Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksestä taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivoiksi
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksestä taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivoiksi
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman taide- ja taitelijapolitiikkaa valmistelleen työryhmän esityksestä seuraavan lausunnon:
Yleistä työryhmän esityksistä ja raportista
Helsingin kaupunki pitää Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -esitystä erinomaisena sekä esityksiltään että taustatyöltään. Esityksessä on tunnistettu taiteen ydin ja riippumattomuus sekä sen sovellusten kasvava merkitys luovuudelle ja ajattelulle, yhteiskunnan innovointikyvylle, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja hedelmälliselle yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Taide ja taiteilijat ovat tärkeä ja näkyvä osa pääkaupungin elämää. Helsingissä asuu enemmistö Suomen ammattitaitelijoista, taiteenalasta riippuen vähintään puolet. Siten esitys koskee kaupunkia jo määrällisesti merkittävästi. Helsingin kaupunki jakaa esityksestä heijastuvan näkemyksen: Taide ja kulttuuri ovat kaupunkikehitystä laaja-alaisesti kirittäviä elementtejä.
Helsingin kaupunki painottaa taidetta, luovien tekijöiden alkuperäisteoksia ja niiden uusia tulkintoja koko kulttuurikentän itseisarvoisena perusrakenteena, jonka varaan ekosysteemin muut toimijat rakentavat työnsä. Helsingin kaupunki yhtyy näkemykseen, jonka mukaan taiteen ja taiteilijoiden yhteiskunnallinen asema ei vastaa alan koulutukseen tehtyjä investointeja eikä taiteilijoiden osaamista. Esitys taiteen määrärahojen nostamiseksi yhden prosentin tasolle valtion talousarviossa on sen vuoksi hyvin perusteltu.
Taiteen kansainvälinen luonne ja oman taiteilijakuntamme monikulttuuristuminen jäävät esityksissä vähäiselle huomiolle. Kaupunki painottaa näitä elementtejä taidekenttää rikastuttavina tekijöinä.
Kaupunki pitää tärkeänä niin taidekasvatuksen roolia kasvatus- ja opetustoiminnassa kuin taidealan koulutuksen kehittämistä.
Kaupunki on käynnistämässä taide- ja kulttuurivision laatimisen. Sitä pohjustavissa keskusteluissa on tullut esille hyvin samansuuntaisia näkemyksiä, kokemuksia ja alustavia linjauksia kuin Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -esityksessä. Esitetyt suuntaviivat ja kaupungin linjaukset tulevat muodostamaan pohjan tulevalle yhteistyölle.
1) Taide yhteiskunnan ytimeen (työryhmän esitykset 1-8) -jaksoa koskevat yleiset kommentit
Kaupunki pitää oikeana esityksen näkemystä, että taiteen muuttunut asema innovaatioille perustuvan koulutusyhteiskunnan keskeisenä tekijänä tulee tunnistaa ja tunnustaa. Rahoitus ja muut tukijärjestelmät tulee päivittää vastaamaan nykytilannetta ja tulevia tarpeita. On perusteltua esittää rahoitustehtäviä myös muille hallinnonaloille, jotka hyötyvät eri tavoin taiteilijoiden luovasta työstä. Jatkovalmistelussa on syytä avata näitä hyötyjä niin, että ne ovat selkeästi nähtävillä ja arvioitavana.
Kaupungit kautta maailman panostavat nyt taiteeseen ja kulttuuriin. Mm. Lontoon kaupungin vetämä World Cities Culture Forum painottaa kulttuurin ja taiteen merkitystä yhteiskuntien jakautumisen vastaisessa työssä. EU:n tuore Cultural and Creative Cities Monitor 2017 tuo esiin, että taiteeseen ja kulttuuriin panostavat kaupungit menestyvät myös taloudellisesti.
Yksittäisiä esityksiä koskeva kommentit:
Esitys 2: Ajatus taiteen ytimestä, ominaisuuksista ja vaikuttavuudesta on kiteytetty taitavasti. Taide on myös yhteisöllistä.
Esitys 3: Kaupunki kannattaa taiteen ja kulttuurin (luku 29.80) osuuden nostamista yhteen prosenttiin valtion talousarvion kokonaismenoista.
Esitys 4: Kaupunki pitää tärkeänä taidelaitosten toiminnan turvaamista siten, että ne voivat ennakoida taloudelliset edellytyksensä ohjelma- ja henkilöstösuunnitteluun riittävän aikaisin. Veikkauksen rahoitusaseman mahdollisten muutosten varalta on tärkeää, että valtio valmistautuu turvaamaan taidelaitosten ja -yhteisöjen rahoittamisen myös muista varoista.
Esitys 6: Kaupunki arvioi taiteen käytön edelleen lisääntyvän yhteiskunnan eri sektoreilla ja kannattaa taiteen rahoituksen sisällyttämistä myös muiden hallinnonalojen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoihin.
Esitys 7: Kaupunki kannattaa prosenttiperiaatteen soveltamista valtion rakennushankkeisiin ja sen mahdollistamista laajentamista myös sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin. Kaupunki noudattaa prosenttiperiaatetta omissa rakennushankkeissaan, ja kaupungin toimijat tekevät yhteistyötä taiteen ja kulttuurin viemiseksi sosiaali- ja terveystoimeen. Tätä toimintaa tulee entisestään vahventaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja hoitohenkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Mahdolliset uudet rahoituksen mallit jäävät kaupungin osalta tässä vaiheessa jatkovalmistelun varaan. Helsingin kaupunki kiinnittää samalla huomiota mahdollisesti toteutuvan maakunta- ja sote-ratkaisun vaikutuksiin nykyisiin talletettuihin taideteoksiin: Maakuntien käyttöön ehkä siirtyvissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloissa on runsaasti kuntien omistukseen jäävää taidetta. Sen jatkokäytöstä tulee sopia kuntien ja maakuntien kesken.
2) Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen (työryhmän esitykset 9-14) -jaksoa koskevat yleiset kommentit
Kaupunki tukee taiteen rahoituksen kehittämistä ekosysteemiajattelun mukaisesti.
Yksittäisiä esityksiä koskevat kommentit
Esitys 9: Kaupunki kannattaa taiteen edistämisen ja tukemisen rakenteiden laajaa strategista tarkastelua ja tietoon perustuvien hallittujen muutosten tekemistä. Avustamisen ja rahoittamisen tulee olla ennakoitavaa, mutta tarvitaan myös joustavia rahoitus- ja kumppanuusmalleja. Rahoitusta koskevaa tietopohjaa kehitettäessä on syytä toimia yhteistyössä Helsingin kaupungin ja muiden kuntien kanssa, jotka avustavat monia sellaisia toimijoita, jotka saavat rahoitusta myös kaupungilta. On järkevää ja taloudellista kerätä tietoja soveltuvin osin samoin periaattein.
Esitys 10: Kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla on taide- ja taiteilijapolitiikan kannalta aivan keskeinen merkitys, kun ottaa huomioon alueella toimivat taiteilijat ja taideinstituutiot. Alueellista toiminta kehitettäessä on tämä tekijä otettava huomioon.
Taidealojen aluekeskukset ovat parhaimmillaan vaikuttaneet koko taidealansa kehitykseen, koulutukseen ja tukirakenteisiin (esim. tanssi). Taiteen valtionosuustoimijat ja taideoppilaitokset ovat merkittävinä paikallisina resurssikeskittyminä tärkeitä yhteistyökumppaneita alueen muille taidetoimijoille. Niitä tuleekin kannustaa tarjoamaan resurssejaan myös vapaan kentän käyttöön.
Esitys 11: Tukimuotojen selkiyttäminen ja vähentäminen on kannatettavaa. Uudistuksessa on kuitenkin huolehdittava, että tukea löytyy myös pienille ja ketterille toimijoille ja toiminnoille. Keskimääräisen tukisumman kasvattaminen sivuuttaa helposti tärkeän ruohonjuuritason tekemisen. Ratkaisuja voidaan hakea sekä taiteen tukisumman kasvattamisesta että erityyppisten rahoittajien (valtio, kunnat, säätiöt) työnjaosta.
Esitys 12: Vertaisarvioinnin kehittäminen on kannatettavaa.
3) Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava (työryhmän esitykset 15-21) -jaksoa koskevat yleiset kommentit
Paitsi maan suurin taiteilijoiden keskittymä, Helsinki on pääkaupunkina tärkein ikkuna maailmalle. Tämän aseman ylläpitämisessä taide on merkittävä. Nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa moni muu toiminto hyötyy taiteellisen työn tuloksista. Puuttuu kuitenkin rakenteita, joiden kautta alkuperäinen luova tekijä saisi korvauksen työstään samoilla ehdoilla kuin muut työntekijät.
Kaupunki kannattaa jakson kaikkia esityksiä taiteen ja taiteilijoiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi (esitykset 15-21).
Yksittäisiä esityksiä koskevat kommentit:
Esitys 13: On syytä koordinoida opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön roolit taiteen elinkeinotoiminnassa. Taide elinkeinona ja yhtenä vientituotteena on saatava samalle tasolle muiden alojen kanssa.
Esitys 14: Kaupunki kannattaa taiteen rahoittajatahojen yhteistyön lisäämistä.
Esitys 21: Taidetyön nopeassa muutoksessa (esim. valo- ja äänitaide) painottuu täydennys- ja myös pätevöitymiskoulutuksen tärkeys. Lisäksi kaupunki toteaa, että taiteen perusopetus ja taidesuuntautuneet erityiskoulut ja -luokat toimivat osaltaan myös tulevien taiteilijoiden oppimispolkua.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kaupungilta lausuntoa taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiä tavoitteita valmistelleen työryhmän esityksistä. Työryhmän työ on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 toteuttamista. Sen luovaa työtä ja tuotantoa koskevana strategisena tavoitteena on, että taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet. Lähivuosien strategiseksi tavoitteeksi on kirjattu taide- ja taiteilijapolitiikan kehittäminen ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, tulevaisuuden kehityssuunnat sekä taiteen alojen erilaisuus.
Lausunnon määräpäivä oli 7.2.2019, mutta lausunnolle on saatu lisäaikaa niin, että määräpäivä on 22.2.2019.
Lausuntoehdotus on jaoteltu lausuntopyynnössä esitetyn mukaisesti. Ensimmäinen osio sisältää näin ollen työryhmän esityksiä ja raporttia koskevia yleisiä kommentteja ja loppuosa lausunnosta on jaettu kolmen otsakkeen alle: 1) Taide yhteiskunnan ytimeen (esitykset 1 - 8); 2) Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen (esitykset 9 - 14) ja 3) Taite on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava (esitykset 15 - 21).
Lausuntopyynnössä on koottu työryhmän keskeiset viestit seuraavasti:
- Taide tulee saattaa yhteiskunnan ytimeen vastaamaan taiteen kasvanutta yhteiskunnallista merkitystä. Taiteen kulttuuriset, sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset tulee tunnistaa. Taide tulee nähdä osana laajentuvaa palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa. Valtion rahoitusta taiteelle tulee lisätä, ja myös muiden hallinnonalojen kuin kulttuurin hallinnonalan tulee osallistua rahoitukseen.
- Taiteen rahoitusta tulee kehittää strategisesti ekosysteemiajattelun mukaisesti. Rahoitus- ja tukijärjestelmien tulee turvata pitkäjänteisesti taiteellinen työ ja taiteenalojen kehitys. Samalla rakenteiden tulee olla joustavia ja mahdollistaa myös taiteenalarajat ylittävien taiteen tekemisen muotojen tukeminen. Taiteen vertaisarviointimallia tulee uudistaa. Taiteen edistämisen alueellisia rakenteita tulee vahvistaa.
- Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava. Taitelijoihin tehtyä investointia ei osata vielä riittävästi käyttää yhteiskunnassa. Taiteellinen työ tulee saattaa tasavertaiseksi muiden työalojen kanssa ja taiteilijoiden mahdollisuuksia saada elantonsa taiteellisesta työstään tulee parantaa. Taitelija-apurahojen jälkeenjääneisyys tulee korjata. Tulee myös selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista muuttaa taiteilija-apurahat sellaiseksi rahoitukseksi, joka mahdollistaa taiteellisen työn tekemisen työsuhteessa ja vahvistaa taiteilijan sosiaaliturvaa.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta käsitteli asiaa 29.1.2019. Esitettävä lausunto vastaa pääosin lautakunnan ehdottamaa, mutta tekstiä on jonkin verran tiivistetty ja muotoiltu. Kommentteja, jotka koskevat esitystä 7 (prosenttirahaperiaatteen soveltaminen) ja esitystä 10 (Taiteen edistämiskeskuksen uudelleen organisointi ym.) on muotoiltu uudelleen niin, että painotus on lautakunnan lausuntoon verrattuna jonkin verran muuttunut.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 29.01.2019 § 22
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman taide- ja taitelijapolitiikkaa valmistelleen työryhmän esityksistä seuraavan lausunnon:
Yleistä työryhmän esityksistä ja raportista
Helsingin kaupunki pitää Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -dokumenttia erinomaisena linjauksena sekä esityksiltään että taustatyöltään. Esityksessä on tunnistettu kattavasti taiteen ydin ja riippumattomuus sekä sen sovellusten kasvava merkitys luovuudelle ja ajattelulle, yhteiskunnan innovointikyvylle, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja hedelmälliselle yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Taide ja taiteilijat ovat tärkeä ja näkyvä osa pääkaupungin elämää. Helsingissä asuu taiteenalasta riippuen vähintään puolet Suomen ammattitaiteilijoista, joten esitys koskee kaupunkia jo määrällisesti merkittävästi. Helsingin kaupunki on mm. Uuden kaupunginmuseonsa, Amos Rexin ja Oodin myötä todennut saman minkä ohjelma tekee selväksi: taide ja kulttuuri ovat kaupunkikehitystä laaja-alaisesti kirittäviä elementtejä.
Helsinki painottaa taidetta, luovien tekijöiden alkuperäisteoksia ja niiden uusia tulkintoja koko kulttuurikentän itseisarvoisena perusrakenteena, jonka varaan ekosysteemin muut toimijat rakentavat työnsä. Se on verrattavissa perustutkimukseen, josta voidaan johtaa niin soveltavaa tutkimusta kuin monenlaisia käytännön sovelluksia. Helsingin kaupunki yhtyy näkemykseen, jonka mukaan taiteen ja taiteilijoiden yhteiskunnallinen asema ei vastaa alan koulutukseen tehtyjä investointeja eikä taiteilijoiden osaamista. Taide ansaitsee ja tarvitsee lisää rahoitusta.
Taiteen kansainvälinen luonne ja oman taiteilijakuntamme monikulttuuristuminen jäävät esityksissä vähäiselle huomiolle. Helsingin kaupunki painottaa näitä elementtejä taidekentän välttämättöminä ja rikastuttavina tekijöinä.
Myös kytkentää opetukseen ja koulutukseen tulisi Helsingin kaupungin mielestä ohjelmatyön seuraavassa vaiheessa tiivistää.
Helsingin kaupunki on laatimassa omaa taide- ja kulttuurivisiota. Sitä pohjustavissa keskusteluissa on tullut esille hyvin samansuuntaisia näkemyksiä, kokemuksia ja alustavia linjauksia kuin Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -esityksessä. Kaupungin vision ja ministeriön tulevan ohjelman toimeenpanosta on löydettävissä yhteistyömahdollisuuksia.
1) Taide yhteiskunnan ytimeen (työryhmän esitykset 1-8)
Helsingin kaupunki pitää oikeana Suuntaviivat-esityksen näkemystä, että taiteen muuttunut asema innovaatioille perustuvan koulutusyhteiskunnan keskeisenä tekijänä tulee tunnistaa ja tunnustaa. Rahoitus ja muut tukijärjestelmät tulee päivittää vastaamaan nykytilannetta ja tulevia tarpeita. On perusteltua esittää rahoitustehtäviä myös muille hallinnonaloille, jotka hyötyvät eri tavoin taiteilijoiden luovasta työstä. Ohjelman jatkotyössä on syytä kirjoittaa nämä hyödyt selkeästi auki.
Kansainvälisissä kaupunkien verkostoissa on havaittu sama ilmiö. Kaupungit kautta maailman panostavat nyt taiteeseen ja kulttuuriin. Mm. Lontoon kaupungin vetämä World Cities Culture Forum painottaa kulttuurin ja taiteen merkitystä yhteiskuntien jakautumisen vastaisessa työssä. EU:n tuore Cultural and Creative Cities Monitor 2017 tuo esiin, että taiteeseen ja kulttuuriin panostavat kaupungit menestyvät myös taloudellisesti.
Yksityiskohtaisia kommentteja:
Esitys 2: Ajatus taiteen ytimestä, ominaisuuksista ja vaikuttavuudesta on kiteytetty taitavasti. Taide on myös yhteisöllistä.
Esitys 3: Helsingin kaupunki kannattaa taiteen ja kulttuurin (luku 29.80) osuuden nostamista yhteen prosenttiin valtion talousarvion kokonaismenoista.
Esitys 4: Helsinki pitää tärkeänä taidelaitosten toiminnan turvaamista siten, että ne voivat ennakoida taloudelliset edellytyksensä ohjelma- ja henkilöstösuunnitteluun riittävän aikaisin. Veikkauksen rahoitusaseman mahdollisten muutosten varalta on tärkeää, että valtio valmistautuu turvaamaan taidelaitosten ja -yhteisöjen rahoittamisen myös muista varoista.
Esitys 6: Helsingin kaupunki arvioi taiteen käytön edelleen lisääntyvän yhteiskunnan eri sektoreilla ja kannattaa taiteen rahoitustehtävien ulottamista vastaavasti myös muiden hallinnonalojen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoihin.
Esitys 7:Helsingin kaupunki noudattaa rakentamisessaan taiteen prosenttiperiaatetta. Kaupunki kannattaa prosenttiperiaatteen laajentamista esimerkiksi sosiaali- ja terveyshankkeisiin asiakkaiden ja hoitohenkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Samalla Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota mahdollisen sote-ratkaisun vaikutuksiin nykyisiin talletettuihin taideteoksiin: maakunnille siirtyvissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloissa on runsaasti kuntien omistukseen jäävää taidetta. Sen jatkokäytöstä tulee sopia kuntien ja maakuntien kesken.
2) Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen (työryhmän esitykset 9-14)
Helsingin kaupunki tukee taiteen rahoituksen kehittämistä ekosysteemiajattelun mukaisesti.
Yksityiskohtaisia kommentteja:
Esitys 9: Helsingin kaupunki kannattaa taiteen edistämisen ja tukemisen rakenteiden laajaa strategista tarkastelua ja tietoon perustuvien hallittujen muutosten tekemistä. Avustamisen ja rahoittamisen tulee olla ennakoitavaa, mutta tarvitaan myös reaktiivisia rahoitus- ja kumppanuusmalleja. Rahoitusta koskevaa tietopohjaa kehitettäessä voidaan olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja muihin kuntiin, joilla on valtion kanssa paljon yhteisiä tukiasiakkaita. On järkevää ja kokonaistaloudellista kerätä tietoja soveltuvin osin samoin periaattein.
Esitys 10: Mikäli alueelliset kulttuuria ja taidetta edistävät hallinnolliset rakenteet toteutuvat, ne tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle kulttuuri- ja taidetoimijoita. Alueellinen kehittämiskoordinointi on tärkeä toteuttaa.
Tähänastiset taidealojen aluekeskukset ovat parhaimmillaan vaikuttaneet koko taidealansa kehitykseen, koulutukseen ja tukirakenteisiin (esim. tanssi). Taiteen valtionosuustoimijat ja taideoppilaitokset ovat merkittävinä paikallisina resurssikeskittyminä tärkeitä yhteistyökumppaneita alueen muille taidetoimijoille. Niitä tuleekin kannustaa tarjoamaan soveltuvia resurssejaan myös vapaan kentän käyttöön.
Esitys 11: Tukimuotojen selkiyttäminen ja vähentäminen on kannatettavaa. Uudistuksessa on kuitenkin huolehdittava, että tukea löytyy myös pienille ja ketterille toimijoille ja toiminnoille. Keskimääräisen tukisumman kasvattaminen sivuuttaa helposti tärkeän ruohonjuuritason tekemisen. Ratkaisuja voidaan hakea sekä taiteen tukisumman kasvattamisesta että erityyppisten rahoittajien (valtio, kunnat, säätiöt) työnjaosta.
Esitys 12: Vertaisarvioinnin kehittäminen on kannatettavaa.
3) Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava (työryhmän esitykset 15-21)
Paitsi maan suurin taiteilijoiden keskittymä, Helsinki on pääkaupunkina tärkein ikkuna maailmalle. Tämän aseman ylläpitämisessä taide on merkittävimpiä elementtejä, jonka dynaamisuus ja tuoreus perustuvat nykyisten taiteilijoiden työlle. Nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa moni muu toiminto hyötyy taiteellisen työn tuloksista. Puuttuu kuitenkin rakenteita, joiden kautta alkuperäinen luova tekijä saisi korvauksen työstään samoilla ehdoilla kuin muut työntekijät.
Helsingin kaupunki kannattaa Suuntaviivat-dokumentin kaikkia esityksiä taiteen ja taiteilijoiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi (esitykset 15-21).
Yksityiskohtaisia kommentteja:
Esitys 13: On syytä koordinoida opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön roolit taiteen elinkeinotoiminnassa. Taide elinkeinona ja yhtenä vientituotteena on saatava samalle tasolle muiden alojen kanssa.
Esitys 14: Helsingin kaupunki kannattaa taiteen rahoittajatahojen yhteistyön lisäämistä.
Esitys 21: Taidetyön nopeassa muutoksessa (esim. valo- ja äänitaide) painottuu täydennys- ja myös pätevöitymiskoulutuksen tärkeys. Lisäksi Helsingin kaupunki toteaa, että taiteen perusopetus ja taidesuuntautuneet erityiskoulut ja -luokat tulisi nähdä osana tulevien taiteilijoiden oppimispolkua.
Lautakunta esitti, että asian kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen kulttuurijohtaja täyttää lausuntolomakekyselyn osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
Lisäksi lautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta jo tässä kokouksessa.
Esittelijä
Lisätiedot
Tuula Haavisto, kulttuurijohtaja, puhelin: 040 551 7335
This decision was published on 20.02.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36054