja kaikille avoin ja prosessiin osallistuneet pääsivät vaikuttamaan sekä valmistelun lähtökohtiin että lopputuloksen muotoutumiseen. Koko osallistamisen tarkoitus oli se, että lopullinen esitys muodostetaan yhteistyössä prosessin kuluessa ja että oppilaiden huoltajat ja asukkaat pääsevät vaikuttamaan siihen. Osallistumalla järjestettyihin tilaisuuksiin ja antamalla palautetta Kerro kantasi -kyselyn kautta myös ne huoltajat ja asukkaat, joille Vartiokylän koulun oppilaaksiottoalueen rajojen säilyminen ennallaan oli tavoitteena, olisivat päässeet kertomaan mielipiteensä ja vaikuttamaan esitettyihin rajauksiin.

Valmistelun viime vaiheessa tehdyn muutoksen mittavuudesta esittelijä toteaa, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva suomenkielisen jaoston oppilaaksiottoaluetta koskeva päätös koskee kaiken kaikkiaan noin 5640 lasta. Alueiden rajoihin valmistelun loppuvaiheessa tehty muutos koskee noin 2-3 % alueen lapsista ennustekauden lopulla eli vuonna 2039. Kyse ei ollut merkittävästä muutoksesta kokonaisuuden kannalta.

Selvitys- ja lausuntoaineiston päivittämisen osalta esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päätöksen perustelujen mukaan koulujen johtokuntien, oppilaskuntien ja asukkailta sähköpostitse ja puhelimitse saadut kommentit on huomioitu lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan etenkin koulumatkojen pituuden osalta siten, ettei kenelläkään vuosiluokkien 1-6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa. Jaostolle kerrottiin näin ollen nimenomaan, että lopullisessa ehdotuksessa on vielä mahdollisuuksien mukaan huomioitu saadut kommentit eli ehdotus ei ole sama, josta lausunnot johtokunnilta pyydettiin. Jaostolle myös esitettiin kuva muutoksista, josta on nähtävissä johtokuntien lausuntojen, asukaspalautteen ja Kerro kantasi -kyselyn pohjalta tarkistettu ehdotus.

Lapsivaikutusten arvioinnin osalta esittelijä toteaa, että alueelle tehtiin lapsivaikutusten arviointi kokonaisuutena. Kuten jaoston päätöksen perusteluissa todetaan, arviointi tehtiin arvioimalla asukkaiden kanssa yhdessä valmisteltua ja palautteen perusteella muokattua vaihtoehtoa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on arvioitu muutosesitystä valmisteltaessa. Muutosehdotusta kehitettiin lapsivaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen ja saadun palautteen pohjalta etenkin koulumatkojen pituuden osalta.

Asuntopoliittisen lausunnon osalta esittelijä toteaa, että oppilaspohjan tasapainottamisen tavoitteena on ensisijaisesti varmistaa sopiva oppilasmäärä alueen kouluihin sekä lasten turvalliset ja mahdollisimman lyhyet matkat kouluun. Helsingin kaupungin asumisen yksikön kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tunnistaa muutosten vaikutukset asuntojen hallintamuotoihin eri oppilaaksiottoalueilla. Asumisen muutoksia suunnitellaan osana asemaakaavoitusta ja tonttien luovutusta, eikä oppilaaksiottoalueiden muutospäätöksillä. Osana päätösehdotuksen suunnittelua on asumisenyksikön kanssa käyty keskustelu ja todettu, ettei lausuntopyynnön jälkeisellä muutoksella ole vaikutusta aiemmin annettuun lausuntoon.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupunki on antanut tietoja valmistelusta ja mahdollisuuden kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa oppilaaksiottoalueiden muutosten lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä valmisteluun hallintolaissa ja kuntalaissa edellytetyllä tavalla.

Esittelijä toteaa, että jaosto on saanut tiedon siitä, että esitystä on muutettu sen jälkeen, kun lausuntoja on pyydetty ja sille on esitetty kartan avulla tehdyt muutokset.

2. Oikaisuvaatimuksen mukaan vaikuttamismahdollisuus viimeiseen esitykseen jäi tosiasiassa vähäiseksi, eikä viestintä tavoittanut kaikkia asukkaita yhdenvertaisesti (hallintolaki 41 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan kerro kantasi -kyselyä ei avattu muuttuneelle esitykselle, joten valmistelijoille ei voinut antaa palautetta kootusti lainkaan oleellisesta 11.5.2026 muutoksesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan 11.5. muuttuneista rajoista ei tiedotettu samoja kanavia käyttäen kuin aiemmasta esityksestä, vaan tieto tavoitti asukkaat epätasaisesti.

Esittelijä viittaa edellä kohdassa 1. esitettyyn ja painottaa, että kyseessä on oikeuskäytännön valossa periaatepäätökseksi katsottava päätös, jolloin sovellettavaksi tulee kuntalain 22 §:n lisäksi hallintolain 41 §:n mukainen yleinen vaikuttamismahdollisuus, jota on tässä tapauksessa toteutettu laajasti. Oppilaaksiottoaluetta koskevan päätöksen vaikutus alueen asukkaisiin on välillinen, eikä päätöksellä ole asianosaisia.

3. Oikaisuvaatimuksen mukaan selvitysvelvollisuutta oli laiminlyöty: vaihtoehtoja ei arvioitu, vaikka kaupungin oma samanaikainen valmistelu osoittaa sen mahdolliseksi (hallintolaki 31 § ja 6 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan lapsivaikutusten arviointi kohdistui vain yhteen ratkaisuun, eikä siinä vertailtu vaihtoehtoisia rajausmalleja.

Lainsäädäntö

Esittelijä toteaa, että laissa ei säädetä yksityiskohtaisesti siitä, millainen lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla. Sen sijaan arvioinnille on olemassa oikeudellisia lähtökohtia ja varsinainen toteutustapa tulee kunnan omasta ohjeistuksesta ja käytännöistä.

YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen hallinnon toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perusopetuslain 3 a §:n mukaan esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Edellä mainituista lähtökohdista seuraa, että arvioinnissa tulisi tarkastella muun ohella sitä, mihin lapsiryhmiin vaikutukset kohdistuvat, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia päätöksellä olisi, millaisia vaikutuksia päätöksellä olisi muun muassa lasten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oppimiseen, mitä vaihtoehtoja olisi ja mitä ovat lasten omat näkemykset.

Esittelijä toteaa, että kuten suomenkielisen jaoston päätöksen liitteenä olevasta lapsivaikutustenarvioinnista ilmenee, lapsivaikutuksia on arvioitu laajasti eri tietolähteiden perusteella. Arviointi on tehty oppilaaksiottoalueiden muutoksesta kokonaisuutena. Tietolähteinä on käytetty muun ohella tilasto- ja muuta tietoa sekä laajan osallistamisen kautta saatua tietoa. Myös lasten omaa näkökulmaa on kysytty sekä suoraan että koulujen oppilaskuntien kautta. Tarkemmin asia ilmenee liitteenä olevasta lapsivaikutusten arvioinnista. (Liite 18)

Vaihtoehtoisten oppilaaksiottoaluerajojen osalta esittelijä toteaa, että niitä on arvioitu osana oppilaaksiottoalueiden suunnittelutyötä ja esimerkiksi ajatukset uusista opinpoluista ovat nousseet asukkailta asukastilaisuuksissa. Jokaista rajaa suunniteltaessa on harkittu useita erilaisia rajauksia, joista ne, jotka parhaiten toteuttavat muutoksen tavoitteita on esitetty päätösehdotuksessa.

4. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen tietopohjassa on merkittävä virhe: oppilasmäärälaskelma perustuu virheelliseen siirtymäoletukseen (hallintolaki 31 §)

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että oppilasmäärien tasaaminen ja tilaresurssien hyödyntäminen oli muutoksen tärkein peruste. Asukkaiden analyysin mukaan (liite 6) laskelma perustuu kuitenkin virheelliseen oletukseen, että rajojen muuttuessa 1.8.2027 alueen oppilaat siirtyisivät heti uuden alueen kouluun.

Lainsäädäntö

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Esittelijä toteaa, että hallintolain esitöiden (HE 72/2002 vp) mukaan aineellinen menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä on viranomaisella. Kyse on hallinto-oikeudessa vakiintuneesta virallisperiaatteesta. Asian riittävällä selvittämisellä tarkoitetaan sitä, että viranomainen hankkii sellaiset tiedot ja selvitykset, joilla se arvioi olevan merkitystä asian ratkaisemiselle.

Menettelyjohtovaltaan liittyy nimenomaisesti myös oikeus rajoittaa sellaisen aineiston vastaanottoa, jonka esittäminen on asian ratkaisemisen kannalta ilmeisen tarpeetonta. Selvitysten laajuus ja tarve tulee harkita tapauskohtaisesti.

Viitaten edellä esitettyyn, esittelijä toteaa, että oppilasmääriä koskevat laskelmat on tehty valmistelussa tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Oppilasmäärien laskelma on tehty tarkastelemalla ennustettua oppilasmäärien kehitystä eri alueilla väestöennustekauden aikana. Laskelma ei sisällä siirtymävaiheen laskelmaa, vaan laskelmien tavoitteena on arvioida oppilasmäärien sopiva koko kuhunkin kouluun muutoksen toteuduttua.

5. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen perustelut eivät kaikilta osin vastaa sen tosiasiallisia vaikutuksia (hallintolaki 45 §)

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että esittelyssä muutosta perustellaan muun ohella oppilaspohjan tasapainottamisella. Päätökseen liitetty asuntopoliittinen lausunto kuitenkin toteaa, että "yleisesti ottaen muutokset eivät saa aikaan merkittäviä parannuksia tai huononnuksia uusien oppilaaksiottoalueiden ja nykyisten välille hallintamuotojen tasapainon näkökulmasta" (poikkeuksena Laakavuori). Siltä osin kuin muutosta on perusteltu oppilaspohjan tasapainottamisella, päätöksen omat asiakirjat eivät tue sitä, että ratkaisulla tosiasiassa saavutettaisiin tämä tavoite. Tämä perustelujen ja tosiasiallisten vaikutusten välinen ristiriita on perusteluvelvollisuuden (hallintolaki 45 §) kannalta olennainen.

Lainsäädäntö

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päätöksen keskeisenä perusteluna olleen oppilaspohjan tasapainottamisen tavoitteena on ensisijaisesti varmistaa sopiva oppilasmäärä alueen kouluihin sekä lasten turvalliset ja mahdollisimman lyhyet matkat kouluun.

Asumisen yksikön kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tunnistaa suunniteltujen oppilaaksiottoalueita koskevien muutosten vaikutukset asuntojen hallintamuotoihin eri oppilaaksiottoalueilla. Asumisen muutoksia suunnitellaan osana asemaakaavoitusta ja tonttien luovutusta, ei oppilaaksiottoalueiden muutospäätöksillä. Nyt käsiteltävänä olevan oppilaaksiottoaluetta koskevan muutoksen tavoitteena ei ole ollut vaikuttaa asuntojen hallintamuotoihin.

Esittelijä huomauttaa vielä, että osana päätösehdotuksen suunnittelua käytiin keskustelua Helsingin kaupungin asumisenyksikön kanssa ja todettiin, ettei lausuntopyynnön jälkeisellä muutoksella ollut vaikutusta aiemmin annettuun lausuntoon.

6. Oikaisuvaatimuksen mukaan koulumatkat eivät ole perusopetuslain edellyttämällä tavalla turvallisia ja lyhyitä, eikä tosiasiallisia vaikutuksia ole arvioitu (perusopetuslaki 6 §; hallintolaki 31 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen esittelyssä nimenomaisesti keskeiseksi tavoitteeksi ja mittariksi nostettu perustelu — ettei kenelläkään vuosiluokkien 1–6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa — on tosiasiaväite, joka on osoitettu paikkansapitämättömäksi.

Lainsäädäntö

Perusopetuslain 6 §:n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Perusopetuslain 32 §:n mukaan jos perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitetusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai varhaiskasvatukseen.

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Esittelijä toteaa yleisesti oppilaaksiottoalueita koskevan päätöksenteon osalta, että sekä oikeuskirjallisuudessa (Lahtinen-Lankinen 2025, Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, s. 119) että oikeuskäytännössä (KHO 15.3.2017/1207) on vahvistettu, että kunnalla on laaja harkintavalta perusopetuksen palveluverkosta ja oppilaaksiottoalueista päättäessään, kunhan perusopetuslain edellytykset täyttyvät. Tämä tarkoittaa sitä, että matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Esittelijä toteaa, että perusopetuslaissa ei ole määritelty, miten koulumatka on mitattava. Koska laissa ei ole säädetty mittaustavasta tai esimerkiksi käytettävästä järjestelmästä, asia on kunnan harkintavallassa perusopetuslain reunaehtojen puitteissa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2016:51 linjannut, että pääsääntöisesti koulumatka mitataan kotiportilta koulun portille lyhintä mahdollista jalankulkukelpoista ja yleisessä käytössä olevaa reittiä pitkin.

Opetuslautakunnan 30.1.2007 (§ 13) tekemän päätöksen mukaisesti koulumatkat mitataan yleisesti jalankulkijoiden käytössä olevaa reittiä pitkin.

Helsingin kaupunki käyttää koulumatkojen mittaamiseen Viasmart -ohjelmaa, jolloin koulumatkojen mittaus tapahtuu yhdenmukaisesti kaikille oppilaille samalla tavalla. Reitit kulkevat pääsääntöisesti jalkakäytävää, pyörä- ja jalankulkutietä tai kevyenliikenteen väylää pitkiin. Risteyksissä on pääsääntöisesti suojatiet sekä osassa valo-ohjaus. Oikeuskäytännön perusteella Helsingissä koulumatkojen ei ole todettu olevan vaarallisia.

Yleisessä käytössä olevat mittausohjelmat eivät mittaa koulumatkoja yhtä tarkasti. Yksi merkittävä ero on, että Viasmart mittaa koulumatkan oppilaan kotiosoitteen osoitepisteestä koulun portille, kun taas esim. Google maps mittaa matkan kotiosoitteen osoitepisteestä koulun osoitepisteeseen, eikä matkaa ei ole optimoitu kuten kaupungin käyttämässä ohjelmassa.

Esittelijä painottaa, että mittaustavan tulee olla objektiivinen ja johdonmukainen. Kunta ei voi soveltaa eri oppilaisiin eri mittaustapoja ilman hyväksyttävää perustetta, sillä tämä voisi loukata perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta. Viamsart -ohjelmaa käyttämällä varmistetaan, että koulumatkojen mittaus tapahtuu yhdenmukaisesti kaikille oppilaille samalla tavalla.

Esittelijä toteaa lopuksi, että oppilaan oikeus koulumatkaetuuteen ratkaistaan tapauskohtaisesti huoltajan hakemuksen perusteella.

7. Oikaisuvaatimuksen mukaan Vartiokylän jakaminen neljään oppilaaksiottoalueeseen on suhteeton eikä lapsen edun mukainen (hallintolaki 6 §; perusopetuslaki 6 § ja 3 a §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan esitys pirstoo Vartiokylän alueen neljään oppilaaksiottoalueeseen (Vartiokylä, Puotila, Mellunmäki ja Kontula), kun kaikissa aiemmissa esityksissä alueita oli kolme; muita kaupunginosia ei ole jaettu neljään (vrt. Myllypuro/Itäkeskus, Puistola/Suutarila).

Lainsäädäntö

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Perusopetuslain 3 a §:n mukaan esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Perusopetuslain 6 §:n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Viitaten edellä kohdassa kolme lapsivaikutusten arvioinnista esitettyyn, esittelijä toteaa, että päätöksen valmistelun osana on tehty lapsivaikutusten arviointi, jonka tarkoitus on arvioida nimenomaan sitä, miten lapsen etu toteutuu suunnitellussa muutoksessa. Edelleen viitaten asiasta aiemmin lausuttuun, esittelijä toteaa, että laissa ei säädetä yksityiskohtaisesti siitä, millainen lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla.

Kyseessä olevan muutoksen arvioinnissa todetaan muun ohella, että muutos mahdollistaa yhtä hyvät ja sopivan kokoiset koulut alueella. Tämä mahdollistaa nykyistä useammalle lapselle mahdollisuuden saada yhdenvertaista opetustarjontaa ja toimia koulussa, jossa on sopiva määrä lapsia. Entistä useampi alueen lapsi saa muutoksen jälkeen käydä yhtenäistä peruskoulua, mikä minimoi opinpolun muutoskohdat oppilaalle. Toisaalta arvioinnin mukaan muutosvaiheessa pienemmät sisarukset eivät välttämättä ohjaudu samaan kouluun ja esiopetukseen. Lyhyiden ja turvallisten koulureittien osalta arvioinnissa on todettu, että suunnittelussa on painotettu koulumatkojen turvallisuutta ja lyhyitä matkoja huomioiden eri kuulemiskierroksilla saatu palaute. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että koulumatkojen pituus on 1-6-luokkalaisilla alle 2 km.

Yhtenäisen opinpolun ja naapurustojen osalta arvioinnissa todetaan, että kytkeytyminen on varmistettu suunnittelemalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet kokonaisuutena ja että esiopetuspaikka on lähellä kaikkia alueen lapsia.

Arvioinnissa todetaan toisaalta, että naapuruston lapset pääsevät pääosin samaan kouluun ja toisaalta, että rajojen suunnittelussa on priorisoitu turvallisia ja mahdollisimman lyhyitä koulumatkoja. Tästä johtuen useasta maantieteellisestä naapurustosta ohjaudutaan eri kouluihin. Lapsen näkökulmasta naapurusto syntyy arjen kokemuksista. Vartioharjun lisäksi maantieteellisten naapurustojen lapset ohjataan useaan eri kouluun myös Kontulan, Kurkimäen, Vesalan ja Mellunmäen alueilla siten, ettei rajaus noudata koettuja alueiden rajoja.

Arvioinnin mukaan muutosvaiheessa opinpolut eivät ole kaikille lapsille ennakoitavia ja tähän pyritään vastaan siten, että muutosvaiheessa esiopetuspaikat tekevät yhteistyötä useamman koulun kanssa, jotta lapsille saadaan mahdollisimman sujuva siirtymä esiopetuksesta kouluun.

Esittelijä toteaa, että lapsen etua on arvioitu muutoksen valmistelussa kokonaisuuden näkökulmasta ja ottaen huomioon perusopetuslain vaatimukset mahdollisimman lyhyistä ja turvallisista koulumatkoista. Esittelijä toteaa edelleen, että lapsen etu toteutuu pitkällä aikavälillä parhaiten, kun muutoksen keskeiset tavoitteet, keskenään yhtä hyvät ja sopivan kokoiset koulut ja päiväkodit, sopiva määrä oppilaita kouluissa ja turvalliset ja mahdollisimman lyhyet koulureitit, toteutuvat mahdollisimman monen oppilaan kohdalla.

Hallintolain tasapuolisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden osalta esittelijä toteaa, että niitä toteutetaan nimenomaan siten, että oppilaaksiottoalueiden muodostamisen tavoitteet ja toteuttamistavat ovat kaikkialla kaupungissa samat eli keskenään yhtä hyvät ja sopivan kokoiset koulut ja päiväkodit, sopiva määrä oppilaita kouluissa sekä turvalliset ja mahdollisimman lyhyet koulureitit.

8. Oikaisuvaatimuksen mukaan asukkaiden ja koulujen johtokuntien palautetta ei ole otettu huomioon, ja asiassa on vedottu kiireeseen (hallintolaki 31 § ja 6 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan validit huomiot koulumatkoista, liikenteestä ja turvallisuudesta sivuutettiin ilman todellista selvitystyötä; liikenneasiat luvattiin "hoitaa kuntoon" ilman aikataulua tai suunnitelmaa.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on valmisteltu normaalien valmisteluaikataulujen mukaisesti. Johtokunnilta ja muilta osallisilta saatu palaute on huomioitu siltä osin kuin se on mahdollista muutoksen tavoitteiden sisällä. Päätösehdotuksen sisäinen valmistelu on päättynyt 11.5.2026, jonka jälkeen päätösehdotus on viety eteenpäin päätettäväksi, eikä siihen ole enää voinut tehdä muutoksia. Päätös on valmisteltu 19.5.2026 pidettyyn suomenkielisen jaoston kokoukseen. Jaosto päätti jättää asian pöydälle 19.5.2026 kokouksessaan. Asia olisi palautunut uudelleen valmisteluun, mikäli jaosto olisi näin kokouksessaan 2.6.2026 päättänyt.

9. Oikaisuvaatimuksen mukaan muutosten tosiasiallinen peruste ei vastaa päätökseen kirjattua perustetta (hallintolaki 45 § ja 6 §)

Oikaisuvaatimuksen mukaan muutosten valmistelun ja niiden virallisen perustelun välillä on olennainen ristiriita. Jaoston jäsenet ovat julkisissa kannanotoissaan (liite 7) arvioineet ja esittäneet valmistelijoille eri rajausvaihtoehtoja ja punninneet niitä nimenomaan segregaation ehkäisyn näkökulmasta — eli oppilaspohjan sosiaalisen ja kielellisen eriytymisen vähentämiseksi.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen virallisissa perusteluissa muutosta, ja erityisesti 11.5.2026 tehtyjä viime hetken muutoksia, perustellaan kuitenkin aivan toisella seikalla: turvallisilla ja mahdollisimman lyhyillä koulumatkoilla ja sillä, "ettei kenelläkään vuosiluokkien 1–6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa."

Lainsäädäntö

Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava, ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Kuntalain 107 §:n mukaan toimielimen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa.

Esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päätös ja päätöksen perustelut ovat ne, mitkä on kirjattu 2.6.2026 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan.

Pöytäkirjaan kirjattujen päätöksen perustelujen mukaan oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Samalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet yhtenäistetään. Lisäksi alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Tilojen käyttö ja investoinnit tukevat opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti. Ehdotuksessa on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista.

Lisäksi perusteluissa todetaan, että koulujen johtokuntien, oppilaskuntien ja asukkailta sähköpostitse ja puhelimitse saadut kommentit on huomioitu lopullisen ehdotuksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan etenkin koulumatkojen pituuden osalta siten, ettei kenelläkään vuosiluokkien 1-6 oppilaalla ole yli kahden kilometrin koulumatkaa. Oppilasmäärien ja koulujen kokojen yhteensovittamisen takia naapurustojen eheyteen liittyviä toiveita ei voitu toteuttaa.

Esittelijä toteaa, että yksittäisten jaoston jäsenten myöhemmin asiasta antamat lausumat eivät ole päätöksen oikeudellisia perusteluja.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja se on muutenkin lainmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.