Asemakaavan muutos, Marjaniemi, Vartiokylä, Vanamotie 13, asemakaavan nro 12436

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1259-00/16 koskien Vartiokylän (45.ko) asemakaavan muutosta, Vanamotie 13:sta. Määräaika on 7.9.2016 mennessä.

Asemakaavan muutos koskee osoitteessa Vanamotie 13 sijaitsevaa Marjaniemen seurakuntatalon tonttia sekä tontille johtavaa Horsmapolkua. Tavoitteena on mahdollistaa ympäristöönsä sopiva pientalorakentaminen tontille. Seurakuntatalo puretaan.

Muutosalueen tontti on yksityisomistuksessa, paitsi Horsmapolku, joka on kaupungin omistuksessa. Horsmapolulla on puiset portaat. Seurakunnan toiminnan lakkaamisen ja tontin käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen Horsmapolku menettää aikaisemman merkityksensä julkisena reittinä. Näin ollen polku on tarkoituksenmukaista liittää kaavamuutoksessa uuteen asuintonttiin. Vanamotieltä johtaa jatkossakin Itäkeskuksen suuntaan julkisena jalankulkuyhteytenä Osmonportaat.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Käytöstä poistettua Marjaniemen seurakuntataloa suunnitellaan purettavaksi ja tontin muuttamista erillispientalojen alueeksi ympäröivän alueen tapaan.

Muutosalueen tontti on yksityisomistuksessa. Horsmapolun alue on kaupungin omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. Voimassa olevassa asemakaavassa (2003) alue on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A4.

Kaupunginmuseo on antanut kannanoton seurakuntatalon purkuasiaan 16.9.2015, jossa totesi mm. seuraavaa: Marjaniemen seurakuntatalo, Vanamotie 13, on valmistunut vuonna 1975 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Leo Tenhunen Ky. Matala lautavuorattu rakennus maastoutuu tontille siten, että se on ympäristössään lähes huomaamaton. Tasakattoinen rakennus on julkisivuiltaan melko umpinainen. Lomalaudoitetut julkisivut on maalattu vihreäksi. Sisätiloissa keskusaulan ympärille on sijoitettu sali, päiväkerhotilat, keittiö ja toimistohuone. Lasiset väliseinät jakavat tiloja. Huonetiloissa on matalat yläikkunat, saleihin tuo valoa korkeat, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Rakennuksessa on seurakunnan tilojen lisäksi asunto. Rakennus on hyvin säilyttänyt autenttisuutensa niin sisätiloiltaan kuin ulkoasultaankin. Rakennus edustaa aikakaudelleen melko tyypillistä julkisten tilojen suunnittelua. Se on sijoitettu tontille siten, että sisäänkäynti muodostaa kadunpäätteen.

Kaupunginmuseo arvioi, ettei rakennuksen kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja/tai kaupunkikuvallinen arvo ole niin merkittävä, että se edellyttäisi suojelumerkintää.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.