Detaljplan och detaljplaneändring (nr 12613) för västra delen av tornområdet i Mellersta Böle (omfattar trafikplan)
Detaljplan och detaljplaneändring (nr 12613) för västra delen av tornområdet i Mellersta Böle (omfattar trafikplan)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände en detaljplan för en del av kvarteret 17044 i 17 stadsdelen (Böle, Mellersta Böle) och en detaljplaneändring för gatu- och parkområden i 17 stadsdelen (Böle, Mellersta Böle, Västra Böle) enligt ritning nr 12613, daterad 21.5.2024 och ändrad 10.12.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Ett nytt kvarter nr 17044 bildas genom detaljplaneändringen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller västra delen av tornområdet i Mellersta Böle i området mellan Bölegatan och Lokvägen söder om Bölebron. Detaljplaneändringen gör det möjligt att uppföra fyra sinsemellan olika tornhus i ett kvartersområde som även får en offentlig öppen plats som kopplar husen samman och offentliga gångförbindelser som korsar området.
Målet är att genomföra en vision för tornområdet i Mellersta Böle som stämmer överens med delgeneralplanen(Link leads to external service) och utkastet till detaljplan och centraliserar effektivt byggande av bostäder och verksamhetslokaler på en plats som är mycket väl tillgänglig med kollektivtrafiken och är stadsbildmässigt motiverad. Ett kontorstorn har placerats närmast stationen. Det är möjligt att förverkliga de tre övriga tornen som bostadstorn, men beteckningarna och bestämmelserna i detaljplanen möjliggör även till exempel hotellfunktioner.
I detaljplanelösningen har man särskilt strävat efter att hitta en lösning som gör området till en högklassig och grönskande västra del av tornområdet i Mellersta Böle på ett sätt som betonar fotgängarnas skala. Med förbindelserna på marknivå vill man skapa en inbjudande och stimulerande fotgängarmiljö som kopplar ihop gatuområdena på olika höjdnivåer och sammanfogar samtidigt såväl området med miljön som hela Böle med stadsstrukturen i söder.
Den nya våningsytan för bostäder, affärer och kontorslokaler uppgår till 46 000 m², våningsytan för kontorslokaler till 32 000 m², våningsytan för affärslokaler till 4 700 m² och våningsytan för allmän gångtrafik till 600 m². Tomternas genomsnittliga exploateringstal är e=5,67. Antalet invånare ökar med cirka 1 100 och antalet arbetstillfällen med cirka 2 200.
I anslutning till detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 7621) som gör det möjligt att sammankoppla kvarteret med det befintliga gatunätet. På Bölebron anvisas sju bilplatser för gäster och kunder. Reserveringarna för Bölebanan beaktas i planen. En körförbindelse till kvarterets servicegård anläggs via Böletornsgränden. De flesta servicefunktionerna centraliseras dit.
Detaljplanen bidrar i synnerhet till att Böle stärkas och förtätas som ett centrumliknande område i Helsingfors och att fler bostäder och verksamhetslokaler byggs i området. Tornen kompletterar en zon för höga byggnader i överensstämmelse med kontorstornet i det redan planlagda tornområdets mellersta del och bildar en ny tornhussiluett i det avlägsna landskapet. Lösningen bidrar också till området med grönska och nya gångförbindelser och upplivar de befintliga gatumiljöerna.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå målen i stadsstrategin genom att speciellt möjliggöra lockande platser för experter och företag samt genom att främja stadens hållbara tillväxt i enlighet med målen i programmet för boende och markanvändning. Detaljplanelösningen stämmer överens med delgeneralplanen för Mellersta Böle (2006).
Stadsplaneringsnämnden godkände 5.6.2012 utkastet till detaljplan för hela tornområdet som underlag för förslagen till detaljplan.
Senatfastigheter och staden ordnade åren 2017–2018 en arkitektur- och byggtävling, Helsinki High-rise, för planering av ett nytt tornområde i Mellersta Böle. Lösningen i detaljplanen har utarbetats utifrån förslaget Etelä-Pasila som kom på andra plats i tävlingen efter att genomförandeavtalet med vinnaren upphörde.
Stadsfullmäktige beslutade 24.5.2023 att staden säljer de outbrutna områdena i området för detaljplaneändring till av Skanska CDF Oy och Skanska Talonrakennus Oy planerade bolag i enlighet med villkoren för de genomförandeavtal och föravtal om en fastighetsaffär som hade bifogats beslutet. I en hemställningskläm som lämnades in i samband med beslutet om upplåtelse av markområdena bad stadsfullmäktige att staden skulle utreda möjligheterna att öka naturlig inhemsk växtlighet på balkonger, väggar och tak i tornhus, vilket skulle bidra till att locka annan biologisk mångfald såsom insekter och fåglar. Det skulle främja de boendes trivsel och hälsa.
När stadsmiljönämnden 28.5.2024 godkände detaljplanen och detaljplaneändringen för Mellersta Böle för framläggning betonade nämnden kvalitetens betydelse i förverkligandet av tornen och föreslog dessutom preciseringar i bestämmelserna om kvaliteten och modifierbarheten på tornens fasader och byggandet i det justerade förslaget till detaljplan. Dessutom föreslog nämnden att man skulle överväga precisering av bestämmelserna om gårdsplanens kvalitet i det justerade förslaget. Med anledning av detta lades flera bestämmelser om byggkvalitet till i detaljplanen.
Områdets förutsättningar och nuläge
Kvartersområdet är enligt detaljplanen ett före detta bangårdsområde som för tillfället är obebyggt. I områdets västra kant finns ett bergigt parkområde, men i övrigt är området främst en plan av kross och sand som under de senaste åren har använts för lagring. En bergkonstruktion höjer sig cirka 18 meter jämfört med Lokvägens höjd. Norr om området finns köpcentret Tripla, hotell-, bostads- och kontorslokaler samt Böle järnvägsstation. På andra sidan Lokvägen, som löper öster och nordost om detaljplaneområdet, har ett kontorstorn planlagts i mellersta delen av tornområdet. Väster om detaljplaneområdet finns kontors- och bostadsområdet Västra Böle som byggdes på 1980-talet.
Området består av markområden med och utan detaljplan. I den gällande detaljplanen för Västra Böle från 1979 utgör Bölegatan gatuområde och öster om gatan finns ett parkområde (P). Resten av det planerade kvartersområdet har inte planlagts. Bölebron och Lokvägen anges som gatuområde i detaljplaner från 2015.
Området är i huvudsak i statens ägo. Helsingfors stad äger park- och gatuområdena. Planläggningen har blivit aktuell på Senatfastigheters och stadens gemensamma initiativ. Området hör till samarbetsavtalet för Mellersta Böle mellan staden och staten.
Kostnader för detaljplaneändringen
Enligt genomförandeavtalets planeringslösning uppgår det preliminära försäljningspriset för de bestående användnings- och besittningsrätterna och byggrätterna på dessa till totalt cirka 33,5 miljoner euro. Försäljningspriset baserar sig på de i avtalet erbjudna à-priserna för olika lokaltyper och på byggrätten för lokaltyperna i anbudsfasen. Betalningen av försäljningspriset och de faktorer som påverkar betalningen anges i genomförandeavtalet. Försäljningspriset justeras enligt de senaste befintliga planerna och mängden kvadratmeter våningsyta i dessa vid tidpunkten för undertecknandet av köpebrevet. I samarbetsavtalet mellan Senatfastigheter och Helsingfors stad är stadens andel ⅓ och Senatfastigheternas andel ⅔ av försäljningspriset. Stadens andel av försäljningspriset är enligt anbudet cirka 11,2 miljoner euro.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning)
Förslaget presenterades för stadsmiljönämnden 21.5.2024 och nämnden beslutade 28.5.2024 att förslaget till detaljplaneändring skulle hållas framlagt 11.6–10.7.2024.
Två anmärkningar gjordes mot detaljplaneförslaget. Påpekandena i anmärkningarna gällde beaktandet av risken för fågelkollisioner, gaturummet som lösningen med byggnadsmassorna möjliggör och placeringen av funktionerna.
Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Museiverket, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), stadsmuseet, Meteorologiska institutet och Fintraffic gav utlåtanden om detaljplaneförslaget. Påpekandena i utlåtandena gällde kostnaderna för flyttning av ledningar, bestämmelserna om avfallshantering, betoningen av byggnadernas tornkaraktär samt tornhusens T3 och T4 arkitektur, fotgängarnas möjligheter att orientera sig i området, gatuunderhållet i syfte att minska gatudamm, beaktandet av ljudmiljön och processen för bedömning av konsekvenserna av flyghinder.
Dessutom meddelade samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) att de inte har någonting att yttra.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Det som har framförts i påpekandena har beaktats i den mån det är ändamålsenligt med hänsyn till detaljplanens mål.
I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens näst sista kapitel.
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 10.03.2025 § 154
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) osan korttelia 17044 asemakaavan ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila) katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 21.5.2024 päivätyn ja 10.12.2024 muutetun piirustuksen numero 12613 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli 17044.
03.03.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 10.12.2024 § 705
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.5.2024 päivätyn ja 10.12.2024 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12613 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) osaa korttelia 17044 ja asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila) katu- ja puistoalueita (muodostuu uusi kortteli 17044).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Outi Ruski, tiimipäällikkö Anna-Maija Sohn ja projektipäällikkö Olli Kontkanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
28.05.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
21.05.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Outi Ruski, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 15207
Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37229
Inka Lappalainen, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 21344
Pekka Tirkkonen, erityisasiantuntija, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 36637
Olli Kontkanen, projektipäällikkö, liikennemelu, puhelin: 09 310 34521
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 05.04.2024 § 20
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12613 pohjakartan kaupunginosassa 17 Pasila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12613
Kaupunginosa: 17 Pasila
Kartoituksen työnumero: 31/2019
Pohjakartta valmistunut: 23.1.2024 Uusinta (ensi tilaus 2019)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 23.10.2019 § 60
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 12.5.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Museo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, sekä katselmoinut paikalla. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos laaditaan Helsinki high rise -kilpailussa toiseksi tulleen ehdotuksen pohjalta voittajan kanssa solmitun toteutussopimuksen päätyttyä. Kaavaratkaisu koskee Keski-Pasilan tornialueen länsiosaa, joka sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella, Pasilankadun ja Veturitien välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa neljän keskenään erilaisen tornitalon rakentamisen korttelialueelle, jolla sijaitsee myös julkinen kokoava aukiotila sekä alueen läpi kulkevat yleisen jalankulun yhteydet.
Kaavamuutosalue on osa laajempaa Pasilansillan eteläpuolelle suunnitteilla olevaa tornitaloista koostuvaa, tiivistä ja urbaania asuin-, ja työpaikka-aluetta. Nyt suunnitteilla oleva tornialueen länsiosa on asuinpainotteinen sisältäen alimmissa kerroksissa eri puolilla katu- ja aukiotasoilla olevia liiketiloja sekä viihtyisiä reittejä alueen läpi.
Lähimmäksi asemaa Pasilansillan ja Veturitien varteen sijoittuu toimistotorni, joka on rakennuksista korkein, noin 120 metriä Veturitien tasolta. Toimistotornin ylimpään kerrokseen sijoittuu yleisölle avointa liiketilaa. Toimistotornin yhteyteen Pasilansillan varteen sijoittuu liiketiloja sisältävä matalampi rakennus. Kolme muuta tornia on mahdollista toteuttaa pääasiassa asuintorneina, joiden jalustaosiin ja alimpiin kerroksiin rakennetaan liiketiloja kulkureittien yhteyteen ja keskeisen aukion laidoille. Asuintornien kerrosluvut vaihtelevat XXV:n ja XXIX:n välillä. Korttelialueelle rakennetaan rakennusten käyttäjiä ja asukkaita sekä yleistä käyttöä palvelevia aukio- ja piha-alueita. Korttelin läpi kulkee yleisiä jalankulkuyhteyksiä sekä kaikille avoin sisäyhteys pohjoispuolella sijaitsevaan kauppakeskukseen.
Ulkoalueiden suunnitelma perustuu olemassa olevan maaston hyödyntämiseen ja pääosin maanvaraisiin ratkaisuihin. Pasilankatuun rajautuva kallioalue säilytetään suurelta osin ja liitetään osaksi korttelialueen kokonaissuunnitelmaa. Kaupunkitilasta muodostuu vehreä ja viihtyisä kohtaamispaikka, joka kunnioittaa alueen rautatiehistoriaa. Piha-alueet sekä muut aukioiden ja kulkuyhteyksien ulkopuoliset alueet istutetaan puistomaiseksi maisematilaksi, jolla sijaitsee mm. jalankulkureittejä, oleskelu- ja leikkipaikkoja. Korttelin läpi kulkee julkisia esteettömiä jalankulkuyhteyksiä Veturitien varteen, Pasilankadun raitiotiepysäkille ja Pasilansillalle.
Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Veturitallien alueen viereen.
Kaava-alue on nykyisin rakentamaton rakentamista odottava tasainen alue lukuun ottamatta Pasilankatuun rajautuvaa kallioaluetta.
On hyvä, että kaavan tavoitteissa todetaan alueen rautatiehistorian kunnioittaminen. Tätä sanallistamista vasten voidaan tarkastella, miten tämä kunnioittaminen konkreettisella tasolla toteutetaan. Esitetyissä viitesuunnitelmaluonnoksissa tämä kunnioittaminen ei vielä visuaalisesti erityisesti välity.
Koskien kulttuuriympäristöä, kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee erityisesti tarkastella korkean rakentamisen vaikutusta suhteessa Pasilan veturitallialueeseen.
Vaikutusten arvioinnissa tulee tutkia hankkeen vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan, kaukonäkymiin, kaupungin siluettiin ja rakennettuun ympäristöön. Tämän lisäksi tulee tarkastella, minkälaisia vaikutuksia rakentamisella on veturitallialueelle ja sen kaavailluille toiminnoille, sekä millaisia vaikutuksia korkealla rakentamisella on veturitallialueen varjostuksiin ja tilakokemukseen. Lisäksi tulee tutkia yksityiskohtaisesti kaava-alueen jalankulkuympäristön muodostumista ja linkittymistä myös suhteessa veturitallialueen toimintoihin.
Muilta osin kaupunginmuseolla ei ole Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan huomautettavaa.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940
Nimistötoimikunta 13.11.2019 § 78
Tiimipäällikkö Anna-Maija Sohn ja arkkitehti Ville Purma esittelivät.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavaa uutta nimeä:
Torniaukio–Tornplatsen
(aukio)
Perustelu: Alueelle suunnitteilla olevan tornitaloalueen mukaan.
Nimistötoimikunta käsitteli Pasilan Tornikujan nimeämistä 11.9.2019 § 66. Asemakaavapäällikkö teki päätöksen 19.9.2019 § 23 ja nimi Pasilan Tornikuja–Böletornsgränden tuli voimaan 11.10.2019.
11.09.2019 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 19.10.2012
Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa.
Lisätiedot
Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: 310 36121
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2012 § 237
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- hyväksyä 5.6.2012 päivätyn Keski-Pasilan tornialueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.
Asemakaavaluonnos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila) osaa korttelista 17044, korttelia 17045, osaa kortteleista 17046 ja 17047, katu- ja rautatiealueita. Asemakaavan muutosluonnos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) puisto-, katu- ja rautatiealueita sekä kaupunginosan rajaa.
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.
Käsittely
Päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen.
Palautusehdotus:
Sampo Villanen: Kaavaluonnos palautetaan valmisteluun siten, että selvitetään, voiko Veturitien itäpuolella olevia torneja T6 ja T7 siirtää osaksi samaa kokonaisuutta tornien T1-T5 kanssa siirtämällä Veturitien linjausta idemmäksi. Tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan sijoittamalla tarvittaessa tornien lomaan matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa. Lisäksi kiinnitetään huomiota jalankulkuyhteyksien luontevuuteen tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Varajäsen Villasen palautusehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan esimerkiksi sijoittamalla tornien lomaan tarvittaessa matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa.
Kannattajat: Mari Holopainen
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luonteviin jalankulkuyhteyksiin tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Kannattajat: Matti Niemi
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa autopaikkanormiksi asuinrakennuksille, toimistoille, myymälöille, kahviloille ja ravintoloille asetetaan tässä vaiheessa vähintään 1 ap / 180 k-m2.
Kannattajat: Osmo Soininvaara
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan esimerkiksi sijoittamalla tornien lomaan tarvittaessa matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa.
Jaa-äänet: 7
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Matti Niemi, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 2
Mari Holopainen, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7-2.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luonteviin jalankulkuyhteyksiin tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Jaa-äänet: 5
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura
Ei-äänet: 4
Mari Holopainen, Matti Niemi, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5-4.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa autopaikkanormiksi asuinrakennuksille, toimistoille, myymälöille, kahviloille ja ravintoloille asetetaan tässä vaiheessa vähintään 1 ap / 180 k-m2.
Jaa-äänet: 6
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Matti Niemi, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura
Ei-äänet: 3
Mari Holopainen, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6-3.
05.06.2012 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ville Purma, arkkitehti, puhelin: 310 37261
Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258
Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: 310 37232
Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248
Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127
Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon Veturitien lisääntyvän liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaitat asumiselle. Asuinympäristön riittävä meluntorjunta tulee suunnitella tarkentavien meluselvitysten jälkeen. Myös osayleiskaavavaiheessa aloitettuja tärinä- ja runkoääniselvityksiä tulee täydentää vaimennustarpeiden ja torjuntatoimien määrittelemiseksi. Alueella on alustavissa selvityksissä todettu maaperän pilaantuneisuutta. Selvityksiä tulee jatkaa kunnostustarpeen arvioimiseksi.
Kaavaratkaisulla on vaikutuksia myös kaava-alueen ulkopuolelle. Veturitien osittainen tunneloiminen lisää päästökuormitusta asuinkäytössä olevan Toralinnan alueella. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyy Toralinnan kohdalla jo liikenne-ennusteen mukaisessa tilanteessa, jossa tunnelia ei ole. Tunnelin suun läheisyyden vuoksi epäpuhtauspitoisuudet tulevat vielä nousemaan arvioidusta. Ilmanlaatutilannetta Toralinnan kohdalla huonontaa edelleen Veturitien länsipuolella nouseva mäki, joka heikentää epäpuhtauksien laimenemisolosuhteita. Myös melutilanne kiinteistön alueella on osayleiskaavaan tehdyn selvityksen mukaan huono. Ympäristökeskuksen mielestä Toralinnan käyttötarkoituksen muutos asumisesta esimerkiksi toimisto- tai hotellikäyttöön tulisi tämän vuoksi selvittää jo tornien kaavoituksen yhteydessä.
Lisätiedot
Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517
Rakennusvirasto Arkkitehtuuriosasto 2.5.2012
Kaupunkisuunnitteluvirasto on 15.3.2012 pyytänyt rakennusviraston mielipidettä Keski-Pasilan tornialueen asemakaavaluonnoksesta.
Asemakaavaluonnosalueeseen kuuluu Pasilansillan eteläpuoleinen alue Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Toralinnan ja veturitallien pohjoispuolelle suunnitellaan kymmentä 20–40 -kerroksista tornitaloa. Veturitie käännetään luonnoksessa Toralinnan pohjoispuolella kulkemaan tornialueen halki Pasilan aseman länsipuolitse kohti pohjoista.
Veturitien, Teollisuuskadun ja Veturitallikujan tunneliratkaisut on esitetty kaavaluonnoksessa yleispiirteisesti. Eri suunnitteluvaihtoehtojen tarkastelu ei ole mahdollista luonnoksen perusteella. Tunneliratkaisujen tekniset vaatimukset puuttuvat kaavaluonnoksesta. Tunnelivaihtoehtojen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota valaistukseen, valvottavuuteen ja ylläpidettävyyteen. Rakennusvirasto ei voi ottaa ratkaisuihin enempää kantaa tässä vaiheessa.
Asemakaavaluonnos perustuu alueen pohjoispuolella Pasilansillan leventämiseen. Sillan leventäminen ja rakennuksien T5 ja T6 rajautuminen Pasilansiltaan tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa. Veturitien ja Teollisuuskadun kiertoliittymä ja Pasilansilta muodostavat monitasoisen ja poikkeuksellisen liikennealueen. Liikennealueiden jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota talvikunnossapitoon.
Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon siltarakenteiden ja kansien vaatima ylläpito ja siihen liittyvät huoltotilat osana toimivaa ympäristöä. Siltarakenteiden alapuolisten huoltotilojen tulee olla helposti saavutettavissa. Silta- ja kansirakenteiden alle rakennettaessa tulee ottaa huomioon tekninen toimivuus ja toteutettavuus, kuten rakenteiden vedenpoistojärjestelmät ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat alapuolisille rakenteille.
Keski-Pasilan alueen maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden vertikaaliset ja horisontaaliset hallintorajat tulee määrittää selvästi, ja vastuukysymykset tulee ratkaista suunnittelun edetessä. Hallintorajojen tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös tulevat peruskorjaustarpeet, jotta vältytään esimerkiksi Itä-Pasilan kaltaisilta, hallinnollisesti hankalilta tilanteilta
Tornialueelle ja Pasilansillan pohjoispuolelle johtava ajoyhteys Veturitieltä (a-KUJA) tulee liittää kortteliin 17044 tai osaksi Pasilansillan pohjoispuolen kortteleita.
Luonnoksessa on esitetty Veturitielle rakennusten T3 ja T4 välille katutilan laajentumaa eli aukiomaista tilaa istutuksineen. Rakennusviraston mielestä tämä katutila osa tulee liittää kortteliin 17044 määräyksenään yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Myös rakennusten T4 ja T5 välillä tulee katualueen ja korttelin rajausta tarkistaa niin, että kaikki istutukset katutilan reunassa kuuluvat kortteliin 17044.
Luonnoksessa on esitetty Veturitallikuja -nimistä katualuetta. Veturitallikujan rajausta tulee tarkastella Veturitallien pohjoispuolella niin, että kuja ei rajaudu suoraan tallirakennuksiin. Veturitallikujan ja Savonkadun risteys tulee ottaa mukaan alueen jatkosuunnitteluun.
Keski-Pasilan tornialueen ja siihen liittyvien yleisten alueiden kaupunkikuvallinen ilme tulee asemakaavassa määrittää korkeatasoiseksi. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia riittävistä aluevarauksista lumen väliaikaista varastointia varten. Koko Pasilan projektialueelle tulee laatia lumilogistinen selvitys.
Keski-Pasilan tornialueen asemakaavan hankeohjelma ja kustannusarvio tulee tehdä Fore-järjestelmän Helsinki-hankepuuhun.
Lisätiedot
Arponen Petri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335
Kaupunginkirjasto 23.4.2012
Kaupunginkirjastolla ei ole toimitilatarpeita Keski-Pasilan tornialueella.
Lisätiedot
Aaltonen Hanna, johtava suunnittelija, puhelin: 310 85502
Kulttuurikeskus 23.4.2012
Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa.
Lisätiedot
Toiviainen Miska, suunnittelija, puhelin: 310 37012
Terveyskeskus 20.4.2012
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keski-Pasilan tornialueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Pasilansillan eteläpuoleinen alue Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Toralinnan ja veturitallien pohjoispuolelle suunnitellaan kymmentä 20–40-kerroksista tornitaloa, joissa olisi toimistotiloja ja asumista. Veturitie käännetään Toralinnan pohjoispuolella kulkemaan tornialueen halki Pasilan aseman länsipuolitse kohti pohjoista. Kaavaluonnoksessa ja liitteenä olevassa havainnekuvassa kiertoliittymien välinen osuus Veturitiestä on esitetty läpiajokaistoiltaan tunneliin. Tästä Veturitien osittaisesta maan alle viemisestä on myös muita suunnitelmavaihtoehtoja, joissa tunneli on lyhyempi.
Mielipiteet luonnoksesta on pyydetty toimittamaan viimeistään 23.4.2012
Mielipiteenään terveyskeskus esittää seuraavaa:
Asemakaava-alueen käyttäjien ja asukkaiden terveyteen vaikuttavat raaka kova tuulinen ympäristö, melu, tärinä ja ilman epäpuhtaudet. Näihin vaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota alueen jatkosuunnittelussa. Terveellisen ja turvallisen lopputuloksen aikaansaamiseksi toimenpiteiden vaikuttavuus tulee arvioida ennen toteutusta.
Asemakaavaluonnoksen mukaan asuntoihin ei saa rakentaa parvekkeita, mutta niihin tulee rakentaa viherhuoneet. Koska asuntojen välitön ulko-oleskelutila puuttuu, on tärkeää, että ulko-oleskelu ja ulkoilu tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi sekä poistaa ympäristön terveyteen vaikuttavat ongelmat. Liikkumisympäristö tulee tehdä miellyttäväksi, kevyttä liikennettä korostavaksi ja esteettömäksi.
Alueen paikoitus järjestetään kannen alla. Kulkureitit tulee olla turvalliset, selkeät ja hyvin valaistut.
Alueen lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Laakson sairaala-alueella, jonne tarvitaan Pasilan alueelta hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Lyhyin reitti terveyspalveluihin kulkee keskuspuiston kautta. Reitin tulee olla helposti löydettävä, esteetön ja turvallinen.
Lisätiedot
Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: 310 42256
Hallintojohtaja 2.4.2012
Hallintokeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta.
Lisätiedot
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin: 310 36012
This decision was published on 04.04.2025
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser eller för vars område byggnadsordningen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Besvär anförs primärt via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Förvaltningsdomstolens besöksadress är:
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolen är öppen måndag–fredag kl. 8.00-16.15.
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
Till besvärsskriften ska fogas
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift med stöd av lagen om domstolsavgifter (1455/2015) för behandlingen av ärendet. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045