Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite keskustatunnelivarauksesta luopumisesta

Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin pöydälle kaupunginvaltuuston 18.1.2017 pidettävään kokoukseen.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Vesa Korkkulan aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että keskustatunnelin varauksesta tulisi luopua, sillä siihen varautuminen aiheuttaa kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia.

Helsingin keskustatunnelilla on varaus Uudenmaan maakuntakaavassa. Suomalaisen hierarkkisen kaavajärjestelmän mukaisesti ylempi kaavataso ohjaa tarkempaa kaavoitusta. Keskustatunnelin varaus on ollut Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, minkä lisäksi jo vuoden 1992 yleiskaavassa keskustan alle on osoitettu pääkatuverkon maanalainen osuus. Myös uudessa yleiskaavassa on varauduttu keskustatunneliin. Ruoholahden ja Hakaniemen väliin on merkitty pääkadun maanalainen tai katettu osuus, jonka sijainti ja pituus ovat ohjeellisia. Kaavassa varaudutaan siis kyseiseen yhteystarpeeseen, mutta ei oteta kantaa siihen, millainen keskustan katuverkon maanalaisen osuuden tulisi olla.

Keskustatunnelille on esitetty tilavaraus maanalaisessa yleiskaavassa, joka on tullut alueella voimaan 10.6.2011. Keskustatunnelin maanalainen tilavaraus on ollut maanalaisissa tilavaraussuunnitelmissa myös ennen maanalaisen yleiskaavan vahvistumista. Maanalaisia tilavarauksia suunniteltaessa ja maanalaista yleiskaavaa laadittaessa tehdään pitkäjänteistä suunnittelua. Erityisesti liikennehankkeiden edellyttämät maanalaiset tilavaraukset on huomioitava etupainotteisesti maanalaisten tilojen tilavaraussuunnittelussa. Linjauksen suhteellisen jäykkä geometria ja maan pinnalle liikennöintiä palvelevien ajoyhteyksien sijoittaminen on huomioitava maanalaisessa tilavaraussuunnittelussa.

Keskustatunnelin varaukselle on etsitty sijaintia, joka olisi teknisesti, taloudellisesti, liikenteellisesti sekä maankäytöllisesti toteutuskelpoisin. Eri vaihtoehtoja on tutkittu kaupunkisuunnitteluvirastossa omana työnä sekä lukuisissa konsulttitöissä. Useista tutkituista tilavarausvaihtoehdoista on päädytty juuri tähän nykyiseen, jonka rakennetekniset yleissuunnitelmat on tehty v. 2006. Sen mukaista tilavarausta on maankäytön suunnittelussa huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Keskustatunnelin tilavarauksen linjauksen ympäristössä on kymmeniä olemassa olevia maanalaisia tiloja sekä eri hankkeiden maanalaisia tilavarauksia. Lukuisien keskustan alueelle suunniteltujen sekä maanpäällisten että maanalaisten hankkeiden suunnittelussa on jo huomioitu keskustatunnelin tilavaraus. Tällä hetkellä keskustatunnelille ei ole olemassa muita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, mikäli sen nykyisestä maanalaisesta tilavarauksesta luovutaan.

Kaavoituksessa on tärkeä varautua tulevaisuuden tarpeisiin. Myös sellaisiin tarpeisiin, joiden toteuttaminen ei näytä lähitulevaisuudessa todennäköiseltä ja jotka eivät sisälly kaupungin investointiohjelmaan. Keskustatunneli on tällainen varaus. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ2015) keskustatunneli ei sisälly ennen vuotta 2040 toteutettaviin hankkeisiin. Siihen varautuminen on kuitenkin perusteltua.