Valtuutettu Kauko Koskisen aloite maanrakennustöiden ylijäämämassoista

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Kauko Koskisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupungin Kaivumaiden kehittämisohjelmassa 2014–2017 kaupunkisuunnittelun yhdeksi tavoitteeksi on määritetty ylijäämämaiden muodostumisen minimointi ja hyötykäyttöön soveltuvan materiaalin syntymisen maksimointi. Kehittämisohjelma on valmistunut vuonna 2013. Tavoitteeksi on asetettu mm. kaupungin maanrakennuskustannusten ja maa-ainesten kuljetusmatkojen puolittaminen vuosien 2014–2017 aikana vuoden 2010 tasosta. Ohjelmaan liittyvässä toimenpideohjelmassa on kuvattu toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan.

Kaavoituksen yhteydessä riittävän aikaisessa vaiheessa tunnistettu esirakentamistarve antaa mahdollisuuden käyttää menetelmiä, joilla ehkäistään maanvaihtojen tarvetta. Näin säästetään neitseellisiä luonnonvaroja, kuljetus- ja työmaakustannuksia sekä vähennetään rakentamisesta ja liikenteestä koituvia päästöjä. Toimenpideohjelmassa esitetyn mukaisesti tavoitteena on varmistaa, että eriasteisissa kaavoissa on esitetty maa-aineksille riittävästi käyttömahdollisuuksia ja loppusijoituskapasiteettia osana pääkäyttötarkoitusta. Lisäksi toimenpideohjelmassa linjataan, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ottaa merkittävän roolin pääkaupunkiseudun materiaalitehokkuuden parantamisessa.

Helsingin uudessa yleiskaavassa ei kaavan yleispiirteisyydestä johtuen ole osoitettu maa-ainesten käsittely-, varastointi tai hyödyntämisalueita erillisinä toimintoina, vaan mahdolliset paikat osoitetaan osana jatkosuunnittelua.

Östersundomin yleiskaava-alueella on suunniteltu vaihtoehtoisia alueita puhtaiden maamassojen ottoon ja käsittelyyn ja varastointiin sekä loppusijoitukseen. Alueita koskeva merkintä sisältää määräyksen, jonka mukaan käsittelyn päätyttyä alue asemakaavoitetaan yleiskaavakartassa osoitettuun pääkäyttötarkoitukseen ja määräaikaisessa käytössä on otettava huomioon yleiskaavan mukainen loppukäyttö. Lisäksi Östersundomin yleiskaavaan on suunniteltu merkittäväksi esirakentamisalue, jonka osia voidaan osoittaa väliaikaiseen aluerakentamista palvelevaan tukikohta-, varastointi- tai vastaavaan käyttöön.

Malmin lentokentän alueen kaavoituksessa on tarkoitus kiinnittää huomiota maa-ainestalouteen ja rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden tilatarpeeseen. Kaavarunkoon on luonnosteltu määräystä, jonka mukaan alueella tulee pyrkiä kierrättämään rakentamisessa muodostuvia massoja mahdollisimman tehokkaasti ja rakentamisen aikana alueella tullee varautua massojen välivarastointi- ja käsittelytoimintaan.

Maankäytön suunnitteluvaiheessa ei oteta kantaa siihen, mikä taho mahdollisia käsittelyalueita tulevaisuudessa hallinnoi taikka vaatimuksia niille tuotaville aineksille.

Kaupungilla on toiminnassa välivarastointipaikkoja aluerakentamiskohteissa kuten Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa, Kalasatamassa ja Hernesaaressa. Tulevista aluerakentamiskohteista ainakin Koivusaareen on suunniteltu välivarastointialuetta. Näitä alueita ei ole osoitettu alueiden kaavoissa niiden väliaikaisen luonteen vuoksi. Alueet on suunniteltu yhdessä kaavoittajien kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on myös antanut lausuntonsa alueiden ympäristölupahakemuksista.

On huomionarvoista, että Helsingissä kaupunki on pystynyt järjestämään omilla työmaillaan syntyvien maa-ainesten käsittelyn siten, että kuljetuksia ulkopuolisiin kohteisiin ei ole tarvittu. Näin on vältetty ylijäämämaiden sekä niillä korvattujen neitseellisten ainesten pitkistä kuljetusmatkoista ja ylijäämämaiden vastaanottomaksuista aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kierrätystoiminnalla on ollut merkittävää vaikutusta maanrakennustoiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa. Maa-aineshuollon suunnitelmallisen järjestämisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjä vähentävästi on tutkittu mm. Kuninkaantammessa ja vaikutukset päästöjen vähentämiseen olivat merkittävät.

Yleisten töiden lautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Helsingin kaupungin virastoissa toimitaan kaupunginhallituksessa 7.1.2015 käsitellyn ”Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman” mukaisesti. Tällä toiminnalla on pystytty vähentämään merkittävästi ns. rekkarallia.

Helsingin kaupungin yleisten alueiden rakentamisessa muodostui vuonna 2015 yhteensä 520 000 t kaivumaita, joista 470 000 t pystyttiin hyödyntämään yleisillä alueilla. Heikkolaatuisia kaivumaita toimitettiin ulkopuolisille puitesopimusvastaanottajille 50 000 t. Myös yksityisiltä rakentajilta otettiin vastaan hyvälaatuisia kaivumaita ja louhetta. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannassa sijaitsevalle kierrätyskentälle otettiin vuonna 2015 Kalasataman Redi-työmaalta sekä useilta muilta louhintatyömailta vastaan yli miljoona tonnia louhetta. Kaupungilla ei ollut osoittaa hyötykäyttöä Tripla-keskuksen heikkolaatuisille maille, koska omiakin maita toimitettiin ulkopuolisille vastaanottajille.

Aluerakentamishankealueilla (Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta) on väliaikaiset, ympäristöluvitetut massojen kierrätyskentät, jotka ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Esimerkiksi Länsisataman kierrätyskentällä jalostettiin maarakentamisen tarpeisiin talvella 2015‒2016 noin 700 000 t Länsimetron tunnelilouhetta. Kierrätyskenttien kapasiteetit riittävät pääasiassa ainoastaan palvelemaan kyseisen alueen rakentamista. Lisäksi kentät poistuvat pääsääntöisesti käytöstä 2020-luvun alussa alueiden rakentumisen myötä. Östersundomin alueelle on suunnitteilla massiivinen maa-aineshanke. Lisäksi pienempiä kierrätyskenttiä on pyritty ympäristöluvittamaan myös muille alueille. Luvitus on kuitenkin aiheuttanut voimakkaan vastareaktion asukkaissa, jolloin osa prosesseista on jouduttu keskeyttämään.

Helsingissä ei ole tällä hetkellä yhtään kaavoitettua massojen kierrätyskenttää. Prosessi käynnistettiin kaupungin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman myötä vuonna 2015. Prosessi ei ole nopea eli tällä vuosikymmenellä kaupunkiin ei ole muodostumassa kattavaa kierrätyskenttäverkostoa.

Helsingin kaupungilla ei ole osoittaa vastaanottopaikkaa varsinkaan heikkolaatuisille kaivumaille. Maiden vastaanottotarjonta on kuitenkin yleisesti pääkaupunkiseudun alueella lisääntynyt viime vuosina eli yksikään rakennushanke ei vaarannu tällä hetkellä em. puutteen takia. Kaivumaiden kierrättämisessä on paljon kehitettävää niin naapurikuntien, valtion kuin yksityisten rakentajien kanssa. Käynnissä on useita hankkeita, jotka parantavat maarakentamisen resurssitehokkuutta.