Vallilanlaakson raitiotien asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12531
V 10.4.2019, Vallilanlaakson raitiotien asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12531)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta koskevan asemakaavan ja 22. kaupunginosan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen 21.8.2018 päivätyn ja 5.2.2019 muutetun piirustuksen numero 12531 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden toteuttamisen Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (liikenteen yleissuunnitelma, piirustusnumero 6867/21), jossa raitioyhteys on linjattu Vallilanlaaksoon siten, että raitiotielinja sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston ytimen turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat. Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Raitiotie pyritään sijoittamaan lähelle nykyistä maanpinnan tasoa
Raitiotien ylityksiä on suunniteltu kahteen kohtaan: Tasoylitys paikkaan, jossa satamaradan penkere nyt ylitetään ja siltaylitys Mäkelänrinteen uintikeskuksen pohjoispuolelle paikkaan, jossa on Pasilan ja Kumpulan välinen vilkasliikenteinen puistokäytävä. Pysäkkejä on suunniteltu Mäkelänkadun risteyksen yhteyteen sekä Hämeentien sillan alle.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman mukainen raitiotiejärjestelmä voidaan toteuttaa ja näin laajentaa joukkoliikennejärjestelmää. Vallilanlaakson osuus mahdollistaa luotettavan ja nopean joukkoliikenneyhteyden Kalasatamasta Pasilan asemalle. Samalla raitiotie luo nopean joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.
Kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1985–1997. Asemakaavoissa suunnittelualue on puistoa. Vanhan satamaradan alue on asemakaavoittamatonta aluetta.
Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelman mukaisesti.
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 7.9.–8.10.2018.
Kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset on esitetty kaupunginvaltuuston (13.6.2018 § 178) hyväksymän Kalasataman raitiotien yleissuunnitelman yhteydessä. Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 111,9,2010=100), josta raitiotiejärjestelmän osuus on 55,8 milj. euroa ja katurakentamisen 23,5 milj. euroa. Pyöräliikenteen baanayhteyden kustannusarvio on 3,5 milj. euroa. Tätä kustannusta ei ole sisällytetty raitiotien kustannuksiin.
Muistutukset
Kaavaehdotuksesta tehtiin 16 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui kolme kirjettä.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Vallilanlaakson puiston käytettävyyteen sekä virkistys-, luonto-, kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen heikentymiseen raitiotien toteuttamisen myötä. Muistutuksissa raitiotien linjausta Vallilanlaaksoon pidettiin huonona, koska se aiheuttaisi melua ja turvallisuusriskejä, muuttaisi maisemaa ja rajoittaisi vapaata liikkumista Vallilanlaakson puistossa. Muistutuksissa kritisoitiin Vallilanlaakson viitesuunnitelman mukaista ehdotusta avata Vallilan siirtolapuutarhan itä–länsi suuntainen viherakseli yleiseen virkistyskäyttöön. Toisaalta muistutuksissa esitettiin, että siirtolapuutarhaa rajaavan aidan pohjoisportin sulkeminen raitiotiekaavan toteutumisen myötä tuhoaisi siirtolapuutarhan kehittymisen edellytykset kaupunkipuiston osana ja huonontaisi oleellisesti alueen nykyistä saavutettavuutta viheralueverkoston osana. Kaavaratkaisua pidettiin huonona hulevesien kannalta.
Muistutuksissa tuotiin esiin, ettei vaihtoehtoisia tapoja järjestää joukkoliikenne esim. raitiotieyhteydellä Teollisuuskatua pitkin ole tutkittu. Satamaradan historiaan perustuvaa estevaikutusta ei voida mitenkään verrata suunniteltuun nopeaan pikaratikkaliikenteeseen.
Pyöräliikenteen poistamista Hevoshaanpolulta ei pidetty hyvänä ratkaisuna ja pyörätie-baanan tarpeellisuus sekä mahdollisuus kanavoida pyöräliikennettä kyseenalaistettiin. Kaupunginvaltuuston päätösvalta hyväksyä Kalasataman raitiotien yleissuunnitelma 13.6.2018 kyseenalaistettiin, koska raitiotie sijoitetaan alueelle, jolla ei ole sitä mahdollistavaa asemakaavaa. Ympäristövaikutusten arviointia pidettiin liian suppeana, eikä riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä, sekä vaihtoehtoisia tarkasteluja ole tehty. Kolmessa muistutuksessa raitiotien linjausta pidettiin hyvänä.
Kirjeissä esitetyt huomautukset kohdistuivat raitiotien turvallisuuteen, puuston poistumiseen raitiotien toteuttamisen yhteydessä, raitiotien kustannuksiin, Kumpulanpuron hulevesisuunnitelman ja alueelle laaditun Vallilanlaakson puiston viitesuunnitelman väliseen ristiriitaan sekä linnustollisesti arvokkaan alueen pienenemiseen. Yhdessä kirjeessä kannatettiin lämpimästi Vallilanlaakson raitiotietä.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ja kaupunginmuseon lausunnot.
HSL totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa raitiotien osalta kaavaehdotukseen. Raitiotie parantaa merkittävästi suunnittelualueen poikittaisyhteyksiä. Kaavamuutokseen liittyvät liikennesuunnitelmat on laadittu viimeisimpien raitioliikenteen ja pyöräliikenteen suunnittelua koskevien suunnitteluohjeiden mukaan.
HSY totesi lausunnossaan, että aluetta palvelevat vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä rakennettujen vesihuoltolinjojen siirtämistä.
ELY -keskus totesi lausunnossaan, että kaavakartassa ei ole määräyksiä melusta ja tärinästä. Asemakaavamääräys melun ja tärinän torjunnasta on annettava. Melutasot ja tärinävaikutukset tulee selvittää asemakaavassa eikä jättää myöhempään vaiheeseen.
Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että asemakaavaehdotus on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkastellen melko suurpiirteinen. Kaava-alue on osittain maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseo esittää, että näin arvostetussa ympäristössä tulee asemakaavassa olla määräyksiä, joilla varmistetaan muutoksesta huolimatta alueen keskeisten piirteiden säilyminen. Ainakin yleiselle jalankululle varatut alueen osat tulisi toteuttaa materiaaliltaan ympäröivien viherkokonaisuuksien, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan tapaan sora- tai kivituhkapintaisina. Jotta puiston eri toimintoja ei ryhdytä rajaamaan toisistaan rakenteilla, tulisi kaavassa olla aitaamista rajoittava määräys. Kasvillisuuden, puiden ja pensaiden käyttö alueiden ja eri toimintojen rajaamisessa on puistoympäristöön sopiva tapa. Lisäksi istutettavaksi määriteltyjä, erityyppisiä alueen osia tulisi määritellä kaavaan enemmän, jotta suunnittelualueen vehreys ja puistomainen luonne varmistetaan myös raitioteiden rakentamisen jälkeen. Myös kaava-alueelle sijoitettavat uudet rakenteet tulee laadullisesti ja ilmeeltään sovittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön. Vallilanlaakson raitiotien rakentamisen mahdollistavan asemakaavan tulee osaltaan turvata myös Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
Muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan.
Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa (liite 2). Ne on koottu myös Tehdyt muutokset -liitteeseen (liite 5).
Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Lopuksi
Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan tarkistetun esityksen mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta 05.02.2019 § 59
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.8.2018 päivätyn ja 5.2.2019 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12531 hyväksymistä. Asemakaava koskee 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta ja asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat maisema-arkkitehti Mervi Nicklen ja liikenneinsinööri Riikka Österlund. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
21.08.2018 Ehdotuksen mukaan
06.02.2018 Ehdotuksen mukaan
30.01.2018 Pöydälle
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221
Riikka Österlund, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 24.9.2018
Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vallilanlaakson raitiotietä koskevasta asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 21.8.2018 päivätystä ehdotuksesta ja asemakaavaselostuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos liittyy poikittaisen raideyhteyden toteuttamiseen Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamiseen. Suunnittelualueeseen kuuluvat Vallilanlaakson käytöstä poistunut junarata-alue, osa Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueen puiston puoleista reuna-aluetta. Tavoitteena on linjata raitiotie Vallilanlaaksoon siten, että ratalinja sopeutuisi puistoympäristöön ja haittaisi mahdollisimman vähän alueen käyttöä.
Esillä olevassa kaavaehdotuksessa suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu puistoksi VP, jonka keskellä kulkee raitiovaunuliikenteelle varattu katu. Katu on toteutettava nurmiratana. Puistoalueelle saa sijoittaa raitiotien rakenteita ja varusteita. Pääosin raitiovaunuliikenteelle osoitetun katualueen pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle, polkupyöräliikenteelle ja jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueen osia. Ohjeellisen polkupyöräliikenteelle varatun alueen osan eli baanan pohjoispuoli on osittain määritelty istutettavaksi alueen osaksi. Katualueen ja Vallilan siirtolapuutarhan väliin on puolestaan osoitettu alueellinen tulvareitti w. Kaavan yhteyteen on laadittu Vallilanlaakson viitesuunnitelma (MASU Planning Oy 31.5.2018).
Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Vallilanlaakson raitiotietä koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa 27.10.2017. Kyseisessä lausunnossaan kaupunginmuseo totesi kaupunginmuseon ja kaupunginmuseon johtokunnan antaneen 2000-luvun kuluessa useita kielteisiä lausuntoja Vallilanlaakson joukkoliikennekatuun liittyvästä asiasta. Kaupunginmuseon johtokunta esitti 19.3.2008 kuitenkin, että joukkoliikennekadun sijaan Vallilanlaaksoon vanhan satamaradan pohjalle linjataan raitiotie. Edellä mainitusta syystä kaupunginmuseo osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa piti mahdollisena raitiotien linjaamista Vallilanlaaksoon paikalle, jolla kulki 1960-luvun puolivälistä 2010-luvulle asti satamarata Pasilasta Vallilanlaakson kautta Sörnäisten ratapihalle. Lausunnossaan kaupunginmuseo piti tärkeänä, että asemakaavalla varmistetaan, ettei alueesta myöhemmin muodosteta tai sen viereen liitetä moottoriajoneuvoliikenteen väylää. Raitiotie tulee toteuttaa nurmiratana, jolloin se vähemmän nousee esiin vehreästä maisemasta. Lisäksi kaupunginmuseo painotti, että esillä olevan liikenteen yleissuunnitelman mukaisesti raitiovaunukaistan vierellä kulkevaa pyöräkaistaa tai –tietä ei saa erottaa raitiovaunukaistasta rakenteellisilla aidoilla, vaan eri toimintojen erottamiseen tulee käyttää ainoastaan istutuskaistoja, puustoa tai muita viherelementtejä. Uuden toiminnan myötä välttämättömien rakenteiden lisäksi Vallilanlaakson avoimeen viherympäristöön ja -maisemaan ei myöskään pidä tuoda mitään näkymiä katkaisevia tai kuilumaisia tiloja luovia rakenteellisia elementtejä.
Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esillä oleva asemakaavaehdotus on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkastellen melko suurpiirteinen. Kaupunginmuseo huomauttaa, että kaava-alue on osittain maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM 30.10.2014) ja voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa Vallilanlaakson pohjoisosa on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kaupunginmuseo esittääkin, että näin arvotetussa ympäristössä tulee asemakaavassa olla määräyksiä, joilla varmistetaan muutoksesta huolimatta alueen keskeisten piirteiden säilyminen. Ainakin yleiselle jalankululle varatut alueen osat tulisi toteuttaa materiaaliltaan ympäröivien viheraluekokonaisuuksien, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan tapaan sora- tai kivituhkapintaisina. Jotta puiston eri toimintoja ja reittejä ei ryhdytä rajaamaan toisistaan rakenteilla, tulisi kaavassa olla aitaamista rajoittava määräys. Kasvillisuuden, puiden ja pensaiden käyttö alueiden ja eri toimintojen rajaamisessa on puistoympäristöön sopiva tapa. Lisäksi istutettavaksi määriteltyjä, erityyppisiä alueen osia tulisi kaupunginmuseon näkemyksen mukaan määritellä asemakaavaan enemmän, jotta suunnittelualueen vehreys ja puistomainen luonne varmistetaan myös raitiotien rakentamisen jälkeen. Myös kaava-alueelle sijoitettavat uudet rakenteet tulee laadullisesti ja ilmeeltään sovittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön, mikä tulee varmistaa jatkosuunnittelulla. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Vallilanlaakson raitiotien rakentamisen mahdollistavan asemakaavan tulee osaltaan turvata myös Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.10.2017
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.06.2018 § 25
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12531 pohjakartan kaupunginosissa 22 Vallila ja 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12531
Kaupunginosa: 22 Vallila, 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 35/2017
Pohjakartta valmistunut: 5.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31967
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 06.06.2018 § 33
Nimistötoimikunta on käsitellyt Vallilanlaakson nimiasioita viimeksi 18.10.2017. Nyt nimettävänä on raitiotie, joka on katualuetta. Nimistötoimikunta päätti esittää sille nimeä
Vallilanraitio–Vallgårdsspåret
(raitiotie, katualue)
Perustelu: Liitynnäinen, Vallilan kaupunginosan mukaan.
Perusosa ’raitio’ on tällä hetkellä käytössä Helsingissä kahden kadunnimen osana: Mellunmäenraitio–Mellungsbackastråket (1986) ja Pasilanraitio–Böletået (1979). Kielitoimiston sanakirjassa sanaa ’raitio’ ei esiinny, mutta Nykysuomen sanakirjan vuoden 1967 painoksessa sanalle on annettu seuraava määritelmä: ’tiessä oleva pyörän raide; laajemmin myös: kylätie, raitti; vrt. raide’. Nimistötoimikunta linjasi, että nyt käyttöön otettavaa perusosayhdistelmää raitio–spåret voidaan jatkossa käyttää vastaavien, erillisiin raitioteihin viittaavien nimien perusosana.
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
This decision was published on 28.03.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550