Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ********** on asiassa asianosainen, joten hänellä on ollut oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen kansliapäällikön päätökseen 21.4.2017 (§ 5), jossa on siirretty työntekijöitä kaupunginkansliasta taloushallintopalveluliikelaitokseen.

********** perustelee oikaisuvaatimustaan seuraavasti:

• HR-neuvonnan toimintaa ei voi rinnastaa tukipalvelutoimintaan. Toiminta on osa substanssia ja asiantuntijatyönä vaatii kiinteää yhteyttä kanslian henkilöstöosastoon.
• Päätöstä varten ei ole riittävästi selvitetty HR-neuvonnan toiminnan roolia ja merkitystä kaupunkiyhteisen henkilöstöpolitiikan muotoutumiseen.
• Siirron ajankohta on väärä. Organisaation muutoksen jälkeen kesällä 2019 tarvitaan todennäköisesti paljon tukea esimiehille. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että esimiehillä olisi käytettävissä vakiintunut ja tuttu HR-neuvonta. Muussa tapauksessa toimialat voivat alkaa kehittää omia kaupungin yhteisestä linjasta poikkeavia henkilöstökäytäntöjä.
• YT-tilaisuudet ovat olleet puutteellisia. Tilaisuuksissa ei ole saatu vastauksia tulevan työtehtävän sisältöä ja vaativuutta koskeviin kysymyksiin.

Toiminnan siirron taustat

Kaupunginvaltuuston johtamisuudistusta koskevan päätöksen (22.6.2016 § 196) jälkeen käynnistyi useita selvitystöitä hallintotehtävien järjestämiseksi uudessa organisaatiossa. Yksi selvitystehtävä koski kaupunginkanslian, tulevien toimialojen ja liikelaitosten sekä taloushallintopalveluliikelaitoksen (Talpa) välistä työnjakoa. HR-neuvonnan ja Talpan väliseen työnjakoon liittyvässä selvityksessä kysyttiin, kuinka paljon Talpan palkkahallinnon neuvonnalla ja kanslian esimiesten neuvonnalla hr-asioissa on päällekkäisyyksiä ja olisiko syytä keskittää kaikki neuvontapalvelut Talpaan. Talpa oli aiemmin tahollaan tehnyt ratkaisun asiakaspalveluyksikön perustamisesta ja tiettyjen taloushallinnon ja palkkahallinnon neuvontatehtävien tuottamisesta.

Selvitystyö käynnistyi syksyllä 2016 kaupunginkanslian henkilöstöosaston ja Talpan yhteistyönä. HR-neuvonnan ja Talpan selvitystä työnjaosta, mahdollisesta keskittämisestä saatavia hyötyjä ja haittoja käsiteltiin HR-neuvonnan tiimin ja työnantajapolitiikkayksikön sekä Talpan ja henkilöstöosaston palavereissa. Talpan ja HR-neuvonnan yhteiset työpajat selvitykseen liittyen toteutuivat 26.9.2016 ja 11.11.2016. Näistä jälkimmäiseen työpajaan osallistui koko HR-neuvonnan tiimi ja myös **********

Selvitystyön johtopäätöksenä muodostui käsitys, että keskittämällä kaikki henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvät palvelut Talpaan, voidaan neuvontapalvelut tuottaa nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tavoitteena on, että neuvonnan asiakkaat saavat palvelun yhdestä palvelupisteestä. Toimialoilla ei myöskään jatkossa ole hr-neuvontaa vaan neuvonta on keskitetty Talpaan. Keskitetyt palvelut mahdollistavat myös henkilöstölle kehittymisen mahdollisuuksia, kun asiakaspalvelupisteen tehtävät neuvonnassa ovat laaja-alaisia.

HR-neuvonnan toiminnat on perusteltua siirtää Talpaan, sillä esimiesten neuvontapalvelut on tarkoituksenmukaista keskittää yhteen pisteeseen.

HR-neuvonnan toiminta

Nykytilanteessa keskitetyn HR-neuvonnan tehtävänä on esimiesten neuvonta hr-asioissa kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ja kaupungin yhteisten ohjeiden mukaisesti. Pääosa asioista liittyy virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen kaupungin ohjeiden pohjalta. Ohjeet ja niihin liittyvät henkilöstöpoliittiset linjaukset valmistellaan pääasiassa kaupunginkanslian henkilöstöosastolla. Neuvontatoiminta keskitettiin virastoista ja liikelaitoksista henkilöstökeskukseen vuonna 2013.

Neuvontatyön tavoitteena on kaupunkiyhtenäisten linjausten varmistaminen ja esimiestyön tukeminen päivittäisissä hr-asioissa. Neuvonta tuottaa myös tietoa kaupungin ohjevalmisteluun. Lisäksi vuoden 2016 alusta HR-neuvonta on antanut eRekryn (rekrytointijärjestelmä) neuvontaa virastojen pääkäyttäjille ja työnhakijoille. Neuvonnasta on osallistuttu esimiesten kouluttamiseen hr-asioissa.

Keskitetyn neuvonnan malli on osoittautunut toimivaksi. Päivittäisen neuvonnan toimintamallia ei ole tarkoitus muuttaa Talpaan siirtymisen yhteydessä. Tavoitteena on neuvonnan vahvistaminen, kun Talpan asiakaspalveluyksikköön keskitetään myös muita talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä neuvontapalveluja. Koska neuvontatyö tapahtuu kaupungin ohjeiden pohjalta, se edellyttää kiinteä yhteistyötä kaupungin henkilöstöosaston kanssa jatkossakin.

Uuden organisaation aloittaessa toiminnan on tärkeää, että esimiehillä on käytettävissä vakiintunut ja tuttu neuvontapalvelu, minkä puoleen on helppo kääntyä. Lähtökohtana on, että esimiesten päivittäisneuvonta hr-asioissa jatkuu entisellään. Kaupunginkansliassa nykyisin päivittäistä neuvontaa hoitavat viisi työntekijää siirtyvät Talpan keskitettyyn neuvontaan vastaaviin tehtäviin. Asiakkaille organisaatiossa tapahtuvan muutoksen 1.6.2017 ei ole tarkoitus näkyä. Neuvonnan yhteystiedot säilyvät ennallaan samoin kuin neuvonnan sivut Helmessä osana henkilöstöasioita. Henkilöstöosaston roolina on jatkossa toimia neuvontapalvelun tilaajana ja Talpa toimii puolestaan palvelun tuottajana. Yhteistyöstä eri toimijoiden välillä on sovittu.

Siten ********** väite siitä, että esimiehillä ei olisi uudistuksen yhteydessä käytettävissä vakiintunutta ja tuttua HR-neuvontaa ei pidä paikkansa. HR-neuvonnan rooli on selvitetty riittävällä tavalla.

Henkilöstön osallistuminen ja yhteistoiminta

Ennen päätöksentekoa on HR-neuvonnan henkilöstöllä ollut mahdollisuus osallistua muutoksen valmisteluun osasto-, yksikkö- ja tiimitasolla sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Tällöin on keskusteltu uudistuksen perusteluista, aikatauluista, vaihto-ehdoista ja vaikutuksista.

Kaupunginkanslian henkilöstöosaston yhteistoimintatilaisuudet toteutuivat 3.6.2016 ja 29.11.2016. HR-neuvonnan tiimin yhteistoimintatilaisuus oli 7.12.2016 ja henkilökohtaiset yhteistoimintakeskustelut HR-neuvonnan työntekijöiden kanssa 27. - 28.2.2017.

Yhteistoimintatilaisuudessa 29.11.2016 esillä oli esitys kaupunginkanslian toimintasäännön organisaatiota koskeviksi osiksi 1.6.2017 alkaen. Tämä esitys ei enää sisältänyt HR-neuvontaa kaupunginkanslian toimintana, kun HR-neuvonnan siirrosta Talpaan oli muodostunut yhteinen näkemys. Tilaisuudessa kerrottiin, että Talpan neuvonnan uuden palvelukonseptin suunnittelu ja siirtojen valmistelu käynnistyy kansliapäällikön päätettyä toimintasäännöstä. Tilaisuudessa käsiteltiin myös muita henkilöstöosastoa koskevia muutoksia ja pääosa henkilöstöstä oli tällöin läsnä, myös **********

HR-neuvonnan oma yhteistoimintatilaisuus järjestettiin 7.12.2016. Tähän tilaisuuteen oli kutsuttu HR-neuvonnan tiimi, pääluottamusmiehet ja työsuojelu. Tilaisuudessa keskusteltiin henkilöstöosaston 29.11.2016 yhteistoimintatilaisuudessa käsitellystä esityksestä ja sen vaikutuksista HR-neuvontaan, josta arvioitiin noin viiden henkilön työpanoksen siirtyvän Talpaan. Tilaisuudessa kaksi työntekijää, joista toinen oli oikaisuvaatimuksentekijä ********** ilmaisi eriävänä näkemyksenään, että hän ei ole yhtä mieltä muutosehdotuksesta.

Kansliapäällikön päätettyä toimintasäännöstä käynnistyi HR-neuvonnan siirron valmistelu ja toimeenpano. Talpan ja henkilöstöosaston yhteiseen työpajaan 8.2.2017 osallistui koko HR-neuvonnan tiimi ja muita siirtyviä henkilöitä. Yhteisessä tilaisuudessa jäsennettiin, mikä on päivittäistä neuvontaa, Talpaan siirtyviä tehtäviä ja mitä tehtäviä jää kaupunginkansliaan sekä muita selvitettäviä kysymyksiä. Tärkeänä pidettiin myös, että hyvä yhteistyö nykyiseen henkilöstöosastoon säilyy jatkossa.

HR-neuvonnassa henkilökohtaiset yhteistoimintatilaisuudet jokaisen tiimin työntekijän kanssa pidettiin 27. - 28.2.2017 välisenä aikana. Yhteistoimintakeskusteluissa nousi esiin useita kysymyksiä ja selvitettäviä asioita, joihin on palattu keskustellen sitä mukaa, kun asiat ovat selvinneet.

Ehdotuksena HR-neuvonnan henkilökohtaisissa yhteistoimintakeskusteluissa oli, että HR-neuvonnasta Talpaan siirtyvät pääasiassa päivittäistä neuvontaa nykyisin hoitavat viisi hr-asiantuntijaa ja että henkilöt siirtyvät 1.6.2017 nykyisillä palvelussuhteen ehdoilla vastaaviin tehtäviin Talpaan ja siellä keskitetyt palvelut osastolle. Lisäksi henkilökohtaisissa yhteistoimintakeskusteluissa oli esillä mahdollinen kiinnostus avoimeen eläkeneuvojan tehtävään. HR-neuvonnassa henkilökohtaisissa yhteistoimintakeskusteluissa kaksi Talpaan siirtyvää henkilöä ilmaisi eriäviä näkemyksiä. Näistä toinen oli **********

HR-neuvonnassa uudistusta ja sen vaikutuksia neuvonnan toimintaan on käsitelty työpaikkatasolla säännöllisesti toistuvissa tiimipalavereissa ja yksikkökokouksissa sekä yhteistyökokouksissa Talpan kanssa vuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana.

Yhteistoiminnan toteutumista ja aikataulua on käsitelty johtamisuudistuksen keskushallintoryhmässä sekä kaupunginkanslian laajennetussa johtoryhmässä, joka on kaupunginkanslian edustuksellinen yhteistoimintaelin.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (2007/449) 4 §:n mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa. Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

HR-neuvonnan koko henkilöstön kanssa on neuvoteltu yhteistoiminnassa valmisteilla olleen toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluja on käyty niin koko kaupungin, osaston, tiimin kuin yksittäisten työntekijöidenkin tasolla.

Yhteistoimintaneuvottelut on toteutettu Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ja noudattaa siten myös lain edellyttämiä vaatimuksia.

Lopuksi

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kansliapäällikön päätöstä olisi muutettava.

Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö/U 21.04.2017 § 5

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Anna Kari, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 25757

Sami Rantanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 25235

This decision was published on 20.06.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.