Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintakertomus 2017

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupungin sekä sen toimialojen ja laitosten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten laaditaan vuosittain tilinpäätöksen lisäksi Helsingin kaupungin vuosikertomus sekä toimiala- ja laitoskohtaiset toimintakertomukset. Kaupungin vuosikertomuksen sekä toimialojen ja laitosten toimintakertomusten laadinta perustuu kaupunginhallituksen päätökseen.

Kaupunginhallitus on päätöksellään 22.12.1997 kehottanut silloisia virastoja ja laitoksia laatimaan vuosittain kertomuksen toiminnastaan ja lähettämään sen kaupunginhallitukselle tiedoksi lautakuntansa kautta.

Hallintokeskuksen antaman ohjeen mukaan toimintakertomuksen tulee tarjota lukijalleen selkeästi ja havainnollisesti tietoja viraston (nykyisen toimialan) tai laitoksen kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta, henkilöstöstä sekä organisaatiosta. Taloutta ja henkilöstöä sekä muita keskeisiä kysymyksiä koskevista tunnusluvuista tulee esittää ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot. Toimintakertomuksessa on lisäksi kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuoden 2017 toimintakertomus on liitteenä.

Vuoden 2017 toimintakertomuksessa kuvataan toimialan ensimmäistä puolta vuotta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala aloitti 1.6.2017, kun opetusvirasto, varhaiskasvatusvirasto, Helsingin työväenopisto ja Helsingfors arbis muodostivat uuden toimialan. Uudistus mahdollistaa entistä parempaa kasvatusta ja koulutusta Helsingin päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja oppilaitoksissa ja vahvistaa elinikäistä oppimista. Kasvatusta ja koulutusta järjestetään eri puolilla kaupunkia noin 700 toimipaikassa. Henkilöstöä toimialalla on 13 000.

Vuonna 2017 käyttöön otettu varhaiskasvatussuunnitelma ja opetussuunnitelmat eri kouluasteilla toivat uudistuksia päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Koko toimialalla vietiin läpi mittavaa pedagogista uudistustyötä – johtotähtenä lapsen, nuoren ja aikuisen hyvä oppiminen. Syksyn aikana konkretisoitui eri-ikäisten helsinkiläisten elinikäisen oppimisen polku, sillä organisatoriset rajat ylittävä yhdessä tekeminen on avannut uusia mahdollisuuksia kehittää kasvatusta ja koulutusta Helsingissä. Vuonna 2017 Helsinki onnistui toteuttamaan myös koulutustakuun, kun kaikille peruskoulun päättäville löytyi jatkopaikka.

Lasten ja nuorten määrä kasvoi varhaiskasvatuksessa 831 lapsella ja perusopetuksessa 1 327 oppilaalla.

Vuoden 2017 lopussa kaupungin ylläpitämiä päiväkoteja oli 326 ja yksityisiä päiväkoteja 123. Kaksi kolmesta Helsingin 1-6 -vuotiaasta osallistui kaupungin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Suomenkielisissä päiväkodeissa lapsia oli yli 23 000, ruotsinkielisissä melkein 1 900 ja ostosopimuspäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa yhteensä yli 1 200. Sekä suomenkielisessä että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma.

Helsingissä oli 128 peruskoulua, joista 101 kaupungin ylläpitämiä. Yhteensä peruskouluissa opiskeli yli 51 000 koululaista. Kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa oli 37 627 oppilasta ja ruotsinkielisissä peruskouluissa 3 532 oppilasta. Yksityisissä tai valtion ylläpitämissä peruskouluissa oli 9 912 oppilasta.

Lukioasteen oppilaitoksia oli 38, joista 15 kaupungin ylläpitämiä. Kaupungin suomenkielisissä lukioissa oli yli 7 000 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä yli 1 200 opiskelijaa. Yksityisissä tai valtion ylläpitämissä lukioissa noin 5 800 opiskelijaa.

Kaupungin järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa Stadin ammattiopistossa oli oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa 8 504 opiskelijaa.

Toimialan käyttötalouden kokonaismenot 1.6. – 31.12.2017 olivat 651 miljoonaa euroa ja tulot 41 miljoonaa euroa. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten varustamiseen ja kalustamiseen investoitiin runsaat 13 miljoonaa euroa. Toimialan talousarvio toteutui kokonaisuutena erittäin hyvin. Käyttötalouden nettomenot (menot-tulot) olivat 7,9 miljoona eli 1,3 % pienemmät kuin talousarviossa. Tulot ylittivät talousarvion noin 8 miljoonalla eurolla johtuen toimialan saamasta hankerahoituksesta. Lisäksi asiakasmaksutulot kasvoivat varhaiskasvatuksen ennakoitua suuremman asiakasmäärän seurauksena. Menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Kaikki toimialan seitsemän sitovaa tavoitetta saavutettiin.

Vuoden lopussa toimialan palveluksessa oli yhteensä noin 13 000 henkilöä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskenteli yhteensä 5 230, joista lastenhoitajia oli 2 326 ja lastentarhanopettajia 1 564. Muita palvelukokonaisuudessa työskenteleviä suurempia ammattiryhmiä olivat muun muassa 132 perhepäivähoitajaa, 181 erityisavustajaa (osa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa), 231 päiväkotiapulaista ja leikkipuistotoiminnassa 169 ohjaajaa.

Perusopetuksessa työskenteli 3 430 henkilöä, joista 2 886 on opettajia, 351 koulunkäyntiavustajia, 80 rehtoreita, 54 kuraattoreita ja 47 psykologeja.

Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskenteli 1 510 henkilöä, ja heistä noin 477 lukiokoulutuksessa, 918 ammatillisessa koulutuksessa, 48 vapaassa sivistystyössä (pois lukien tuntiopettajat) ja 68 toisen asteen opiskelijahuollon palveluissa.

Ruotsinkielisessä palvelukokonaisuudessa työskenteli 940 henkilöä, joista 413 varhaiskasvatuksessa, 372 perusopetuksessa, 93 lukiokoulutuksessa, 28 vapaassa sivistystyössä (pois lukien tuntiopettajat) sekä 35 asiantuntija- ja toimistopalveluissa ja johdossa.

Hallinto- ja tukipalveluissa työskenteli yhteensä noin 500 henkilöä ja heistä lähes puolet kouluilla ja oppilaitoksissa erilaisissa tukitehtävissä.

This decision was published on 25.04.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §