Sijoituslupa, salaojien purku kaupungin tontille, Tuomarinkylä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikkö on päätöksellään 19.9.2018, 338 § päättänyt antaa suostumuksen kiinteistölle tontilla 35002/11, Kivimäentie 41b, ohjata hulevesiä kaupungin puistoalueelle. Suostumus on voimassa toistaiseksi, ja mikäli järjestely osoittautuu toimimattomaksi tai aiheuttaa vahinkoa puistoalueelle tai kolmannelle osapuolelle, tulee sijoitussuostumuksen hakijan suunnitella ja rakentaa järjestely kustannuksellaan muulla kaupungin hyväksymällä tavalla.

Oikaisuvaatimus

********** on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 6.6.2019.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä kuntalain 137 § mukaan se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kunnan jäsenenä pidetään kuntalain 3 § mukaan henkilöä, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on, yhteisöä tai säätiötä, jonka kotipaikka on kunnassa tai sitä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Kuntalain asianosaisasema perustuu hallintolakiin ja hallintokäyttölakiin. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002) mukaan asianosaisasema määräytyy asian oikeudellisten vaikutusten perusteella tapauskohtaisesti harkiten. Varsinaisia asianosaisia ovat hakijat omassa asiassaan ja muut henkilöt, joihin päätös on kohdistettu. Asianosaisiksi voivat tulla myös ne, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei ole heihin nimenomaisesti kohdistettu. Pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit eivät riitä tuomaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa, vaan vaikutusten tulee olla oikeudellisia.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo olevansa asianosainen, sillä hän on myynyt päätöksen kohteena olevan kiinteistön sijoitussuostumuksen hakijalle ********** vuonna 2013, ja oikaisuvaatimuksen tekijällä ja sijoitussuostumuksen hakijalla on käynnissä riita-asia koskien kiinteistön kauppaa sekä rakennettua salaojajärjestelmää. Sijoitussuostumuksen hakija on vaatinut kiinteistön kaupan purkua sekä oikaisuvaatimuksen tekijää korvaamaan rakennetun salaojajärjestelmän kustannukset. Käräjäoikeus on ratkaissut asian oikaisuvaatimuksen tekijän eduksi, mutta asian käsittely on kesken hovioikeudessa. Jos hovioikeus ratkaisee riita-asian oikaisuvaatimuksen tekijän vahingoksi, siirtyy päätöksen kohteena oleva kiinteistö sekä sijoitussuostumuksen mukainen järjestely oikaisuvaatimuksen tekijän omistukseen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on kyse viranhaltijan päätöksestä antaa suostumus rakennelmien sijoittamiselle sekä tehdä niitä koskeva sijoittamissopimus. Kyse on kaupungin tahtotilan ilmaisusta sitoutua sopimukseen, jossa sovitaan kiinteistölle myönnettävästä oikeudesta sijoittaa rakenteita kaupungin omistamalle yleiselle alueelle.

Sijoitussuostumusta koskevan päätöksen kohteena on tässä tapauksessa ollut kiinteistö, ja päätöksen mukaiset oikeudet, edut ja velvollisuudet ovat sidottuna kiinteistön omistajuuteen. Asianosaisasemaa arvioidaan päätöksen tekohetken tilanteen sekä sen välittömien vaikutusten kannalta. Asianosaisasema ei synny pelkästään mahdollisten tulevaisuuden tapahtumien perusteella. Vaikka kiinteistön omistajuus voi kaupan, kaupan purun tai muun saannon perusteella siirtyä pois sijoitussuostumuksen hakijalta, ei kiinteistön mahdollinen tuleva omistaja ole asianosainen sijoitussuostumuksen antamista koskevassa päätöksessä, sillä päätös on luonteeltaan kaupungin tahdonilmaisu sitoutua päätöksenmukaiseen sijoitussopimukseen.

Kiinteistön mahdollisesta tulevasta omistajasta tulisi saantonsa myötä sijoitussopimuksen osapuoli ja hän voisi määrätä tällöin sijoitussopimuksesta sen ehtojen mukaisesti. Päätöksen mukainen suostumus ja tehty sopimus ei velvoita kiinteistön mahdollista tulevaa omistajaa pitämään rakenteita kaupungin yleisellä alueella, vaan se on luonteeltaan oikeus, josta mahdollinen tuleva omistaja voi kieltäytyä. Kiinteistön tulevalla omistajalla on siten mahdollisuus halutessaan joko hyödyntää sijoitussopimuksen tuomaa oikeutta sijoittaa kiinteistön rakenteita yleiselle alueelle tai vaihtoehtoisesti irtisanoa sijoitussopimus ja purkaa sijoitetut rakenteet. Tulevalla omistajalla on samaten mahdollisuus neuvotella sijoitussopimuksensa lisäehdoista kaupungin kanssa.

Sijoitussuostumuksen hakijalla on 18.3.2013 päivätty lainhuuto omistusosuudella 1/1 päätöksen kohteena olevaan kiinteistöön. Oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole ollut päätöksentekohetkellä omistus- tai muuta hallintaoikeutta päätöksen kohteena olevaan kiinteistöön. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei olisi myöskään voinut hakea päätöksen mukaista suostumusta kiinteistölle. Oikaisuvaatimuksen tekijällä ei siten ole ollut päätöksentekohetkellä sellaista asemaa, johon päätöksellä olisi voitu oikeudellisesti välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän esittämän perusteella on mahdollista, että hänestä myöhemmin saattaa tulla kyseisen kiinteistön omistaja. Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijästä tulisi myöhemmin kiinteistön omistaja, ei hänelle syntyisi kuitenkaan asianosaisasemaa suhteessa tähän päätökseen, vaan hänestä tulisi sijoitussopimuksen toinen osapuoli. Tällöin oikaisuvaatimuksen tekijällä olisi mahdollisuus toimia sijoitussopimuksen suhteen haluamallaan tavalla.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut lisäksi siihen, että hän on ollut yhteydessä kaupunkiin kyseisten rakenteiden sijoittamisesta jo ennen päätöksentekoa. Tällainen yhteydenpito ei luo oikaisuvaatimuksen tekijälle asianosaisasemaa, vaan asianosaisasemaa arvioidaan edellä esitetyn tavoin päätöksen vaikutusten perusteella.

Edellä esitetyn perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä ei ole kohdistettu oikaisuvaatimuksen tekijään, eikä päätös välittömästi vaikuta oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikön päätöksessä 19.9.2018, 338 § asianosainen.

Koska oikaisuvaatimuksen tekijän kotikunta on Helsinki, katsotaan oikaisuvaatimus kunnan jäsenen tekemäksi.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on kuntalain 138 § mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 § 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Hallintolain 49 c § 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, jos sitä ei ole tehty määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on valittanut päätöksen kohteena olevasta asiasta kaupungille ennen päätöksen tekoa. Oikaisuvaatimuksen tekijä pitää kohtuuttomana sitä, että hän olisi velvollinen seuraamaan kaupungin ilmoitustaulua, kun hän on jo valittanut asiasta kaupungille etukäteen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hän on asiassa asianosainen, joten päätös olisi tullut antaa hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi.

Oikaisuvaatimus on tehtävä määräajassa. Määräaika lasketaan päätöksen tekohetkestä ja tiedoksisaannista, joten ennen päätöksen tekoa tehty valitus tai oikaisuvaatimus ei ole tehty määräajan sisällä vaan liian aikaisin.

Edellä esitetyn perusteella oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole asianosaisasemaa tässä asiassa. Oikaisuvaatimus on katsottu kunnan jäsenen tekemäksi. Päätöstä ei anneta tiedoksi kunnan jäsenelle erikseen, vaan tiedoksianto tapahtuu pitämällä pöytäkirjaa yleisesti nähtävänä.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on tehty 19.9.2018, ja sen pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa samana päivänä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 26.9.2018. Koska oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, on oikaisuvaatimus tullut tehdä viimeistään 10.10.2018. Oikaisuvaatimus on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 6.6.2019. Oikaisuvaatimus on siten tehty myöhässä, eikä sitä voida hallintolain 49 c §:n 2 momentin perusteella tutkia.

Toimivalta

Kuntalain 134 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle lautakunnalle.

Sovellettu lainsäädäntö

Kuntalaki (410/2015) 3 §, 134 §, 137 §, 138 §, 140 §.

Hallintolaki (434/2003) 49 c §.

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelut Alueiden käyttö ja -valvonta Yksikön päällikkö 19.09.2018 § 338

This decision was published on 15.08.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.