Valtuustoaloite, Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kannattavuus ja suunnittelu
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Harjanteen ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginpadon purkamista
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Mika Välipirtti: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helen Oy ilmoitti 12.11.2019 sulkevansa Vantaanjoessa olevan Vanhankaupungin vesivoimalan vuoden 2019 loppuun mennessä. Sulkemisen jälkeen voimalaitoksen turbiineihin ei enää johdeta vettä. Tämä tarkoittaa sitä, että kalat eivät enää johdu turbiineihin ja kuole tai vahingoitu.
Voimalaitoksen sulkeminen muuttaa myös Vantaanjoen veden juoksutusta. Kun voimalaitos ei enää tarvitse vettä, voidaan virtausta ohjata siten, että itähaarassa virtaava vesimäärä kasvaa ja sen tarjoama reitti on kaloille houkuttelevampi. Veden säännöstelyssä ei tarvitse enää ottaa huomioon voimalaitoksen vesitarpeita, jolloin itähaaran virtaama ja vesimäärää houkuttelee kaloja niiden uidessa kohti joen yläjuoksua sekä Vanhankaupunginlahtea ja merta.
Padon omistaja on valtakunnallisen patorekisterin mukaan HSY, joka on myös vastannut patolakiin perustuvista padon määräaikaistarkistuksista. HSY:lle kuuluu myös Vanhankaupunginkosken yläpuolella oleva varavedenottamo sen tarvitsemine neulapatoineen.
Vuonna 2018 valmistui kaupunginhallituksen päätökseen pohjautuva Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostussuunnitelman työohjelma, jonka kansliapäällikkö on hyväksynyt. Itähaaran kunnostuksen suunnittelun lähtökohtana on erityisesti parantaa haaran houkuttelevuutta ja mahdollistaa myös heikommin uivien kalojen, kuten särkikalojen, elinolosuhteet. Kunnostussuunnitelman laadinta alkaa vuonna 2020. Suunnitelmassa huomioidaan muuttuneen tilanteen aiheuttamat reunaehdot ja laaditaan tarvittavat luontoselvitykset ja muut arvioinnit.
Padon purkamista on selvitetty perusteellisesti vuonna 2016. Padon suojelun status on vahva, sillä se on suojeltu eri kaavoissa aina maakuntakaavatasosta asemakaavaan. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva päätös tuli voimaan 1.4.2018. Se edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Länsihaaran pato on suojeltu vuonna 1998 asemakaavassa (10240) merkinnällä s-3: ”Suojeltava alueen osa, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy”. Suojelustatuksesta on teetetty oikeudellinen selvitys vuonna 2016, jonka mukaan status on edelleen ajantasainen. Selvityksessä arvioitiin, että padon purkamiseen tähtäävä asemakaava olisi todennäköisesti ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Tämän hetkisen tiedon perusteella sellaisen asemakaavamuutoksen laatiminen, jossa kivipadolle ei osoiteta suojelumerkintää, olisi ELY-keskuksen mukaan kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia koskevan 54 §:n vastainen.
Kaupunkiympäristön toimiala osallistuu vuonna 2020 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen selvitykseen koskien kalojen liikkumista Vanhankaupunginkosken alueella ja edelleen Vantaanjoessa. Selvitys tukee myös itähaaran kunnostussuunnitelman laadintaa.
Valtuustoaloite
Valtuutettu Atte Harjanne ja 15 muuta valtuutettua ovat tehneet 10.10.2018 seuraavan valtuustoaloitteen:
"Helsingin kaupunkistrategia vuosille 2017-2021 [1] linjaa, että kaupungissa parannetaan vesistöjen tilaaja kiinnitetään huomiota vaelluskalakantojen elpymiseen. Helsingin merkittävin vaelluskalakantojen elpymisen este on Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkeva pato. Padon purkaminen olisi merkittävä konkreettinen toimenpide, jolla kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuutta, joka on maailmanlaajuisesti uhattuna. Purkaminen mahdollistaa myös vetovoimaisen matkailukohteen kehittämisen, mikä on sekin linjassa strategian kanssa.
Padon purkamista on esitetty useita kertoja, viimeksi vuonna 2014 valtuutettu Jukka Relanderin aloitteesta. Aloitteen käynnistämän selvitys- ja valmistelutyön pohjalta kaupunki julkisti vuonna 2018 suunnitelman Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostamisesta. Päätöstä suunnitelman toteuttamisesta ei kuitenkaan ole tehty, eikä itähaaran kunnostus ole hyödyiltään padon purkamiseen verrattava toimenpide.
Relanderin aloitteen yhteydessä kaupunki toteutti selvityksen padon purkamisen oikeudellisista edellytyksistä [2] ja padon purkamisvaihtoehtojen selvityksen [3]. Selvitysten perusteella on ilmeistä, että purkaminen on juridisesti monimutkainen hanke, ja vaatii erittäin painavat perustelut. Varsinaista arviota yhteiskunnallisesta kannattavuudesta ei kuitenkaan vielä tehty. Tällaisen arvion tulisi kattaa purkamisen vaikutukset luontoarvoihin ja virkistys- ja matkailuarvoihin kulttuurihistoriallisten arvojen ohella. Lopulta kyse on hyötyjen ja haittojen suhteuttamisesta ja poliittisesta tahtotilasta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki toteuttaa Vanhankaupunginkosken padon osittaisen tai kokonaisen purkamisen yhteiskunnallisen kannattavuuden arvioinnin tarvittavassa laajuudessa, ja valmistelee suunnitelman padon purkamisesta mikäli se on arvion pohjalta perusteltua.
[1] Helsingin kaupunki (2018) Maailman toimivin kaupunki – Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021
[2] Kokko, K., Häkkänen, M., Paloniitty, T., Vaara, E. (2016) Selvitys Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamisen oikeudellisista edellytyksistä [URL: https://dev.hel.fi/paatokset/media/(Link leads to external service) att/42/42237e9095f17e77654b463dd24a4589974791b2.pdf]
[3] Helsingin kaupunki (2016) Vanhankaupunginkosken padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun ohjelmointi ja kustannusarvio. [URL: https://dev.hel.fi/paatokset/media/(Link leads to external service) att/8e/8e0cbfb44b3563db81914f7c823aa40dbd9a77bc.pdf]"
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 10.10.2019 mennessä.
Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnon antamiselle lisäaikaa 17.12.2019 saakka.
This decision was published on 18.12.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §