Toivomusponsi, kaukolämpöverkon avaus energiantuottajien käyttöön olemassa olevien lämmönlähteiden ja investointihalun hyödyntämiseksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuutettu Emma Karin aloitteen kivihiilestä luopumiseksi Salmisaaren voimalassa loppuun käsitellyksi kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet avata kaukolämpöverkko myös muiden energiantuottajien käyttöön, jotta olemassa olevat Helenin ulkopuoliset lämmönlähteet ja yksityinen investointihalu saadaan tehokkaasti hyödynnetyksi.” (Emma Kari)

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on hyväksytystä toivomusponnesta toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille.

Antamansa lausunnon mukaan Helen Oy haluaa ostaa yritysten ja kiinteistöjen ylimääräisiä lämpöjä. Helen on avannut syksyllä 2018 markkinapaikan, Avoin kaukolämpö, jossa Helen ostaa asiakkaidensa ylijäämälämpöä. Helen maksaa ostamastaan lämmöstä julkisen hinnoittelumallin mukaisesti. Hinnoittelu on läpinäkyvää ja kaikille tuottajille tasapuolista.

Helen kannattaa lämpömarkkinan markkinaehtoista kehittämistä, joka mahdollistaa uusiutuvan energian, lämmön pientuotannon ja hukkalämpöjen hyödyntämisen EU:n tavoitteiden mukaisesti ilman lisäsääntelyä siten, että kaukolämmön kilpailukyky säilyy. Helenillä ja Suomessa ylipäätään on eurooppalaisittain edulliset hinnat ja kaukolämpö on kilpailussa muita lämmöntuottajia vastaan. Toisin kuin monissa maissa, Helsingissä ei ole pakkoa liittyä kaukolämpöön ja myös kaukolämmöstä irtautuminen on mahdollista.

EU hyväksyi joulukuussa 2018 uusiutuvan energian direktiivin (RED II), jossa yhtenä toimenpiteenä esitetään kaukolämpöverkkojen avaamista kolmansille osapuolille tietyin kriteerein. Esityksen tavoitteena on EU:n laajuisesti lisätä hukkalämpöjä sekä uusiutuvaa energiaa lämmityksessä. Suomessa direktiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön on parhaillaan käynnissä Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Keskustelun pohjaksi ja lainsäädäntötyötä auttamaan energia-alan toimialajärjestö Energiateollisuus ry tilasi konsulttiyhtiö Pöyryltä selvityksen eri malleista, joilla kolmannen osapuolen verkkoon pääsy voitaisiin toteuttaa ja hyötyisikö asiakas verkkojen avaamisesta edullisempina lämmön hintoina. Selvityksen mukaan lämpöverkkojen avaaminen on asiakkaan kannalta edullisinta toteuttaa mahdollisimman kevyesti, ns. yhden ostajan mallilla.

Yhden ostajan mallissa tuotanto, myynti ja verkot ovat lämpöyhtiöllä, mutta yhtiö ostaa myös ylijäämä- tai kaukolämpöä avoimin ja läpinäkyvin ehdoin kolmansilta osapuolilta. Tällöin kaukolämpöyhtiö huolehtii kaikissa tapauksissa, että lämpökauppa toteutetaan siten, että lämpöverkossa kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa ja huippu- ja varakapasiteettia riittää kaikissa tilanteissa. Malli on rakenteeltaan kevyt eikä aiheuta merkittäviä hallinnollisia kustannuksia. Myös avoin hinnoittelurakenne voi edesauttaa lämmön kysyntäjouston lisääntymistä.

Pöyryn tekemän selvityksen mukaan raskaaseen sääntelyyn perustuvat mallit eivät takaa kaukolämmön tuotantoon, eikä asiakkaalle lisää kilpailua tai valinnanvapautta kustannustehokkaasti. Pienimmän sääntelyn malli (esim. yhden ostajan malli) voidaan toteuttaa perustuen nykymalliin, ja edellyttää kaukolämpöyhtiöltä avointa ja läpinäkyvää hinnoittelua lämmönostolle. On myös otettava huomioon, että Suomessa jo tänä päivänä merkittävä osa kaukolämmöstä on muun muassa teollisuuden ylijäämä- tai hukkalämpöä.

Energiajärjestelmä Helsingissä mahdollistaa tehokkaan lämmön kierrätyksen. Helen on hukkalämpöjen hyödyntämisen edelläkävijä Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi puhdistetun jäteveden lämmön hyödyntäminen ja kaukojäähdytys tuottavat noin 10 % Helsingin kaukolämmöstä.

This decision was published on 15.05.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §